Espanjan kuningas saapui Suomeen 35 vuotta vanhalla, todellisella Airbus-harvinaisuudellaan – valtionpäämiehet kuuluvat itse asiassa sen viimeiseen käyttäjäkuntaan

A310:llä on Airbusin historiassa erikoinen mutta tärkeä rooli. Vuonna 1998 tuotannosta poistuneella A310:llä on enää kourallinen käyttäjiä, joista yksi on muun muassa Ranskan avaruusjärjestö.

Viime viikolla Suomessa nähtiin kuninkaallisia, kun Espanjan kuningas Felipe Juan Pablo Alfonso de Todos los Santos de Borbón y Grecia eli kavereiden kesken Felipe VI saapui vaimonsa, kuningatar Letizian kanssa viralliselle valtiovierailulle Suomeen. Reissullaan kuningaspari viipyi Helsingissä, mutta poikkesi aina napapiirillä asti vieraillessaan Rovaniemellä.

Moottorin lukijoita ehkä kiinnostaa kuninkaallisen vierailun yhteydessä myös seikka, millaisella lentävällä ratsulla kuningaspari matkusti Madridista Helsinkiin. Se onkin aika mielenkiintoinen tapaus.

Lyhyempi kuin Boeing 757 - ja silti laajarunkoinen

A310 on erikoinen mutta itse asiassa melko tärkeä lehti Airbusin historiassa. Airbus-konsortion ensimmäinen konetyyppihän oli vallankumouksellinen A300, joka otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 1974. Vallankumouksellinen A300 oli erityisesti sen vuoksi, että se oli ensimmäinen kaksimoottorinen laajarunkokone. Tämä oli ominaisuus, jolle Airbusin kaikki amerikkalaiskilpailijat - juuri muita ei edes ollut - nauroivat, mutta eivät naura enää. Jos tarkkoja ollaan, suurin osa niistä ei edes valmista enää kaupallisia lentokoneita.

Airbus A310 taas syntyi 1970-luvun loppupuolen tarpeesta tehdä A300:lle pikkusisko. Airbus halusi toteuttaa tämän pikkusiskon mahdollisimman pienillä kehityskustannuksilla, ja siksi A300:n suunnittelijat kaivoivatkin 1960-luvun lopun arkistoistaan vanhoja A300:een tähdänneitä piirustuksiaan. Yksi isoimmista päänvaivoista A300:n suunnittelussa oli ollut koneen lopullinen koko, ja tämän vuoksi arkistoista löytyikin ikään kuin valmiita suunnitelmia A300:n pienentämiseen.

Airbus lopulta lyhensi koneen runkoa vajaalla kuudella ja puolella metrillä sekä myös pienensi koneen siipipinta-alaa 41 neliömetrillä. Tuloksena oli Airbus A310, joka saatiin kaupalliseen käyttöön yhdeksän vuotta alkuperäisen Airbusin jälkeen eli vuonna 1983.

A310 on noin 46,6 metriä pitkä eli se on parisen metriä A321:tä pidempi ja itse asiassa hieman Boeing 757:ää lyhyempi. Koska kone on kuitenkin laajarunkoinen, saa verrattain lyhyt runko aikaan hassut mittasuhteet, vähän kuin baby bus Airbus A318:ssa. Matkustajakapasiteetti on suunnilleen sama kuin täyteen pakatussa A321:ssä, 240 matkustajaa, tyypillisesti kuitenkin noin 220 matkustajaa.

A310:ssä uutta oli myös kahden ohjaajan ohjaamo. Lentomekaanikkoa ei siis enää tässä koneessa tarvittu. Sama muutos tehtiin piakkoin myös isosisko A300:een, ja näin A300:ssa ja A310:ssä toteutui ensimmäistä kertaa Airbusin koneperhefilosofia, jossa samat lentäjät voivat lentää eri tyyppejä ristiin. A300:n lentäjät pystyivät hyppäämään A310:n puikkoihin ja toisinpäin päivän mittaisen täydennyskurssin jälkeen.

Finnairin historian ensimmäiset Airbus-koneet, kaksi A300B4:ää 1980-luvulta, olivat eräitä ensimmäisiä A300-koneita, joihin oli tämä kahden ohjaajan järjestely jo valmiiksi vaihdettu. Koneet otettiin käyttöön vuonna 1986 silloisen Karairin väreissä.

A310 teki historiaa myös niin sanotusti rikkomalla jäätä - tai ehkä tässä tapauksessa leikkaamalla rautaesirippua. A310 oli nimittäin Aeroflotin ensimmäinen länsimaalainen konetyyppi, kun se otettiin käyttöön vain vähän Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Aeroflotin tarpeisiin A310 sopi pitkille matkoille sopivana konetyyppinä hyvin. Aeroflotin väreissä vuonna 1994 konetyypille sattui myös traagisuudessaan erikoinen lento-onnettomuus lennolla Siperian yllä. Tapahtumaketju päätyi täystuhoon koneen kapteenin päästettyä 15-vuotiaan poikansa ohjaajan paikalle, ja tämä oli tietämättään tullut kytkeneeksi autopilotin pois päältä.

