Paljonko asuntovaunun vetäminen maksaa? Vertailimme kahden käytetyn vetoauton kulutuksia

Matkailuvaunut ovat alkaneet kiinnostaa tulevia karavaanareita aiempaa enemmän, kiitos matkailuautoille määrätyn täyden ajoneuvoveron. Moottorissa on matkajuttujen ohella pidetty kirjaa vetoautojen kulutuksista matkailuvaunua vedettäessä.

Kokemattomia karavaanareita ja tulevia karavaanareita voi mietityttää harrastuksen kustannukset. Yhtenä isoimpana kuluna harrastuksessa on tietysti polttoainekustannukset, etenkin fossiilisten polttonesteiden nykyhinnoilla. Moottorissa olemme testanneet saman asuntovaunun vetämistä kahdella erilaisella käytetyllä autolla, joiden kulutuslukemiin tällä kertaa uppoudutaan.

Asuntovaununa molemmilla kerroilla on toiminut 2000-luvun alkupuolen Kabe. Vaunu on aisoineen 7,5 metriä pitkä ja leveyttä sillä on 2,5 metriä. Omamassa on 1 320 kilogrammaa, mutta reissuvarustuksessa ollaan varmasti lähempänä suurinta sallittua kokonaismassaa, joka on 1 570 kg.

Ensimmäisellä kerralla vetoautona oli suomalaisittain varsin tyypillinen, yli 20-vuotias Volvo XC90 -dieselkatumaasturi. Auto jaksoi vetää vaunua hyvin, vaikka moottorin huipputehot ovatkin yllättävän korkeilla kierroslukemilla. Mutta mitenkäs se kulutuksen muutos?

Normaalissa matkapainotteisessa ajossa kyseinen auto on kuluttanut noin 7,5 litraa sadalle kilometrille. Asuntovaunun kanssa lukema nousi merkittävästi: kovimmillaan tuulisella kelillä kulutus oli jopa 14 l/100 km.

Matalimmillaan tankillisen kyseisellä yhdistelmällä on päässyt reilulla 11 l/100 km, mutta tällöin sekaan mahtui myös varsin paljon ilman asuntovaunua ajamista. Matkailuvaunuilun yksi eduista matkailuautoiluun nähden on nimittäin se, että vaunun saa jätettyä pois perästä ja kierreltyä haluamissaan paikoissa tavallisella henkilöautolla.

Tyypillisesti keskikulutus asettui 13l/100 km -tuntumaan. Tällä kulutuksella ja tämän päivän dieselin keskihinnalla (2,264 e/l km) vaunun vetäminen tulisi maksamaan pelkästään polttoaineen osalta 29,4 euroa per sata kilometriä. Erotus vaunutta liikkumiseen kertyy n. 12,5 e/100 km.

Pienemmälläkin kulutuksella voisi päästä, mikäli olisi kehdannut ajaa isommalla vaihteella. Korkeat kierrokset lisäävät nopeasti kulutusta, mutta raskasta kuormaa vetäessä vaihteistoa ja kaksoismassavauhtipyörää ei kannata rasittaa liikaa matalilla kierrosluvuilla jyryyttämällä.

Kulutuserot tasaantuivat

Toisella reissukerralla vedimme samaa asuntovaunua Moottorin käytetyllä Saab 9-5 Aerolla. Automaattivaihteinen ja bensiinimoottorinen Saab on kuluttanut keskimäärin 10,1 l/100 km jo ilman lisäkuorman kiskomistakin, joten odotimme lomareissulta hurjia kulutuslukemia.

Odotukset eivät kuitenkaan aivan konkretisoituneet. Keskikulutus tuntui tankkausväleillä asettuvan 15 l/100 km -tasolle. Ei siis merkittävästi manuaalivaihteista diesel-Volvoa korkeammalle. Samaan syssyyn tosin todettakoon, että Saabin tankkausväleillä ajettiin hiha-arviolta hieman Volvoa enemmän ilman asuntovaunua – sekä keskinopeudeltaan hitaampia reittejä.

Kirjoitushetkellä 95E10-bensiinin keskihinta Suomessa oli 2,093 e/l. Saabin keskikulutuksella vaunun vetämiseen paloi rahaa siis n. 31,4e/100 km. Eroa vaunuttomaan ajamiseen kertyi siis 10,3 e/100 km.

Kuten edellä mainittu, vertailu ei ole yksiselitteinen, vaan pikemminkin suuntaa antava. Markkinoilla on huomattavasti koevedettyä Kabea kevyempiäkin matkailuvaunuja. Massa ei kuitenkaan ole keskeisin tekijä asuntovaunun kulutukseen vaikuttavissa tekijöissä. Matkailuvaunujen otsapinta-ala on niin valtava, että ilmanvastus on huomattavasti painoa olennaisempaa.

Joka tapauksessa voidaan kuitenkin todeta, ettei matkailuvaunu kulje auton perässä ilmaiseksi, oli veturina sitten diesel- tai bensiiniauto. Varsin isojenkin kulutuserojen autojen lukemat saattavat tasaantua kuorman kanssa. Ehkä seuraavaksi onkin vuoro testata matkailuvaunun vetämistä sähköautolla?