Lähes kaikki luottaa itseensä, mutta juuri kukaan ei luota muihin – pimeä aika haastaa ihmissilmää liikenteessä

Optikkoketju Instrumentariumin kyselytutkimuksen mukaan suurin osa kuljettajista kertoo olevansa erittäin tai melko varmoja omasta näkökyvystään. Lähes puolet vastaajista pitää pimeällä ajamista kuitenkin haastavana ja valtaosa ei luota toisten näkökykyyn.

Instrumentariumin mukaan moni kuljettaja luottaa ajonäköönsä, kunhan näöntarkkuus on kunnossa. Näöntarkkuus ei kuitenkaan yksin riitä pimeänä aikana, jolloin hämäränäkö nousee tärkeäksi osaksi ajamista. 46 prosenttia Instrumentariumin kyselyyn vastanneista kuljettajista pitääkin pimeällä näkemistä haastavana.

– Pimeä haastaa silmät eri tavalla kuin päivänvalo, anatomisellakin tasolla. Siksi näöntarkkuus kertoo erittäin vähän siitä, miten henkilö näkee hämärässä, Instrumentariumin optometristi Ritva Kahlos kertoo.

– Heikko hämäränäkö tekee näkymästä harmaamman ja vaikeuttaa muiden tienkäyttäjien havaitsemista ajoissa.

Luotto omaan näkökykyyn on kova, toisten kykyihin ei

Kyselytutkimus vahvistaa mielikuvaa, jonka mukaan ihmiset saattavat etenkin liikenteessä ylikorostaa omia kykyjään suhteessa muihin. Kyselyssä ihmisiä pyydettiin arvioimaan luottamusta omaan ja muiden kuljettajien ajonäköön.

93 prosenttia eli valtaosa vastaajista oli erittäin tai melko varmoja omasta näkökyvystään liikenteessä. Samalla kuitenkin 86 prosenttia vastaajista kertoi olevansa vähintäänkin hieman huolissaan muiden kuljettajien näkökyvystä.

– On tietty ryhmä ihmisiä, jotka luottavat näköönsä vähän liikaakin. Näkö heikentyy usein hitaasti, eivätkä kaikki huomaa muutosta, Kahlos toteaa.

Moottori uutisoi aiemmin Instrumentariumin tekemistä näkökatsastuksia, joiden mukaan lähes kuudesosalla kuljettajista on heikko tai tyydyttävä ajonäkö.

– Osalle heistä tulos tuli täytenä yllätyksenä.

Kysy itseltäsi nämä kysymykset

Hämäränäkö koostuu kontrastinäöstä ja silmien sopeutumiskyvystä valaistuksen vaihteluun. Hämäränäköön mahdollisesti liittyvät haasteet voi Kahloksen mukaan tunnistaa kahden kysymyksen avulla: joudutko pinnistelemään paljon nähdäksesi pimeällä ajaessa? Ja häikäisevätkö vastaantulevien autojen valot sinua aiempaa herkemmin?

– Heikon hämäränäön taustalla voi olla monia syitä, mutta useimmiten näkemistä voidaan helpottaa, kun syy selvitetään, Kahlos sanoo.

Jos epäilet ajonäköis heikentyneen tai näkeminen ratissa tuntuu työläältä, ajonäkö kannattaa käydä säännöllisesti tarkistuttamassa ja käyttää päivitettyjä silmälaseja.

– Viimeistään nelikymppisenä, kun todennäköisyys ikänäölle kasvaa, kannattaa ottaa ensimmäinen tilanteen tarkistus. Sen jälkeen näöntutkimuksissa olisi hyvä käydä 1–2 vuoden välein, Kahlos opastaa.

Tutkimuksissa saatetaan löytää myös viitteitä silmäsairauksista, jotka vaikuttavat ajonäköön. Tällaisia silmäsairauksia ovat esimerkiksi kaihi, silmänpohjan ikärappeuma ja glaukooma. Löydösten myötä asiakas voidaan ohjata jatkotutkimuksiin.

Koska ajonäön ja siihen liittyvää ajokyvyn heikentymistä voi olla vaikea havaita itse, myös ikääntyneiden kuljettajien läheisten kannattaa matalalla kynnyksellä ottaa näöntarkastus puheeksi. Vastikään poliisikin kehotti puuttumaan, mikäli havaitset liikenteessä henkilön, jonka ajokyky on tuntuvasti heikentynyt.