Se kerta kun: Fiat asensi 875-kuutioisen kaksipyttyisen bensiinimoottorin seitsenpaikkaiseen tila-autoon

Fiatin 0,9-litrainen Twinair-moottori toi alkuperäisen Fiat 500:n kaksisylinteristä nostalgiaa 2010-luvulle, mutta idea lähti hiukan paisumaan.

Retroilua huokuvat automallit ovat olleet kova sana jo hyvän aikaa. Renault on viimeksi tuonut markkinoille 4:n ja 5:n sähköiset retromallit, ja muun muassa Ford lanseerasi Bronco-maasturistaan retronäkemyksen joitain vuosia sitten. Alpine A110:n retronäkemys on luokassaan kaikkein rakastetuimpia. Volkswagenilta on nähty kaksi retronäkemystä Kuplasta.

Tähän saakka kaupallisesti kaikkein menestyneimpiä selviä retromalleja on ollut myös Fiat 500. Dante Giacosan muotoilemaa, vuonna 1957 esiteltyä kulttiautoa mukailemaan tehty pieni kaupunkiauto valloitti yli 2,5 miljoonaa sydäntä eri puolilla Eurooppaa ja muuallakin maailmassa vuodesta 2007 eteenpäin, kunnes tiukentuneet säädökset estivät sen myynnin EU-alueella vuonna 2024, ja toinen, samanniminen ja hyvin samanoloinen sähköversio jatkoi ilman sitä tuotannossa.

Uusi Fiat 500 on muotoiltu esikuvaansa hauskasti mukailevalla tavalla, mutta pikkuautot olivat niiden välissä kehittyneet siihen malliin, että teknisesti autoilla ei ole kovinkaan paljon yhteistä. Fiat kuitenkin keksi keinon kaventaa kuilua.

0.9 Twinair

Alkuperäisessä Fiat 500:ssä oli taakse sijoitettu, ilmajäähdytteinen, noin 500-kuutioinen kaksisylinterinen bensiinirivimoottori. Vuoden 2007 Fiat 500 puolestaan esiteltiin eteen sijoitettujen nelisylinteristen, nestejäähdytteisten moottoreiden kera, joista yksi oli jopa dieselkäyttöinen.

Kun uusi 500 oli ollut kolmisen vuotta tuotannossa ja retromallin suosio näytti vakiintuneen, Fiat päätti lanseerata siinä tuotantoasussaan modernina aikana hyvin erikoislaatuisen uutuusmoottorinsa, joka osui erityisellä tavalla yksiin esikuvan kanssa.

0.9 Twinair oli vain 875-kuutioinen kaksisylinterinen rivimoottori. Sen lisäksi, että Twinairin sylinteriluku ja moottorin muoto olivat samat kuin alkuperäisessä 500:ssä, ei myöskään iskutilavuus jäänyt kuin vajaan 400 kuution päähän siitä, että modernikin malli olisi "ansainnut" mallinimensä.

0.9 Twinair Turbo oli ahdettu, ja siitä tehtiin lopulta kaksi eri tehoversiota, 85-hevosvoimainen ja 105-hevosvoimainen. Vääntömomenttia molemmissa oli 145 newtonmetriä. Joillekin markkinoille moottorista tehtiin myös ahtamaton versio, mutta siinä iskutilavuutta kasvatettiin 1,0 litraan.

Twinairissa molemmat männät liikkuvat samanaikaisesti unisonossa, mutta sylinterit on tahditettu päinvastaisesti. Venttiileitä on kahdeksan, mikä kaksisylinterisessä moottorissa tarkoittaa luonnollisesti neljää venttiiliä per sylinteri. Äärimmäisen siro kaksipyttyinen moottori painaa vain 85 kiloa.

Twinair tuottaa rivikakkoselle tyypillisen pörinän, mikä on tietenkin juuri sitä mitä siltä toivottiin.

Kansainväliseksi Vuoden Moottoriksi (International Engine of the Year) 875-kuutioinen Twinair valittiin vuonna 2011.

Kun homma lähti suorastaan käsistä - kaksi pyttyä seitsemälle hengelle

Fiat 500 ei suinkaan ollut ainoa automalli, johon 0.9 Twinair asennettiin, vaikka siinä se kiistämättä oli kuvailluista historiallisista syistä eniten elementissään. Moottori tuli kuluttajien saataville 500:ssä, mutta sen prototyyppiversio oli nähty jo kolme vuotta aiemmin Pandasta tehdyssä monipolttoainekonseptissa. 500:n tapaan A-segmenttiä edustava Panda sai osakseen tämän moottorivaihtoehdon luonnollisena jatkumona vuonna 2012, ja samana vuonna sen sai myös suurempikokoinen Punto.