Pääkirjoitus: Varjoista polttopisteeseen

Vanhentunut ja vajaa tutkimus kelpuutetaan päätöksenteon pohjaksi, jos se tukee esittäjänsä asenteita.

Pääsin seuraamaan mielenkiintoista kirjeenvaihtoa. Kaksi alansa asiantuntijaa purki tuntojaan tieteellisen tutkimuksen tilasta. Erityisesti liikenteen tutkimuksesta.

Esimerkiksi nopeustutkimukset, joita edelleen käytetään päätöksenteon pohjana, ovat 1980-luvulta. Ne eivät keskustelijoiden mukaan täytä tieteellisiä kriteerejä. Liikennetutkimuksessa, kuten kaikissa muissakin tutkimusalueissa, on järjestelmiin liittyviä ongelmia, mutta paljon myös asenteisiin ja lähtökohtiin liittyviä ongelmia. Vanhentunut ja vajaa tutkimus kelpuutetaan päätöksenteon pohjaksi, jos se tukee esittäjänsä asenteita.

Kohtalaisen kovia väitteitä. Ikävä kyllä, näille väitteille näkyy tukea siinä tavassa, miten liikenteen kehitystyötä on tehty. Myös pitkään liikenneasioiden puolesta puhunut kansanedustaja tunnistaa tilanteen. Liikenne jää vuodesta toiseen niin valtion rahanjaossa kuin kehitysaskelissa muiden alojen varjoon. Liikennepoliittista päätöksentekoa leimaa ailahtelevuus ja vasemmalla kädellä tekemisen meininki. Jatkuvuutta ei ole, vaan ministeri toisensa jälkeen antautuu omien tai virkamiestensä asenteiden ja intohimojen vietäväksi.

Uusilla kansanedustajilla ja ministereillä on valta vaikuttaa. Asioita voi lakaista maton alle, papereita siirtää pinon pohjimmaiseksi, mutta se osoittaa edustajalta aikamoista laiskuutta. Kansanedustaja – ministerikin – valitaan ajamaan koko Suomen etua. Jokainen suomalainen vauvasta senioriin on mukana liikenteessä. Millaisessa, se ratkaistaan päätöksillä, joita seuraavan neljän vuoden aikana tehdään.

Seuraamani kirjeenvaihdon sitaatti tiivistää oleellisen:

”Liikenteen sokeiden pisteiden esiintuominen vaikuttaisi positiivisesti liikenneasenteisiin. Mitä lähempänä kokonaisvaltaisuutta ja rehellisyyttä liikennetutkimus, tienpito ja valvonta ovat, sitä paremmin ihmiset ottavat siihen liittyvien määräysten, rajoitusten ja valvonnan kysymykset. Päinvastaisessa tilanteessa reaktio on päinvastainen.”