Musiikki vaikuttaa ajotapaan – pop vs. rock liki tasoissa autoilumusiikkina

Valtaosa kokee, että musiikin kuuntelu ajaessa vähentää ruuhkasta ja muusta liikenteestä aiheutuvaa stressiä. Kolme viidestä kuuntelee musiikkia autoillessaan.

Autoilu ja musiikki ovat varsin tiivis yhdistelmä, sillä kolme viidestä (61 %) kuuntelee musiikkia ajaessaan.

Ja asuinpaikasta riippumatta 80–90 prosenttia kuuntelee musiikkia radiosta ajaessaan vähintään satunnaisesti. Eroja maaseudun ja kaupungin välillä ei juurikaan ole, vaikka pienemmissä, alle 50 000 asukkaan kaupungeissa määrä on suurin. Tiedot käyvä ilmi Nesteen teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selviteltiin minkälaista musiikkia suomalaiset kuuntelevat autoa ajaessaan, ja mikä mielletään parhaaksi ajomusiikiksi.

Liki kolmasosa (30 %) kuuntelee vähintään satunnaisesti musiikkia suoratoistopalveluista. Tässä suhteessa ikä jakaa käyttäytymistä varsin selvästi. 25–34-vuotiaissa vähintään satunnaisesti musiikkia suoratoistopalveluista kuuntelevia on 60 prosenttia.

Valtaosan (74 %) mielestä musiikin kuuntelu on mukavaa erityisesti pitkillä ajomatkoilla.

Kyselyn mukaan 82 prosenttia naisista ja 76 prosenttia miehistä kertoi, että ajaessa musiikin kuuntelun vähentää ruuhkasta ja muusta liikenteestä aiheutuvaa stressiä.

Ja 58 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että musiikin kuuntelu voi tehdä kuljettajasta ylipäätään ratissa rentoutuneemman.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Alempi tempo, alempi pulssi

Nesteen markkinointijohtaja Mika Hyötyläinen kertoo, että ”tutkimuksemme mukaan ruuhkat ja liikennesumat aiheuttavat yli 55 % kuljettajissa ärsytystä ja pulssin nousua.”

Yhtiö päätti yrittää vaikuttaa haasteeseen musiikin keinoin.

– Räätälöimme autoilijoille soittolistoja tunnetuille ja ruuhkaisille työmatkaliikenteen reiteille, jotta kaasujalka pysyy tarpeeksi keveänä, tunnelma autossa leppoisana ja ajamisen päästöt mahdollisimman pieninä, Hyötyläinen kertoo.

Hänen mukaansa soittolistoille nostettujen kappaleiden tempo on alle 90 iskua minuutissa, mikä on omiaan pitämään pulssin ratin takana sopivan rauhallisena.

Valtateille ja Via Balticalle

Esimerkiksi valtatiet 4, 5 ja 6 saivat väleille Helsinki–Lahti, Kuopio–Jyväskylä ja Kouvola–Lappeenranta omat pulssia laskevat soittolistansa.

– Toivomme soittolistojemme ilahduttavan pian alkavassa kesälomaliikenteessä.

Ulkomaanlomailijoita ajatellen soittolista on tehty myös Baltian maihin, Via Balticaa ajaville sekä Yhdysvaltoihin muun muassa Brooklynin sillalle New Yorkissa.

Sykettä alentavat soittolistat Nesteen Spotify-tilillä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pop on pop!

Mutta mitä musiikin lajia suomalaiset sitten mieluiten auton ratissa kuuntelevat?

Kyselyn perusteella pop on todellakin pop: 43 prosenttia vastaajista piti pop-musiikkia sopivimpana musiikkityylinä autoiluun. Liki yhtä moni – 41 prosenttia – vastasi rockin olevan parasta ajomusiikkia.

Mieluiten popia kuuntelevat 45–54-vuotiaat ja naiset, kun taas rock miellyttää yli puolta 18–24-vuotiaista, 35–54-vuotiaista ja vähiten yli 65-vuotiaita.

Nesteen tiedotteessaan kertoman mukaan South China University of Technology https://www.driving.co.uk/news/fast-paced-music-makes-drivers-likely-break-speed-limit/ on tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan yli 120 iskua minuutissa sisältäviä kappaleita kuuntelevat ajoivat keskimäärin lähes 16 km/h muita kovemmilla ajonopeuksilla.

Mika Hyötyläinen kertoo, että Nesteen itsensäkin tekemien testien mukaan musiikin tempo vaikuttaa pulssiin.

– Tulos vahvisti näkemystä siitä, että autossa kuunnellulla musiikilla on merkitystä ja potentiaalinen vaikutus liikenneturvallisuuteen ja liikenteen päästöihin etenkin, kun autossa kuunnellun musiikin yhdistää ilmastoystävälliseen reittivalintaan ja ajotapaan.

Näin asiaa tutkittiin

Ajossa kuunneltavan musiikin merkitystä selvittävä Nesteen kyselytutkimus toteutettiin valtakunnallisena kuluttajapaneelina IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen välityksellä aikavälillä 18.–26.4.2023.

Kyselyyn vastasi valtakunnallisesti 1 000 suomalaista kuluttajaa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Neste