Satelliittiseuranta tulossa tieliikenteeseen

Liikenne- ja viestintäministeriön luonnos toimenpideohjelmaksi, jolla edistetään satelliittinavigoinnin tehokasta hyödyntämistä, on lausuntokierroksella. Ohjelman on suunniteltu valmistuvan syksyn aikana.

Usein aikaisemminkin väläytetyt satelliittiseurantaan perustuvat tiemaksut ovat nyt lähempänä toteutumistaan kuin koskaan ennen. Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntokierrokselle lähettämä luonnos ei kyseenalaista satelliittiseurantaa ja sen kehittämistä vaan etsii keinoja, miten se toteutetaan ja mitä kaikkea sillä voidaan tehdä.

Paikannukseen perustuvien palveluiden markkina on nopeassa kasvussa. Tieliikenteessä on jo käytössä olevia sovelluksia kuten tienkäyttömaksut, eurooppalainen hätäpuhelujärjestelmä eCall, digitaalinen ajopiirturi, pysäköintipalvelut sekä erilaiset joukkoliikenne- tai matkaketjupalvelut. Suurin potentiaali on erityyppisten palveluiden yhdistämisessä ja siinä taas käyttäjän sijainti on avaintieto.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Euroopassa jo 200 sähköistä tiemaksujärjestelmää

Tällä hetkellä koko EU:ssa yhteentoimivia sähköisiä tienkäyttömaksujärjestelmiä (EETS-palvelu, European Electronic Toll Service) ei sovelleta missään EU-maassa, mutta sen sijaan erillisiä sähköisiä tienkäyttömaksujärjestelmiä on noin 200, joista osa hyödyntää satelliittipaikannusta.

Yksi EU:n yhteentoimivista sähköisistä tienkäyttömaksujärjestelmistä perustuu GNSS:n (* hyödyntämiseen.

Komissio on antanut keväällä 2017 ohjelman, jonka tavoitteena on päästä eroon aikaperusteisesta tienkäyttömaksusta, vinjeteistä, ja siirtyä ajosuoritteisiin perustuviin käyttömaksuihin. Tarkoitus olisi saada aikaan koko EU:ssa yhteentoimiva järjestelmä. Kuljettaja tulisi toimeen yhdellä sopimuksella ja yhdellä ajoneuvolaitteella koko EU:ssa.

Logistiikka hyötyy satelliittipaikannuksesta

Logistiikassa satelliittinavigoinnille tai satelliittipaikannukselle on paljon potentiaalisia käyttökohteita, kuten kaluston sijainnin reaaliaikainen seuranta. Kun kaluston sijainti on tiedossa, voidaan kuljetus- ja reittisuunnitelmia tarvittaessa muuttaa hyvinkin nopeasti. Tämä on usein tarpeen kappaletavaran jakelu- ja keräilykuljetuksissa, jossa tilanteet muuttuvat hetki hetkeltä.

Metsäteollisuuden raakapuukuljetukset perustuvat pitkälti satelliittipaikannukseen. Kun ajokone tuo puut metsästä tien varteen, merkitsee ajokoneen kuljettaja pinon paikan sähköisesti satelliittipaikannuksen avulla. Kuljetusten työnjohto hyödyntää pinojen paikkatiedon ja suunnittelee kuljetukset ja välittää tiedon edelleen kuljetusyritykselle ja autoihin. Kuljettaja etsii kulloinkin haettavan pinon ja puut saadun paikkatiedon ja auton sijainnin ilmoittavan navigaattorin avulla. Tieto puiden hakemisesta ja matkasta edelleen jalostukseen siirtyy kuljetussuunnittelun tietoon ja on nähtävillä kuljettajan ilmoituksen ja auton paikkatiedon perusteella.

Vastaavanlaista järjestelmää käytetään myös muun muassa polttoainekuljetuksissa ja vaikkapa maidon noutamisessa tuottajilta.

Satelliittipaikannuksen yhdistäminen sähköiseen rahtikirjatietoon tehostaa kuljetusten ohjausta ja seurantaa.

Tieliikennelogistiikan sovelluksissa sijaintitieto välittyy ajokeskuksiin ja sitä hyödynnetään kuljetusten ohjauksessa ja usein myös asiakkaiden tarpeissa. GPS-paikantimet ovat yleistyneet ajoneuvoista perävaunuihin ja kontteihin.

Kuljetusten suunnittelussa ja optimoinnissa sekä kaluston seurannassa hyödynnetään yleisesti satelliittipaikannusta, jonka avulla kerätään myös tietoa ajotavasta.

Raskaissa ajoneuvoissa pakolliset ajopiirturit ja toukokuusta 2006 lähtien vaaditut digitaaliset ajopiirturit eivät sisällä pakollisena komponenttina satelliittipaikanninta, mutta markkinoilla on saatavilla laitteita, jossa gps on mukana.

