Syyskuun 11. päivän terroriteot olivat tähänastisen 2000-luvun toiseksi suurin kriisi lentoliikenteessä, mutta ylivoimaisesti kauaskantoisin – vanhat kuvat kertovat, miksi näin

Tänään perjantaina tulee kuluneeksi tasan 25 vuotta hirvittävästä tragediasta ja kaaoksesta Pohjois-Amerikan taivaalla.

Ketkä voivat muistaa ajat, jolloin lentomatkustaminen oli vielä vapaata? Osa voi muistaa, osa ei ole edes elänyt sitä aikaa, mutta tänään tasan 25 vuotta sitten asiat lähtivät hurjasti muuttumaan. Tuota ennen suurimman uhan lentoliikenteen turvallisuudelle olivat muodostaneet tekniikkaan ja muuhun itse lentämiseen liittyvät seikat, jotka tosin olivat vuoden 2001 tilanteessa jo varsin hyvällä tolalla.

11. syyskuuta 2001 tultiin kuitenkin karmealla tavalla huomaamaan, että uhka lentoturvallisuudelle voi tulla myös ihan muualta, ja tähän uhkaan nykyisin vastataan muun muassa tiukoilla turvamääräyksillä.

Tässä artikkelissa käydään vähän läpi 9/11-iskun vaikutuksia lentoliikenteelle, ja verrataan niitä myös tähänastisen 2000-luvun suurimpaan kriisiin lentoliikenteelle, jonka jälkiseuraukset eivät kuitenkaan ole osoittautuneet kovin merkittäviksi.

Jutun seassa on kuvia suomalaisilta lentoasemilta menneiltä ajoilta. Niistä eron turvallisuuskulttuurissa nykyiseen nähden kyllä huomaa, oli sitten itse elänyt tuota aikaa tai ei.

Itse kriisi oli lyhytkestoisempi ja sen pituus tiedettiin

Syyskuun 11. päivän aamuna paikallista aikaa islamistisen Al Qaidan terroristit kaappasivat American Airlinesin ja United Airlinesin kotimaan lennolla olleita matkustajakoneita, ohjaten ne tahallaan päin maailmankuuluun WTC-kompleksiin kuuluneita kaksoistorneja New Yorkissa sekä Yhdysvaltain puolustusministeriön päämajaa eli The Pentagonia Virginiassa, pääkaupunki Washington D.C.:n vieressä. Neljännen lennon kaappaajien kohteen on uskottu olleen Washington D.C.:ssä, mutta matkustajat saivat tämän estettyä, koneen kuitenkin traagisesti pudotessa pellolle Pennsylvanian osavaltion alueella.

Seuraukset olivat erittäin tuhoisat, sillä iskujen välittömänä seurauksena lähes 3 000 ihmishenkeä menetettiin.

Iskut myös paljastivat haavoittuvuuksia Yhdysvaltain sisäpuolustuksessa, sillä maailman mahtavimmilla ilmavoimilla ei ollutkaan valmiutta reagoida ilmauhkaan kotimantereella. Myöskään presidentin virkakoneesta, Boeing VC-25A:sta, ei ollut kaikista hienouksistaan ja äärimmäisestä turvallisuudestaan huolimatta mahdollista pitää puhetta kansakunnalle, jolloin George W. Bush joutui palaamaan Washingtoniin sen tekemään edelleen päällä olleista turvallisuushuolista välittämättä.

Lentoliikenteelle seuraukset olivat kirjaimellisesti pysäyttävät. Kun iskujen tahallisuus valkeni Yhdysvaltain viranomaisille United Airlinesin lennon 175 iskeydyttyä WTC 2:een ja American Airlinesin lennon 77 Pentagoniin, he päättivät sulkea periaatteessa koko Pohjois-Amerikan ilmatilan eli toisin sanoen maailman vilkkaimman ilmatilan.

Koko taivas tyhjennettiin lentokoneista. Atlantin yli saapuva liikenne joko käännytettiin takaisin tai ohjattiin varakentille itäisessä Kanadassa, jossa pienet kylät joutuivat vastaanottamaan jopa tuhansia lentomatkustajia täysin yllättäen. Lisäksi United Airlines keskeytti varotoimena kaiken lentotoimintansa.

Se, että kukaan ei lennä, muistuttaa tietysti kovasti tilannetta, jonka koimme kuluvan vuosikymmenen alussa. Ainakin tässä mielessä covid-pandemia on edelleen 9/11-iskuja suurempi kriisi lentoliikenteelle, tuolloin kun kukaan ei tiennyt, milloin tilanne voisi alkaa palautua normaaliksi. 9/11:n myötä toteutettu ilmatilan sulku oli paljon rajatumpi maantieteellisesti, se oli lopulta lyhytkestoinen, ja siitä oli nähtävissä tie ulos.

Ilmatila vain oli pakko sulkea, koska ei oikeastaan voitu tietää, missä kaikista tuhansista lennoista voisi vielä olla aseistettuja, vihamielisiä matkustajia kyydissä.

Siksi kaikki seulotaan

Aika, jolloin lentoasemilla on "likainen puoli" ja "puhdas puoli", ja joiden välillä ei vapaasti liikuta, on suuremmassa määrin 9/11-iskujen ajan jälkeistä tuotetta.

