Paluu tilavuuteen – Renault E-space maalailee tila-autojen paluulla

Renault E-space Espace konsepti sähköauto tila-auto

Pariisin autonäyttelyssä Renault esitteli E-space-konseptiauton, jonka henkisiä ja muotoilullisia juuria ei tarvitse hakea kovinkaan pitkään. Onko nyt tila-autojen aika?

Ei tullut täysin yllätyksenä, että Renaultin muutaman mallin kestäneen retroiluvaiheen jälkeen Pariisin autonäyttelyssä muut kokeilivat samaa temppua. Samalla Renault itse on siirtynyt jo kauemmas, mutta se ei ole täysin hylännyt retroviittauksiakaan. E-space Concept on luonnollisesti näkemys siitä, millainen tila-autojen eurooppalainen pioneeri Espace voisi olla tulevana sähköaikana.

4,70 metriä pitkä, 2,02 metriä leveä ja 1,69 metriä korkea E-space voi hyvinkin noudattaa osittain vanhaa sääntöä, että konseptiautot tehdään turhan kookkaiksi näyttävyyden nimissä. Virallisesti Renaultilta todetaankin, että tämä on eräänlainen tutkielma. Mittasuhteissa on tavoiteltu ensimmäisen polven Espacea vuodelta 1984. Ensimmäinen Espace näkyy voimakkaasti myös auton keulassa, jossa on noudatettu “TGV-keula”-junatyyliä asettamalla tuulilasi lähes nollakulmassa konepellin jatkeeksi. Perän spoileri puolestaan on nyökkäys Espace 2:n ja 3:n suuntaan.

Sähköautona kaikki tekniikka on pakattu auton pohjaan ja sen mustat korosteosat ovat jälleen viittaus ykkös-Espaceen. Keulan splitteriä voidaan puolestaan säätää korkeussuunnassa aerodynamiikan optimoimiseksi kovemmissa nopeuksissa. Koko tila-autokonseptin eräs etu katumaastureihin nähden on parempi aerodynamiikka, joka muodostaa suhteessa isomman osan sähköauton kulutuksesta.

Sisätilojen suunnittelukonseptina on ollut Bauhaus-koulukunta ja erityisesti Ludvig Mies van der Rohen Farnsworth House. Ovelana temppuna ikkunalasit jatkuvat hiukan vyötärölinjan alapuolelle, jotta ikkunan ja koripaneelin väli näyttää saumattomalta. Matalan vyötärölinjan ansiosta autoon näkee hyvin ja autoa voi myös ajaa ns. “luu ikkunalla”.

Konseptiauton keskipilarittomat ovet aukeavat takaovien osalta “kaappareina”, joten yhtenäinen oviaukko on suuri. Ratkaisu tuskin päätynee mahdolliseen tuotantoautoon ihan tällaisenaan.

Renaultin konseptiautojen päämuotoilija Romain Gauvinin silmät syttyvät entisestään, kun hän alkaa kertoa E-spacen istuimista. Ideana on, että istuimen leveä alaosa on moderni, mutta ohempi selkäosa ottaa inspiraationsa ranskalaismuotoilijan Pierre Paulinin töistä, jotka toimivat inspiraationa myös Espace ykkösen istuimissa. Ideana on autokäytössä, että kapeamman selkäosan ohi myös etupenkkiläiset ovat läsnä siinä, mitä keski- ja takarivissä tapahtuu. Keskimmäisen istuinrivin matkustajat voivat hyödyntää etuistuimien selkänojissa olevia pöytiä ja 12,3-tuumaisia näyttöjä, tai he voivat kääntää istuimia 180° muodostaakseen yhteisen tilan kolmosrivin matkustajien kanssa. Mielenkiintoisesti ranskalaiset kutsuvat tätä “TGV-neliöksi” rakkaan luotijunan mukaan. Keskipenkit voi myös taittaa suoraksi pöytätilaksi, jos matkustajat ovat ainoastaan kolmosrivillä.