Automaattinen liikenne on iso haaste satelliiteille

Ylivoimaisesti haastavin asia paikannusjärjestelmien kannalta on automaattiajaminen kaupunkiliikenteessä, koska keskeisenä vaatimuksena on saavuttaa luotettava alle 10 cm paikannustarkkuus mahdollisista fyysisistä esteistä huolimatta.

Tällä hetkellä yleinen arvio on, että nykyiset GNSS-ratkaisut kuten GPS, Galileo ja GLONASS ovat lähtökohtaisesti riittämättömiä tarkkaan paikanmääritykseen etenkin automaattiajamiselle kaupunkiliikenteessä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kärkimaaksi 14 toimenpiteellä

Satelliittinavigoinnin tehokasta hyödyntämistä koskeva toimenpideohjelma vuosille 2017–2020 on osa yhtä hallituksen kärkihankkeista.

Toimenpideohjelman keskeisenä tavoitteena on nostaa Suomi kärkimaaksi satelliittinavigointijärjestelmien hyödyntämisessä. Samalla halutaan edistää satelliittitiedon hyödyntämistä liiketoiminnassa ja palvelujen tarjonnassa sekä varmistaa paikannuksen laatu ja satelliittipalvelujen hyödyntäminen myös arktisilla alueilla. Lisäksi halutaan edistää piensatelliittien hyödyntämistä ja selvittää, onko tarpeen perustaa Suomeen avaruushallinto.

Luonnos sisältää 14 toimenpidettä, jotka Suomen tulisi tehdä, jotta Suomi nousisi satelliittinavigointijärjestelmien hyödyntämisessä kärkimaaksi ja varmistaisi satelliittinavigoinnin mahdollisuuksien hyödyntämisen myös automaattiliikenteessä.

Ministeriö pyytää luonnoksesta lausuntoja 17. lokakuuta mennessä. Toimenpideohjelman on tarkoitus valmistua syksyn aikana.

Lausunnoille lähetetty luonnos toimenpideohjelmasta.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

Pieni sanasto satelliiteista

AGNSS Assisted GNSS, avustettu GNSS-paikannus (useisiin satelliittinavigointijärjestelmiin perustuva)
AIS Automatic Identification System, merenkulun alusten tunnistamisen ja sijaintitietojen välittämisen järjestelmä
Beidou Kiinan satelliittipaikannusjärjestelmä (esiintyy myös nimellä Compass)
COSPAS-SARSAT SAR Satellite, maailmanlaajuinen pelastusjärjestelmä (COSPAS on venäjänkielisestä nimestä)
CS Galileo Commercial Service, Galileo-järjestelmän kaupallinen paikannuspalvelu
DGPS Differential GPS, differentiaalinen gps-paikannus
EGNOS European Geostationary Navigation Overlay Service, Euroopan satelliittipohjainen paikannuksen tukijärjestelmä (SBAS)
FOC Full Operational Capability, Galileo-järjestelmän hyödyntämisvaihe
Galileo Euroopan kehitteillä oleva satelliittinavigointijärjestelmä
GBAS Ground Based Augmentation System, maanpäällinen paikannuksen tukijärjestelmä
GLONASS Global Navigation Satellite System, Venäjän maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä
GNSS Global Navigation Satellite System, maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä
GPS Global Positioning System , Yhdysvaltojen maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä
GSA European GNSS Agency, Euroopan satelliittinavigointivirasto
IRNSS Indian Regional Navigational Satellite System, Intian kehitteillä oleva satelliittinavigointijärjestelmä
LBS Location-based services, paikannukseen perustuvat palvelut; paikkaperusteiset palvelut
NMA Navigation Message Authentication
OS Galileo Open Service, Galileo-järjestelmän avoin paikannuspalvelu
PNT position, navigation, time, paikka-, navigointi- ja aikaratkaisu
PPS Precise Positioning Service, GPS-järjestelmän sotilaskäytön paikannuspalvelu
PRS Public Regulated Signal, Galileon viranomaiskäyttöön varattu signaali; Galileo-järjestelmän julkisesti säännelty aika- ja paikannuspalvelu
QZSS Quasi-Zenith Satellite System, Japanin kehitteillä oleva satelliittinavigointijärjestelmä
RNSS Radio Navigation Satellite System, radionavigointisatelliittijärjestelmä (sama kuin GNSS)
RTK-GPS Real-Time Kinematic GPS, reaaliaikainen, tosiaikainen kinemaattinen gps
SAR Search and Rescue Service, etsintä- ja pelastuspalvelu (Galileossa erityinen hätäviestin välityspalvelu)
SBAS Satellite Based Augmentation System, satelliittipohjainen paikannuksen tukijärjestelmä
SoL Safety of Life, EGNOS:n ihmishengen turvaava palvelu
VOR Very high frequency Omni-directional radio Range, radiomajakoihin perustuva lentokoneiden paikannusjärjestelmä