Lentoyhtiö Norwegian ottaa myös yleisöltä vastaan vinkkejä uusista ”pyrstösankareista” – nykyisiä kriteerejä voisi tosin kuvailla jopa hieman traagisiksi

Norwegianilla ei ole enää vähään aikaan ollut keksittynä uusia "pyrstösankareita", joten sen kaikissa uusissa koneissa on pelkkä tyhjä, valkoinen pyrstö.

Halpalentoyhtiö Norwegianin Boeing 737 -koneet ovat tunnettuja melko poikkeuksellisesta värityksestään, jossa koneen etuosa on hyvin räikeän punainen, ja sitten Norjan lipusta inspiroituneen sinisen raidan jälkeen loppuosa koneen rungosta on valkoinen. Hienoin piirre yhtiön värikuviossa ovat kuitenkin niin kutsutut "pyrstösankarit", englanniksi "tail fin heroes". Niiden kautta jokainen yhtiön koneista kantaa yllään erikoisväritystä, mikä taas herättää positiivista huomiota yhtiötä kohtaan. Jokainen kone on tällä tavalla myös oma yksilönsä, ihan eri tavalla kuin vaikkapa pelkän rekisteritunnuksen perusteella.

Viime aikoina, kun Norwegian on vastaanottanut tasaiseen tahtiin uusia Boeing 737 MAX -koneita, pyrstösankarit ovat kuitenkin loistaneet poissaolollaan, ja koneet on varustettu pelkällä tyhjällä valkoisella pyrstöllä.

Moottori kysyi taannoin muiden asioiden yhteydessä Norwegianin Suomen-viestintäpäälliköltä, miksi näin on. Vastaus oli yksinkertainen, sankarit ovat loppuneet toistaiseksi kesken. Koneita vastaanotetaan siihen tahtiin, ettei niihin ole enää aikoihin riittänyt sankareita. Kyse ei ole siis siitä, etteikö Norwegianilla olisi tahtoa jatkaa hyväksi havaittua käytäntöään.

Moottorin jatkokysymys oli, ottaako Norwegian vastaan ideoita sankareista yleisöltä, mihin vastaus oli, että kyllä ottaa. Perille mahdolliset yleisön ehdotukset pääsevät ehkä parhaiten yhtiön somekanavien kautta.

Toisin kuin J. Karjalainen laulussaan väittää, Norwegianin mielestä me emme ole ainakaan pyrstösankareita kaikki, sillä kriteerit sellaiseksi pääsemiselle ovat suhteellisen tiukat, etenkin nyt, kun Norwegian haluaisi uudistaa pyrstösankarikatrastaan tiettyyn suuntaan.

Kukaan ei itse näe kasvojaan koneen pyrstössä

Tässäpä se päällimmäisin periaate tulikin jo kerrottua. Norwegianin koneiden pyrstöön maalataan siis vain keskuudestamme jo poistuneiden henkilöiden kasvokuvia.

Lisäksi ehdoton vaatimus on se, että henkilö ei saa olla tunnettu poliittisesta urastaan tai mistään muusta asiasta, joka jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Käytännössä sankarit ovat siis taiteilijoita, tieteentekijöitä tai muulla tavalla jonkin alan uranuurtajia. Valtaosa heistä on elänyt kauan sitten, ja useat ovat syntyneet jopa ennen 1900-lukua.

Norjalainen keksijä ja teollisuusmies, yksi Elkemin ja Norsk Hydron perustajista, Sam Eyde (1866-1940) on esimerkki yritysmaailman vaikuttajasta Norwegianin koneen pyrstössä, mutta varmastikaan ketään hyvin vahvasti tiettyyn brändiin yhdistettävää henkilöä ei mukaan otettaisi. Näin ollen esimerkiksi Carl Fazer, James Finlayson tai Ikean perustaja Ingvar Kamprad lienevät ainakin poissa vaihtoehdoista.

Suurin osa hahmoista on pohjoismaalaisia, etenkin norjalaisia, mutta koska Norwegianilla on tukikohta myös Espanjassa, on pyrstöihin maalattu pari espanjalaistakin sankaria. Atlantin ensimmäisenä yksin ja välilaskutta lentokoneella vuonna 1927 ylittänyt Charles Lindbergh löytyy yhden koneen pyrstöstä yhdysvaltalaisena henkilönä.

Norwegianin viestinnän mukaan pyrstösankariajatusta pyritään seuraavaksi kehittämään uuteen suuntaan, ja tässä kohtaa homma muuttuu jopa hieman traagiseksi, jos näin voi sanoa.

Uuden linjan mukaan sankareiksi otettaisiin sellaisia henkilöitä, jotka myös nuorempi yleisö voi paremmin tunnistaa, ja jotka ovat ehkä eläneet modernina aikana. Kuten tästä on helppo päätellä, tällaisen henkilön on oikeastaan täytynyt poistua keskuudestamme melko nuorena ja jopa aika äskettäin.

Onkin ihan eri asia keksiä sankareita, jotka ovat kuolleet vanhuuteen 1800-luvulla kuin henkilöitä, jotka ovat jopa eläneet meidän aikanamme - ja jotka täyttävät muut mainitut ehdot.

Ja ei kun vain keksimään

Tunnettuutta nykysukupolvien keskuudessa voi tietysti lähestyä monelta eri kannalta.

On monia aikaa sitten melko korkeassa iässä keskuudestamme poistuneita henkilöitä, jotka immateriaaliomaisuutensa kautta ovat pinnalla edelleenkin. Tästä tulee mieleen, että olisiko muumihahmoillaan maailmanmaineeseen nousseen Tove Janssonin (1914-2001) vihdoin aika saada kuvansa koneen peräsimeen. Entä muun muassa Peppi Pitkätossulla, Katto Kassisella ja Vaahteramäen Eemelillä vuosikymmenestä toiseen ilahduttavan Janssonin ruotsalaiskollegan, Astrid Lindgrenin (1907-2002)?

Jos mennään syvään päätyyn ja oikeasti nykyajassa eläneeseen henkilöön, olisikohan ruotsalainen Tim Bergling (1989-2018) eli paremmin taiteilijanimellään Avicii tunnettu ja nuorena supersuosioon noussut muusikko ja DJ sopiva henkilö koneen peräsimeen.

Nyt, kun Alvar Aallon (1898-1976) arkkitehtuuri on lisätty Unescon maailmanperintöluetteloon, hän on takuuvarmasti tunnettu nimi kaikkien eri sukupolvien keskuudessa. Kuuluisista pohjoismaalaisista arkkitehdeistä myös esimerkiksi norjalainen Sverre Fehn (1924-2009) ja amerikansuomalainen Eero Saarinen (1910-1961) voisivat kenties kuulua tähän joukkoon.

Norwegianilla on kaksi AOC:tä eli toimilupaa, nimittäin norjalainen Norwegian Air Shuttle ja Ruotsiin rekisteröity Norwegian Air Sweden. Yhteensä niillä on tällä hetkellä 95 lentokonetta. Planespotters.netin tietojen perusteella laskettuna yhteensä 36 koneessa on pyrstössä maalaus, joskin viidessä niistä on pyrstösankarin sijaan Unicef-mainos. Norwegianin laivasto on viime vuosikymmenen jälkeen käynyt läpi melkoisia muutoksia, joiden myötä konekanta on muovautunut aika lailla uuteen uskoon.

Tämän kehityksen myötä osa aiemmista pyrstösankareista on myös hävinnyt. Esimerkiksi norjalainen tutkimusmatkailija, luoteisväylän läpi ensimmäisen kulkenut ja etelänavan ensimmäisenä saavuttanut Roald Amundsen (1872-1928) voisi olla kiva saada takaisin pyrstösankareiden monenkirjavaan joukkoon. Samat sanat koskevat myös muiden muassa Don Quijoten luojana tunnettua espanjalaiskirjailija Miguel de Cervantesia (1547-1616) sekä totta kai Suomen kansallisrunoilijaa, J. L. Runebergiä.