Keskeltä matkustamoa löytyy myös konsoli, jossa on ilmanpuhdistin, jääkaappi, videopeliohjaimet sekä mahdollisuus pelata porukalla “Neljä riviin” -peliä. Kolme senttiä paksu lattiaverhoilu on konseptiautossa tehty 100% villatuftista. Matkustamon koristeosat ovat puolestaan värjättyjä olkia, jotka on kiinnitetty suoraan varsinaiseen rakenteeseen.

Tuotantoautoissa nähtävää tekniikkaa edustaa koko kojelaudan OpenR Panorama -näyttö, joka on yli 1,1 metriä leveä. Tehtaan mukaan seuraavan polven Rafale ja Scenic tulevat hyödyntämään näyttöä ensimmäisenä ja se on tarkoitettu Renaultin isompiin automalleihin. OpenR Panoramaa ei ole suunniteltu kuitenkaan kosketusnäytöksi, vaan hipelöintiä varten rattiputkilon yhteydessä on pienempi kosketusnäyttö keskellä kojelautaa.

Värien paluu on osa viittausta 1970-luvulle ja Renaultin “autoja elämään” -kampanjaan (“voitures à vivre”) ja konseptiauto onkin näyttävä yhdistelmä punaisen eri sävyjä.

"Ei ole toista tällaista autoa" – haastattelussa muotoilja Romain Gauvin

Haastattelimme E-spaceen liittyen Renaultin “advanced design & concept cars” -osaston päämuotoilijaa Romain Gauvinia. Edellisen kerran hän oli Pariisin autonäyttelyssä toisella puolen käytävää Dacian osastolla kertomassa Bigsteristä lomailtuaan tuoreeltaan Suomessa.

Renault E-space Espace konsepti sähköauto tila-auto

Moottori: Nyt tällä puolen käytävää!

Romain Gauvin: Kyllä vain, nyt tällä puolen! Ja aion palata Suomeen uudelleenkin [naurahtaa].

RG: Kaikki alkaa tilasta. Käytimme monia temppuja moderneista perusrakenteista ja sähkövoimalinjasta, jotta saimme paljon tilaa, jopa enemmän kuin alkuperäisessä Espacessa. Sen näkee erityisesti kojelaudan alueella.

M: Tämä lienee ainakin konseptitasolla vastaus kysymykseen “onko jälleen tila-autojen aika”.

RG: Se on hyvä pointti. Me… sanotaan vaikka kokeilemme jälleen tätä siluettia. Näemme ehkä vaihtoehtoja katumaastureille. Jos menemme kadulle ja katsomme, paljon korkeita katumaastureita. Tässä ehdotuksessa on puolestaan paljon tilaa sisällä, mutta se on myös suotuisampi aerodynamiikan suhteen matalan konepellin ja sen jatkona olevan tuulilasin ansiosta. Maavara myös tietysti.

Lisäksi meillä on hyvin sileät kyljet ja myös pyörissä on aerodynaaminen design, mutta silti paljon grafiikkaa ja luonnetta. Ja perä tietysti, tällä tavoin katkaistu perä on aerodynaamisesti hyvin edulinen. Sähköauton kanssa on hyvin mielenkiintoista parantaa ilmanvastusta ja parantaa tehokkuutta tällaisen auton kohdalla, sillä voi hyvin kuvitella ajavansa pitkiä matkoja.

Joten se on minusta win-win, käytännöllisesti tehokkuuden ja tilan suhteen, ja myös luonteen suhteen. Ei ole toista tällaista autoa tänä päivänä, kyseessä on hyvin ikoninen auto, jonka halusimme tuoda takaisin.

M: Paljon on puhuttu retromuotoilusta, ensin Renaultilla viime vuosina ja nyt naapurihallissa Citroënilla. Kaikki varmasti näkevät, että autossa on vahva viittaus ensimmäiseen Espaceen, mutta se ei ole retro.

