Helsingissä vuonna 1999 rakennettu Europa on Azipod-propulsion pioneerejä lajissaan – suomalaiskeksintö on säästänyt jo miljoona tonnia polttoainetta pelkästään risteilijöissä

Saksalaisen Hapag-Lloydin M/S Europalla on historiassa kaikkiaan viisi kaimaa, joista kuuluisimmassa oli katapultti postilentokoneen laukaisua varten.

Suomalainen telakkateollisuus on maailmankuulua, ja vuosisatojen aikana täältä on lähtenyt merille jos jonkinlaista alusta. Ei siis ole ihme, että toisinaan kauemmankin aikaa sitten suomalaistelakoilta maailmalle lähteneitä aluksia vierailee täällä synnyinsijoillaan. Viimeksi näin kävi elokuun alkupuoliskolla, kun Turussa vuonna 1988 rakennettu Phoenix Reisenin Amera poikkesi Helsingissä ja Maarianhaminassa.

Elokuun lopulla Helsingissä vieraili, kuten monena vuotena aiemminkin, saksalaisen Hapag-Lloydin alus Europa, joka poikkeaa syyskuun alussa myös Maarianhaminassa. Tämä kompaktin kokoinen mutta ylellinen risteilyalus saapui Helsinkiin aivan synnyinsijoilleen, sillä sen on vuonna 1999 luovuttanut tilaajalleen silloisen Kvaerner-Masa-Yardsin omistama Helsingin Hietalahden telakka.

27 vuotta sitten Europa (lausutaan siis periaatteessa saksalaisittain "oi-roopa") kuului varhaisiin uranuurtajiin propulsioteknologiassa, joka on nyttemmin laajasti levinnyt maailman suurimpiin ja kyvykkäimpiin aluksiin.

Kaikki isojen laivojen Azipodit valmistetaan edelleen Suomessa

Hietalahden telakka oli 1990-luvun loppupuolella kehityksen aallonharjalla asentaessaan rakentamiinsa risteilyaluksiin ensimmäisenä maailmassa Azipod-ruoripotkureita.

Tämä Suomessa, etupäässä Wärtsilän ja Strömbergin yhteistyönä 1980-luvun lopulla kehitetty mutta yhteisyrityskuvion kautta sveitsiläisen ABB:n nimiin brändätty propulsioratkaisu perustuu sähköiseen voimansiirtoon. Ruoripotkuriyksiköt sisältävät valtavan sähkömoottorin, joka pyörittää kiinteälapapotkuria suoraan. Koko yksikkö kääntyy pystyakselinsa ympäri 360 astetta, jolloin mitään erillisiä peräsimiä ei tarvita - eikä tietenkään myöskään potkuriakseleita.

Kuva kertoo ehkä enemmän kuin tuhat sanaa:

Aluksi azipodeja asennettiin pelkästään jäänmurtajiin ja muihin vaativissa jääolosuhteissa kulkeviin aluksiin. Ensimmäinen ilman jäänmurtajan avustusta koillisväylän läpi kulkenut tankkerikin muuten luottaa azipodeihin.

Nyttemmin azipodeja on asennettu kaikkiaan 25 erilaisen alusluokan edustajiin. Näyttävimpiä näistä ovat jättiristeilijät, jotka luottavat nykyisin laajasti azipodeihin. Kaikissa maailman suurimmissa risteilyalusluokissa propulsio on toteutettu azipodeilla, ja näihin luonnollisesti lukeutuu myös Turussa rakennettava Royal Caribbeanin Icon-luokka, se kaikkein suurin.

Ihka ensimmäinen risteilyalus, johon azipod-ruoripotkurit aikoinaan asennettiin, oli Carnival Cruise Linen Elation. Tuo alus valmistui nimenomaan Helsingin Hietalahden telakalta vuonna 1998, siis vain vuotta ennen Europaa.

Elation eli nykyinen Carnival Elation kuuluu Carnivalin Fantasy-luokkaan, johon Helsingin Hietalahden telakka rakensi kaikkiaan kahdeksan alusta vuosina 1990-1999.

Kuuteen aiemmin rakennettuun sisaralukseensa nähden Elation oli Azipod-potkureineen selvästi ketterämpi ja taloudellisempi. Azipodit asennettiin totta kai myös Fantasy-luokan viimeiseen jäseneen, Paradiseen, vuonna 1999.

Muun muassa tarkan ohjattavuutensa, vähäisempien liikkuvien komponenttiensa ja tehokkaamman pysähtymisen ansiosta Azipod-potkurijärjestelmällä toimivat risteilyalukset ovat noin 20 prosenttia polttoainetaloudellisempia kuin perinteisellä potkuriakselilla ja erillisillä peräsimillä varustetut vastineensa.

