Tiesitkö tämän salakavalan autoiluriskin? Järkyttävän usea autoilija on ongelman vanki

Eniten näkemisen haasteita on yli 60-vuotiailla, joista peräti 36 %:lla oli heikko tai tyydyttävä ajonäkö.

Harva tulee ajatelleeksi, että liikenteessä on yllättävän paljon autoilijoita, jotka eivät näe kunnolla. Kaikki eivät myöskään miellä, että oma ajonäkö voi olla heikentynyt, etenkin jos viimeisestä näöntarkastuksesta on aikaa.

Instrumentarium testasi suomalaisten ajonäköä vastikään. Tulokset ovat yllättäviä mutta myös pelottavia: lähes joka kuudes kuski näki huonosti tai tyydyttävästi.

Kuudesosalla isoja haasteita

Kun optisen alan erikoisliikeketju Instrumentarium teki kolmipäiväisen kenttätutkimuksen suomalaiskuskien ajonäöstä, oli tulokset varsin karua luettavaa. Heikosti tai tyydyttävästi näki 15 % kuljettajista.

Instrumentariumin optometristit tutkivat kauppakeskusten näkökatsastuspisteillä, missä kunnossa suomalaiskuskien ajonäkö on. Tulos oli kaksijakoinen: erinomaisesti näkeviä oli paljon, mutta samalla kuudesosalla ihmisistä oli testissä suuria haasteita.

Eniten haasteita oli yli 60-vuotiailla, joista peräti 36 %:lla oli heikko tai tyydyttävä ajonäkö.

Tulos osalle yllätys

– Osalle huono tulos tuli täytenä yllätyksenä. Osa taas tiedosti tilanteen, muttei ole tehnyt asialle mitään, näkökatsastuksia tehnyt Instrumentariumin optometristi Ritva Kahlos kertoo.

Pimeä vuodenaika ja liukkaat kelit ovat jälleen käsillä, mikä asettaa autoilijoiden näkökyvyn kovaan testiin.

Kahlos tähdentää ajonäön merkitystä toteamalla, että heikko tai tyydyttävä ajonäkö vaikeuttaa merkittävästi liikenteen yksityiskohtien havaitsemista ja hidastaa reagointia.

Ajonäkö koostuu näöntarkkuudesta, kontrastinäöstä ja näkökentän laajuudesta. Myös hämäränäkö ja silmien sopeutuminen valaistuksen vaihteluun ovat tärkeitä ominaisuuksia etenkin pimeään vuodenaikaan.

Liikenneturvakin muistutti vastikään näkemisen haasteista syksyn edetessä. Liikenneturvan mukaan näkyvyys voi heikentyä hetkessä, kun auton lasit huurtuvat, aurinko häikäisee tai tieosuuksia peittää paikallinen aamusumu.

– Syksyllä kuljettajan kannattaa varata hieman enemmän aikaa matkaan lähtemiseen. Kun näkyvyys on kunnossa ennen ajoa, liikenteen tilanteita on helpompi havaita ja ennakoida, Liikenneturvan suunnittelija Eini Karvonen muistuttaa.

Ikä näkyy tuloksissa

Ikä näkyi selvästi näkökatsastuksen tuloksissa. Kun lähes kaikki nuoret aikuiset näkivät erinomaisesti, yli 60-vuotiaista peräti kolmasosalla oli heikko tai tyydyttävä ajonäkö.

– Iso joukko eläkeikäisiä näkee ratissa huonosti. Läheisten olisi tärkeää kannustaa näitä ihmisiä tarttumaan asiaan ja menemään optikolle.

Kahlos kertoo, että moni kauppakeskusten ohikulkija sanoi, ettei uskalla tulla testiin, koska tietää jo etukäteen tuloksen olevan huono.

– Jos kaikkien ohikulkijoiden olisi täytynyt käydä testissä, heikosti tai tyydyttävästi näkevien osuus olisi voinut olla vielä korkeampi.

Mitkä ovat vaaranmerkit?

Mistä merkeistä huomaa heikentyneen ajonäön?

Instrumentariumin näkökatsastuksen perusteella ihmisillä on pääosin realistinen käsitys omasta ajonäöstä. Näkö heikkenee kuitenkin usein salakavalan hitaasti, joten muutosta saattaa olla vaikea huomata.

Kahlos listaa selkeimpiä hälytysmerkkejä, jota kielivät siitä, että näkökyky on liian huono rattiin.

– Vilahtavatko nopeusrajoitusten kyltit ohi niin, ettet meinaa ehtiä lukemaan niitä? Pitkä välimatka, liikkuva maali ja harmaa vuodenaika ovat tiukka näkötesti.

Kahlos tuo esiin, että jos joutuu pimenevissä illoissa hirveästi tsemppaamaan nähdäkseen jalankulkijat ja muut yksityiskohdat, ongelmana voi olla kontrastinäkö.

– Yksi haaste on häikäistyminen vastaan tulevien autojen valoista. Jos häikäistyy entistä helpommin ja palautuu häikäistymisestä hitaasti, syy saattaa olla alkava silmäsairaus.

Säännölliset tarkastukset tärkeitä

Keskeinen keino pitää ajonäkö kunnossa on käydä säännöllisesti optikolla tarkistuttamassa näkö ja käyttää päivitettyjä silmälaseja.

– Viimeistään nelikymppisenä, kun todennäköisyys ikänäölle kasvaa, kannattaa ottaa ensimmäinen tilanteen tarkistus. Sen jälkeen tarkistuksia olisi hyvä tehdä 1–2 vuoden välein.

Optikon tutkimuksissa saatetaan löytää myös viitteitä alkavista silmäsairauksista, jotka vaikuttavat ajonäköön. Tällaisia ovat etenkin kaihi, silmänpohjan ikärappeuma ja glaukooma. Löydösten perusteella asiakas voidaan ohjata silmälääkärin jatkotutkimuksiin. Myös suomalaisilla yleinen kuivasilmäisyys voi heikentää ajonäköä.

Näin tutkittiin

Instrumentariumin näkökatsastus Instrumentariumin näkökatsastukset toteutettiin Helsingin Eastonin, Raision Myllyn ja Lempäälän IdeaParkin parkkipaikoille rakennetuilla katsastuspisteillä 17.–19.9. Ilmaisissa testeissä kävi kolmen päivän aikana 245 ihmistä, joista 52 % oli naisia ja 48 % miehiä. He olivat iältään 16–84-vuotiaita ja edustivat tasaisesti eri ikäryhmiä. Tutkituista 99 %:lla oli ajokortti.

Testissä osallistujat istuivat autossa ja katsoivat kolmen metrin päässä auton edessä olevaa näyttöä, jolla mitattiin näöntarkkuutta ja kontrastinäköä. Testin toteuttivat optometristit. Kenttäolosuhteissa tehdyn testin tulokset eivät välttämättä vastaa näöntutkimushuoneessa saatavia tuloksia. Ajonäön arviointiin kuuluu myös näkökentän tutkiminen, jota tässä näkökatsastuksessa ei tehty.