RG: Ei, tämä on erilainen harjoitus. Tarkoituksena ei ollut ottaa vuoden 1984 autoa ja tehdä siitä modernisointi. Se on eräänlainen best of -kokoelma kaikkien Espacejen ideoita. Keulassa on paljon Espace ykköstä, kuten myös lokasuojissa. Ja sitten on tämä… [Gauvin kipaisee osoittamaan spoileria kielitaidon jatkeeksi] joka on kolmannesta Espacesta. Sekä tietysti meillä on uusia ideoita kuten panoraamanäyttö. Perän pikselivalaistus ja suuri lasipinta ovat puolestaan enemmän ilmailuvaikutteisia.

Renault E-space Espace konsepti sähköauto tila-auto

Joten se ei ole retroa, se on enemmän.

M: Oletan, että oli siunaus tehdä tämä sähköaikana, sillä perusrakenne antaa enemmän mahdollisuuksia?

RG: Paljon enemmän mahdollisuuksia. Keskirivin istuimet voivat liikkua ja säätyä helpommin. Lisäksi meillä on täysi drive-by-wire, joten ohjausakselin puuttuminen vapauttaa paljon tilaa. Se on osa sitä, miksi kojelauta on hyvin ilmava. Sama poljinten kanssa, niissä on hyvin lyhyt liike. Lisäksi polttomoottorin puuttuminen ja tasainen lattia antavat meille paljon mahdollisuuksia sisustan suhteen. Lisäksi ulkoa katsottuna mittasuhteet ovat mukavat, pyörät ovat kulmissa ja etuylitys jää hyvin lyhyeksi. Auto on 4,72 metriä pitkä, joten se on D-segmentin autoksi järkevän kokoinen. Sisäpuolelta auto tuntuu vieläkin suuremmalta.

M: Mikä on seuraava vaihe, tuleeko tämä tuotantoon vai haluatteko, että ihmiset ilmaisevat mielipiteensä tästä?

RG: Sitä olin sanomassa. Tämä on kysymys, jonka käännän takaisin sinulle. Odotamme palautetta ammattilaismedioilta ja asiakkailta nähdäksemme, että onko tulkintamme “voitures à vivre”:stä sellainen, jota ihmiset kaipaavat. Muotoilijoina meidän täytyy luottaa vaistoihimme, me emme tee töitä numeroilla emmekä varmuudella. Joten tämä on se, mitä kokeilemme tänään ja olisiko tässä ehdotelmassa jotain mielenkiintoista. Minusta kyllä, mutta meidän täytyy nähdä.

M: Ja jos E-space päätyy tuotantoon, onko se kaksi, kolme vuotta ennen kuin näemme jotain tällaista?

RG: Se on vaikea sanoa. Käytän aina esimerkkinä Twingoa, jossa näytimme, että kun hetki on oikea, voimme tuoda auton markkinoille nopeastikin. Koko yhtiö tekee paljon töitä tämän aikataulun (“time-to-market”) kanssa. Se on aihe, johon suhtaudumme intohimoisesti, että saamme tuoreimmat designit. Ja sitten kun tiedämme, että tässä on jotain, olemme valmiina tuomaan sen markkinoille.

M: Viimeinen kysymys. Mikä on oma lempikohtasi autossa?

RG: Vaikea sanoa! Sanoisin, että minulle ikonisin elementti ovat istuimet, jotka ovat ranskalaisen muotoilijan Pierre Paulinin [ilmeisesti Nauha-tuolin] inspiroima alaosa yhdistettynä alkuperäisen 1984 Espacen istuimen selkänojiin. Kapea selkänoja tekee sen, että kun käännyt taakse, näet ihmiset takanasi ja he näkevät sinut. Se on täysin eri kuin mitä näemme nykyisin alati paisuvien kuppipenkkien tai muumioistuinten kanssa. Näissä ei tule sellainen olo, että istut autossa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy