Hirvikolareiden määrä kasvussa – pidä silmät auki myös villisikojen varalta

Varsinainen hirvenmetsästyskausi alkaa lauantaina 10. lokakuuta, ja se lisää hirvien liikkumista myös päivisin. Hirvikolareiden määrä on kääntynyt viimeisen parin vuoden aikana kasvuun. Entä tiedätkö miten toimia villisikakolarin sattuessa?

Tilastokeskuksen datan mukaan vuonna 2025 sattui 1814 hirvikolaria, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin kaksi vuotta aikaisemmin. Vakuutusyhtiö Ifin vahinkotilastot kertovat, että vaarallisin aika on loka-marraskuussa hämärän ja pimeän aikaan, mutta metsästyskauden alettua hirvet voivat liikkua normaalia enemmän myös päivisin.

– Hirvikolarien lisääntyminen on huolestuttavaa, sillä vakavimmat henkilövahingot sattuvat useimmiten juuri hirvikolareissa. Vaikka peurakolareita tapahtuu moninkertainen määrä, hirven suuri koko tekee törmäyksestä selvästi vaarallisempaa, Ifin ajoneuvovakuutusten vakuutuspäällikkö Johanna Johansson huomauttaa.

Auto lunastukseen lähes poikkeuksetta

Pienempien hirvieläinten kanssa kolaroidessa autojen vauriot pysyvät usein maltillisimpina ja sijoittuvat auton etuosaan, mutta hirvikolarin jäljiltä auto päätyy Ifin mukaan lunastettavaksi lähes aina.

– Riistakolarien korjauskustannukset ovat kasvaneet. Törmäyskohdan sijainti auton ikä ja arvo sekä korjattavien osien kalleus vaikuttavat siihen, päädytäänkö vahingon jäljiltä auton lunastukseen, Johansson toteaa.

– Erityisesti keulavauriot ja uudemman ajoneuvotekniikan rikkoutuminen voivat nostaa korjauskustannuksia huomattavasti.

Hirvikolareita sattuu koko maassa

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna eniten hirvikolareja sattui Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Hirvien kanssa kolaroidaan kuitenkin joka puolella Suomea.

Vuosien 2017–2025 aikana Suomen 292 kunnasta vain Kauniainen ja Kaskinen ovat säästyneet raportoiduilta hirvikolareilta tyystin. Kolaritilastojen kolmen kärki oli viime vuonna Mikkeli, Kouvola ja Oulu.

– Erityisesti Mikkeli erottuu toistuvasti hirvikolaritilastoissa. Kaikki kolme kärkikuntaa ovat pinta-alaltaan suuria kuntia, joiden alueella kulkee paljon maanteitä, myös valtateitä, Johansson kertoo.

Vaikka hirvikolarit mielletään valtateiden riskeiksi, Ifin Johanssonin mukaan noin joka kymmenes kaikista hirvikolareista sattui viime vuonna yksityisellä tiellä.

– Valtateillä korkeat nopeudet lisäävät riskejä, mutta metsäisillä ja kapeilla teillä näkyvyys voi olla heikko, jolloin hirvi ilmestyy eteen hyvin lyhyellä varoitusajalla.

Myös villisiat liikkeellä

Siinä missä hirvenmetsästys lisäävät hirvien aktiivisuutta, lokakuu on myös villisikakolareiden huippukuukausi. Vaikka villisikakolarit ovat harvinaisia, niitä sattuu erityisesti Kaakkois-Suomessa ja ne ovat tyypillisesti vakavia. Viime vuonna villisikojen kanssa kolaroitiin eniten Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa.

Villisiat liikkuvat usein laumoissa, joten ensimmäisen havainnon jälkeen on syytä olettaa eläimiä olevan lähialueella enemmänkin. Siksi yksikin villisika on syy tiputtaa ajonopeutta joksikin aikaa, kuten hirvieläinhavaintojenkin kohdalla.

– Viime viikkoina on tehty useita havaintoja villisikalaumoista, varottaa Ifin ajoneuvovakuutusten vakuutuspäällikkö Johanna Johansson.

Suomalaisille vähemmän tuttu villisika voi olla arvaamaton.

– Jos törmää villisikaan, on hyvä tiedostaa, että loukkaantunut villisika voi olla hengenvaarallinen. Pysy autossa, siirrä auto mahdollisuuksien mukaan turvalliseen paikkaan ja soita hätänumeroon 112, Johansson ohjeistaa.

Lähde: If Vakuutus