Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: Tukholma saavutettu, tuhkimotarina vielä edessä

Ennen Tukholmaan saapumista viimeiselle päivälle jäi enää noin 130 kilometrin ajomatka. Tukholmaa lähestyessä saimme myös ensimmäisen kunnon maistiaisen  taajama-ajosta.

Vesterås jäi aamulla taakse, ja aloitimme päivän ottamalla heti sen verran virtaa, että pääsisimme perille Tukholmaan. Navi ohjasi meidät paikalliseen Mercedes-liikkeeseen, jonka ulkopuolella oli lataamista varten ihan oma aidattu alueensa. Ja kaikki merkit olivat tervetulleita – ympäri vuorokauden. Tarjolla oli kaksi pikalaturia sekä useampi 22 kW -laturi.

Vaihtelu virkistää

Karttaohjelmaan syötettiin tutut parametrit: vältä sekä pääteitä että maksullisia ja ehdota ympäristöystävällinen reitti. Näin alkoi viimeinen kolmen tunnin rutistus. Keskinopeus jäi siis tänään hyvin alhaiseksi. No, eihän meillä ollut kiire mihinkään.

Etenimme aluksi taas vanhempia – ja parempia – teitä pitkin. Kun Ruotsissa on nykyään monella isolla tiellä vaijerit keskikaistalla estämässä ohituksia, vanhemmilla teillä on runsaat pientareet ja riittävästi leveyttä. Twingolla oli helppo väistää, kun joku tuli takaa lujempaa. Liikennettä oli tosin todella vähän.

Silmiin osui myös vanhojen museoteiden kylttejä. Poikkeaminen isoilta valtateiltä on paitsi maisemien vuoksi suotavaa myös avartavaa. Ja tietysti kulutuskin putoaa. Ja onhan se rennompaa, kun liikennettä on vähemmän. Toki itsekin tunnustamme sen, että turhan usein Tukholmasta aamulla lähdettäessä on Ruotsin ja Tanskan läpi ajettu tarkoituksena vain ehtiä Saksaan yöksi.

Takaisin ysillä alkaviin kulutuslukemiin

Viimeiset noin 40 kilometriä ennen Tukholmaa olivat jo taajama-ajoa. Keskikulutus putosi hieman yli 10 kWh/100 km lukemasta reippaasti alaspäin selvästi ysillä alkaviin lukemiin.

Kaatosade yllätti meidän vielä Tukholmaan saapuessa. Vettä tuli oikeasti hetken aikaa paljon. En ilosta itke, en surusta itke, jos itken, niin itken muuten vaan.

Saimme satamassa lähes piikkipaikan, olimme perillä reilusti ennen kuin check-in aukesi. Harmiksemme akussa oli virtaa enää 18 %, joten emme saaneet odotellessa keitettyä edes lähtökahveja. Jotta autosta saa virtaa ulos, akun varauksenhan pitää olla vähintään 20 %.

Monsieur Grenouille oli täpinöissään laivan nähdessään. Etenkin aluksen nimi upposi, josko tarina saisi onnellisen lopun…

Päivän 131,5 kilometrille saatiin lopulta 9,4 kWh/100 km keskikulutus. Laskemme vielä koko matkan lopullisen kulutuksen myöhemmin, mutta taisimme pysyä alle kympin lukemassa. Kilometrejä on kertynyt tähän mennessä vähän alle 4000. Helsingissä teemme vielä huomenna pienen kaupunkilenkin, jotta saamme taajama-ajostakin jonkinlaisen suuntaa antavan lukeman.

Melkein 40 000 heppaa

Kun laiva irtosi satamassa, aurinkokin näyttäytyi taas. Monsieur Grenouille ei malttanut lähteä näköalakannelta millään pois, ja hytissäkin se linnottautui ikkunan ääreen.

Ranskassa on kyllä rantaviivaa merelle kilometritolkulla, mutta saaristo on heille vähemmän tunnettu käsite.

Kun herra lopulta rauhoittui, kävimme kurkkaamassa komentosillalle. Cinderellan mukana kulki tänään 2077 matkustajaa, 11 rekkaa, 6 rekan perävaunua ja 158 henkilöautoa. Ja yksi sammakko. Ja koiriakin näytti olevan matkassa melkoisesti.

Matkaa Tukholmasta Helsinkiin on hieman reitistä riippuen 250–260 merimailia eli 463–481 km. Jos matkaa pitäisi taittaa maata pitkin, kilometrejä kertyisi Tornion kautta 1758. Suomi on saari. Se näkyy hiilijalanjäljessä, kun tavara kulkee pohjolan perukoille.

Cinderella on Viking Linen laivoista vanhin, valmistunut Wärtsilän Turun telakalta vuonna 1989. Mitat ovat Twingoon nähden vaikuttavat: pituutta 191 metriä ja leveyttä 29 metriä. Massaakin on enemmän.

Konehuoneessa laivaa puskee eteenpäin neljä Wärtsilä-Sulzerin 12 VZA 40 S -meridieseliä. Tehoa niistä löytyy yhteensä 28 800 kW eli 39 157 heppaa. Näiden avulla Cinderella pääsee tarvittaessa 21,5 solmun nopeuteen.

Kevyt kaasujalka vaikuttaa laivaliikenteessäkin

Ylitys Tukholmasta Helsinkiin kuluttaa noin 30 tonnia vähärikkistä meridieseliä eli siis noin 35 000 litraa. Matkustajamääriin ja kyydissä kulkevaan kalustoon nähden puhtaan siis maltillisista lukemista.

Ja kun aikatauluja muokattiin vähän eli ylitysaikaan Helsingin ja Tukholman välillä otettiin noin puoli tuntia lisää, kulutus väheni yli viidellä tonnilla. Kevyt kaasujalka on valttia kaikkialla.

Ja kun eilen huomasimme Twingon kitkakertoimen muutokset kulutukseen asfaltilta soralle siirryttäessä, sama kitka tuntuu myös laivalla. Cinderellan pohja käydään puhdistamassa sukeltajien toimesta kahden viikon välein, ja silläkin on vaikutuksensa kulutukseen. Autossa sama näkyy tietysti myös aerodynamiikassa, autojen pohjat ovat nykyisin kovin tasaisia.

Ja tietysti sää vaikuttaa sekin kulutukseen, laivan kohdalla tosin jopa oletettua vähemmän eli jopa vähemmän kuin autossa. Cinderellassa sään vaikutus on plus miinus 10 prosenttia. Viime aikoina on tuullut vähän väärästä suunnasta eli pohjoisesta.

Ja tietysti tekniikka on parantunut vuosien varrella – ja paranee jatkossakin. Cinderellaakin on päivitetty, jonka myötä sen hiilijalanjälki on pienentynyt. Ja matkustajat voivat lentoliikenteen tavoin vaikuttaa nykyisin omaan hiilijalanjälkeensä myös laivaliikenteessä.

Myös tästä kaikesta kerromme lisää myöhemmin syksyllä omassa repparissaan. Matka on lähes maalissa. Hullu idea ei tunnu enää yhtään hullulta. Kun omaa hiilijalanjälkeä ja matkustusta mietitään, Twingon jälki on ollut nyt 12 päivän aikana varsin pieni. Etenkin pohjoismaissa sähköauton suorat päästöt ja kulutus eivät juuri fossiilia heijastele, sähkö kun tuotetaan pääosin uusiutuvilla. Auton valmistus ja sen päästöt elinkaaren aikana ovat sitten toinen asia. Mutta nämäkin paranevat koko ajan, etenkin kun niitä tarkkaillaan aina vain tarkemmin. Tästä kaikesta myös lisää myöhemmin.