ABB kehuu azipodien säästäneen tähän mennessä pelkästään risteilyaluksissa noin miljoona tonnia polttoainetta.

ABB:n mukaan Azipod-yksiköitä valmistetaan kaikkiaan kolmessa eri paikassa. Pienempien alusten azipodeja valmistetaan Kiinan Shanghaissa, mutta kaikki suuremmat yksiköt valmistetaan Suomessa, nimittäin Haminassa ja Helsingissä.

Vanha kaima kuljetti mukanaan postilentokonetta

Jos palataan artikkelin varsinaisena aiheena olevaan laivaan, senkin taustalta paljastuu mielenkiintoista tarinaa.

Aluksen varustamo, Hapag-Lloyd Cruises, on yksi tunnetuista nykyisistä risteilyvarustamoista esimerkiksi P&O:n, Holland America Linen ja Cunard Linen ohella, joka voi jäljittää juurensa kauas 1800-luvulle ja valtamerilaivojen aikakaudelle.

Risteilyvarustamona Hapag-Lloyd on muodostettu 1970-luvun alussa kahdesta perinteikkäästä saksalaisesta laivanvarustamosta, ollen Hamburg American Linen eli Hapagin ja Norddeutscher Lloydin yhteenliittymä.

Europan nimi juontuu kaukaa historiasta ja Norddeutscher Lloydin puolelta. 1920-luvun lopulla NDL toi Saksan ja Pohjois-Amerikan väliseen liikenteeseen kaksi huippumodernia höyrylaivaa, jotka se nimesi Bremeniksi ja Europaksi. Alusten suuri erikoisuus oli kannelta löytynyt katapultti, jolla laukaistiin ilmaan lentokone. Luft Hansa -lentoyhtiön operoimat lentokoneet jouduttivat postin kulkua Atlantin yli, kun ne laukaistiin matkaan mereltä käsin, saapuen perille ennen itse laivaa.

Europa-nimisiä laivoja Hapag-Lloydilla on ollut tämän jälkeenkin useita, ja tätä voi pitää ikään kuin suvussa kulkevana nimenä. Itse asiassa tälläkin hetkellä yhtiön laivastossa on tämän Europan lisäksi laiva nimeltä Europa 2.

Vaikka Europa ei ole 408 matkustajan kapasiteetillaan järin suuri risteilyalus, on se varsin ylellinen ja tasokas. Esimerkiksi Berlitz Cruise Guide on nimennyt Europan tähän mennessä peräti 12 kertaa maailman parhaaksi risteilyalukseksi omassa kokoluokassaan.

Meteliä ja värinöitä tehokkaasti ehkäisevällä Azipod-järjestelmällä on varmasti ollut oma osuutensa tässä saavutuksessa.

Teknisinä ominaisuuksina mainittakoon, että Europa on 198,6 metriä pitkä ja 24 metriä leveä. Aluksen bruttovetoisuus on 28 890 GT eli se on jonkin verran pienempi kuin esimerkiksi Katajanokalta lähtevät punaiset laivat. Voiman Europan Azipod-potkureille tuottavat Maschinenfabrik Augsburg Nürnbergin eli tuttavallisemmin MAN:in valmistamat dieselkoneet.

Risteilyjä seitsemällä merellä

Helsingissä ja Maarianhaminassa Suomen-kohteiden osalta poiketessaan Europa on keskieurooppalaisen lomasyklin mukaisesti 12-vuorokautisella kesälomaristeilyllä, joka on lähtenyt Saksan Kielistä 25. elokuuta, ja joka päättyy Hampuriin 6. syyskuuta. Matkalla pysähdytään seitsemässä kohteessa eri puolilla Itämerta.

Europalla riittää vuoteen 2028 ulottuvassa ohjelmistossa kohteita lähes kaikilla aikavyöhykkeillä.

Itämeren-kautensa jälkeen alus suuntaakin pikku hiljaa lämpimämmille vesille. Heti tämän Itämeren-risteilynsä jälkeen Europa tekee nimittäin eräänlaisen siirtoristeilyn Hampurista Palma de Mallorcaan. Tuon 15-päiväisen risteilyn aikana Europa poikkeaa monissa Ranskan ja Iberian niemimaan kohteissa.

Välimeren-kautensa jälkeen marraskuun lopussa Europa tekee varhaisen edeltäjänsä, valtamerilaiva Europan hengessä erityisen siirtoajon, jossa se ajaa Atlantin yli, suoraan Lissabonista New Yorkiin. Joulukuussa vuorossa ovat New Yorkista ja Miamista lähtevät Karibian-risteilyt, joiden puitteissa aluksen on määrä poiketa muun muassa monilla Pienten Antillien paratiisisaarilla.

Lähteet: Hapag-Lloyd Cruises, ABB, Port of Helsinki, Cruise Mapper