Toki jo aiemmin oli kaapattu lentokoneita ja aiemmin oli myös tehty turvatarkastuksia matkustajille. Nämä vanhan maailmanajan turvatarkastukset olivat kuitenkin enemmän lentoyhtiöiden vastuulla, niissä ei useinkaan ollut läpivalaisua, ja niiden seulan läpi pääsi melko pelottavia asioita. Pelottavia asioita, kuten 19 terroristia veitsineen tuona kohtalokkaana aamuna.

Niin sanotun turvatarkastuksen jälkeen oli monesti myös mahdollista käydä "puhtaan puolen" ulkopuolella. Lisäksi porttialueelle oli mahdollista kenen tahansa mennä esimerkiksi sukulaistaan vastaan. Tämä nykyisin täysin käsittämättömältä tuntuva ajatus on tallentunut esimerkiksi moniin vanhoihin televisiosarjoihin.

Nykyisin tietämämme lentoasemien kaikille yhteiset turvallisuusrutiinit, päällimmäisenä mittava turvatarkastus läpivalaisulaitteineen, metallinpaljastimineen ja nestesäädöksineen, olivat aluksi varotoimenpide, mutta pian ne jo vakiintuivat käytännöksi kaikkialla. Esimerkiksi läpivalaisulaitteiden kehittyminen ja hiotut rutiinit ovat kuitenkin onneksi jonkin verran helpottaneet turvatarkastusten aiheuttamaa kuormitusta matkustajille.

Tästä syystä on sanottava, että 9/11-iskun vaikutukset lentoliikenteelle ovat olleet suuria ja pysyviä, toisin kuin covid-pandemian, joka - lopulta kaikeksi onneksi ja monen yllätykseksi - tuli ja meni.

Kanadalaislentoyhtiöt kantoivat suurimpia seurauksia

9/11-iskujen välitön shokki lentoliikenteelle oli paikallinen, mutta taloudelliset seuraukset olivat suuremmat. Polttoaine kallistui ja moni myös vältti lentämistä.

Tältä osin katsottuna 9/11-kriisi muistuttaa eniten muita tähänastisen 2000-luvun suurimpia kriisejä lentoliikenteelle eli niin sanottua finanssikriisiä ensimmäisen vuosikymmenen lopulla, covidia ja tänä vuonna alkanutta polttoainekriisiä, jonka Iranin islamilaisen tasavallan toimet Lähi-idässä aiheuttavat.

Juuri ennen 9/11-iskua ajat olivat suhteellisen rauhalliset, ja lentopolttoaineen hinta oli maltillisella tasolla. Isku oli kova ja välitön shokki tähän tilanteeseen, ja esimerkiksi juuri lentopolttoaineen hinta lähti hurjaan nousuun. Iskua edeltävänä aikana ainakin amerikkalaisilla lentoyhtiöillä voittomarginaalit olivat olleet kohtuullisen hyvät, ja liiketoimintamallit oleellisesti erilaiset nykytilanteeseen verrattuna. Tästä kertoo se, että vaikkapa juuri näillä kohtalokkailla tiistain aamulennoilla matkustajia oli kohtuullisen vähän.

Lennolla AA11 Bostonista Los Angelesiin oli näistä eniten matkustajia, kaapparit mukaan lukien 81, eli Boeing 767 -kone oli noin puolillaan. Lennolla UA93 New Yorkista San Franciscoon oli neljä kaapparia mukaan luettuna vain 37 matkustajaa eli korkeintaan viidesosa Boeing 757:n matkustajamäärästä. Tuon ajan jälkeen ei noin vähäisillä matkustajamäärillä ole kovasti kannattanut lennellä.

Lentoyhtiöt ovat monen valtion näkökulmasta tärkeimpiä yrityksiä monistakin eri syistä, ja niiden pystyssä pitäminen vaikka sitten veronmaksajien rahaa injektoiden, on useimmiten vaihtoehdoista vähiten huono.

Kun siis polttoaineen hinta kohoaa tai matkustajat kaikkoavat - kulkutaudin tai terrori-iskun seurauksena - lentoyhtiöt saavat usein veronmaksajien kukkarosta erilaisia tukia.

Yhdysvalloissa ei perinteistä kansallista lentoyhtiötä ole, mutta silti merkittävät amerikkalaiset lentoyhtiöt saivat liittovaltiolta yhteensä 15 miljardin dollarin edestä tukea suorana rahana sekä lainojen takauksina.

Kanadassa tilanne oli hieman toinen, vaikka 9/11-isku aiheutti kanadalaislentoyhtiöille lähes yhtä suuren kolhun kuin niiden yhdysvaltalaiskilpailijoille. Esimerkiksi kansallisen lentoyhtiön Air Canadan tappiot ylittivät vuonna 2001 miljardin dollarin rajan, ja valtio vastasi kaikille lentoyhtiöille yhteensä reilun sadan miljoonan dollarin tuella.

Air Canada joutuikin antamaan lähtöpassit yhteensä 6 600 työntekijälle. Kanadan toiseksi suurimmalla lentoyhtiöllä, Canada 3000:lla, asiat menivät vieläkin huonommin. Se jätti konkurssihakemuksensa jo saman vuoden marraskuussa. Tilalle vaahteranlehtimaan kakkoslentoyhtiönä on sittemmin asioiden vakauduttua noussut Westjet.

Muita huomattavia lentoyhtiöitä, joiden kaatumiselle suurimpana yksittäisenä syynä pidetään 9/11-iskun aiheuttamaa shokkia, olivat australialainen Ansett Australia sekä Sveitsin entinen kansallinen lentoyhtiö Swissair.

Lähteet: CTV News, Pentagon Memorial, National Geographic