Oikein kunnolla rautaesiripun taakse Airbus pääsi kesällä 1989, vain kuukausia ennen Berliinin muurin murtumista, kun Itä-Saksan Interflugille luovutettiin koko itäblokin ensimmäinen Airbus-kone, arvatenkin A310. Saksojen yhdistyttyä koneet päätyivät Saksan ilmavoimille eli Luftwaffelle, jonka palveluksessa A310 päätyi peräti liittokanslerin ja liittopresidentin edustuskoneeksi, jota Saksassa on totuttu nimittämään "Konrad Adenaueriksi" liittotasavallan ensimmäisen liittokanslerin mukaan.

Luftwaffe ei kuitenkaan ole missään tapauksessa ainoa taho, joka on A310:tä käyttänyt valtionjohdon kuljetustarpeisiin.

Kuninkaallinen A310 on yksi ainoista jäljellä olevista

Airbus valmisti A310:tä noin 15 vuoden aikana yhteensä 255 kappaletta, mitä voi verrata superjumbo A380:n lopulliseen valmistusmäärään, 251 kappaletta. A310:n valmistus päättyi vuonna 1998, ja koko 2000-luvun ajan sen määrä niin matkustaja- kuin rahtiliikenteessäkin on tasaisesti pienentynyt. Matkustajakäytössä A310 on enää Iranissa ja Afganistanissa, mihin jokainen voi päätellä syyn. Rahtikäytössä A310 on ainakin turkkilaisella, Turkish Cargon lentoja operoivalla ULS Airlines Cargolla, ja sen väreissä konetyyppi itse asiassa poikkeaa silloin tällöin myös Helsinki-Vantaalla.

Kuitenkin enää kourallinen A310-koneita on tikissä, yhden ollessa varsinaisessa erikoistehtävässä, nimittäin Ranskan avaruusjärjestön Zero G -painottomuuslentokoneena. Tuo kone muuten sattuu olemaan entinen "Konrad Adenauer".

Pakotemaiden lentoyhtiöiden, satunnaisten rahtioperaattoreiden ja Zero G:n ohella neljäs A310:stä edelleen kiinni pitävä ryhmä ovat ilmavoimat, jotka edelleen käyttävät tätä tyyppiä VIP-kuljetuskoneena. Tähtiesimerkki tästä vieraili viime viikolla Helsinki-Vantaalla, toisen ollessa Kanadan ilmavoimat, jotka on omalla CC-150 Polarikseksi nimeämällään A310:llä vielä jonkin aikaa valmis kuljettamaan pääministeriä. Myös kuningas Charles III on Kanadan valtionpäämiehenä hiljattain matkustanut CC-150 Polariksella.

Espanjan kuningas saapui Suomeen toisella kahdesta Espanjan ilmavoimien 45. lennoston käyttämästä, VIP-konfiguroidusta Airbus A310:stä.

Tämä koneyksilö, tunnuksella T.22-2 on palvellut nykyisessä tehtävässään noin 23 vuoden ajan, mutta kone on sitä ennen toiminut ihan tavallisena matkustajakoneena Air Francen väreissä. Siihen tehtävään kone on Planespotters.netin tietojen mukaan otettu jo vuonna 1991 eli runko on saavuttanut kypsän 35 vuoden iän.

Kone palvelee Espanjan kuninkaan liikkumistarpeita laajasti, sillä sen toimintamatka riittää kevyesti myös mannertenvälisiin lentoihin. Koneen matkustamo on varustettu instituution arvolle sopivaan VIP-konfiguraatioon. Kovin tarkkoja yksityiskohtia koneen sisustuksesta ei luonnollisesti ole saatavilla, mutta koneesta varmaankin löytyy jonkinlainen edustustila sekä vastaavasti yksityistila kuningasparille.

Falcon oli varmistamassa - ja hyvä niin

Kuningasparin vierailun aikaan Helsinki-Vantaan lentoaseman liikelentoterminaalilla oli Airbus A310:n ohella myös kolmimoottorinen Dassault Falcon 900B -liikesuihkukone samoissa väreissä. Kuningashuoneen Instagram-tilillä julkaistujen kuvien mukaan kuningaspari on kuitenkin matkustanut Helsinkiin nimenomaan A310:llä, joten Falcon lienee ollut mukana taustatukena, mikäli A310:een olisi iskenyt vaikkapa lennon estävä vika.

Itse asiassa juuri tällaista samanlaista Falconia tarvittiin tukikoneena kesäkuussa 2026, kun Felipe VI isännöi paavi Leo XIV:tä tämän virallisella vierailulla Espanjassa.

Paavi oli päättänyt vierailunsa Kanariansaarten Teneriffalle, josta hänen oli määrä suunnata takaisin Roomaan espanjalaisyhtiö Iberian koneella. Tuohon tavalliseen matkustajakoneeseen oli kuitenkin iskenyt vika, eikä paavi päässyt matkaan.

Espanjan kuningas oli tilanteeseen todennut, että ei hätää, pontifikaatti on hyvä ja ottaa tuon kuninkaallisen Dassault Falconin tuosta kotimatkaa varten.

Lähteet: Airbus, Deutsche Privatjet, Planespotters.net, National Catholic Reporter