Autoalan ehdotus hallitukselle: autovero kokonaan pois – ja kierrätyspalkkio uudelleen käyttöön

Autoala on ollut ahdingossa jo pitkään ja Suomen autokanta vanhenee koko ajan. Autoala ehdottaa nykyhallitukselle rajuja toimia alan piristämiseksi, päästöjen vähentämiseksi sekä autokannan uudistamiseksi.

Autoala eli Autotuojat ja teollisuus ry sekä Autoalan keskusliitto ehdottavat Suomen hallitukselle, että autoveroa alennettaisi portaittain ja poistettaisi lopulta kokonaan. Tällä tavoin Suomen autokanta saataisi uudistettua vähäpäästöisemmäksi ja samalla myös turvallisemmaksi.

– Jos autojen nykyisestä romutusiästä, 22 vuodesta saadaan jo kaksikin vuotta pois, sillä on iso merkitys, Autotuojat ja teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio sanoo.

Autoalan järjestöt esittelivät ehdotuksensa lehdistölle tiistaina.

Hyvä aika poistaa autovero

Autoveron poistaminen edesauttaisi myös merkittävästi, että Suomen päästötavoitteet liikenteen päästöjen osalta saavutettaisi.

– Aika autoveron poistamiselle on suotuisampi kuin koskaan ennen, ja myös sen hintalappu on pienempi kuin koskaan aiemmin, Tero Kallio sanoo.

Suomen päästöpohjainen autojen verotus on tullut tiensä päähän, kun autojen teknologinen kehitys on pienentänyt niiden päästöjä.

– Autoverokertymä on autojen sähköistymisen ja kokonaismarkkinan tipahtamisen myötä sulanut hyvin pieneksi, Tero Kallio sanoo.

Autoalan mukaan autoveron poistamiselle on olemassa selkeät perusteet. Autoveron tuotto laskee koko ajan johtuen siitä, että autot muuttuvat koko ajan vähäpäästöisimmiksi, joten autojen hiilidioksidipäästöperusteinen veromäärä laskee.

Kun valtion keräämä autovero on ollut esimerkiksi vuonna 2015 noin 884 miljoonaa, vuonna vuonna 2027 autoveron tuotto olisi enää noin 200 miljoonaa euroa vuodessa, jolloin sen vaikutus valtion talouteen jää pitkällä aikavälillä pieneksi.

Poliittinen ilmapiiri suotuisa

Kun katsoo poliittista ilmapiiriä, sekin on tällä hetkellä hyvin suotuisa sille, että autovero alennettaisi asteittain. Esimerkiksi kevään eduskuntavaaliehdokkaista suurin osa kannatti autoveron alentamista auto- ja liikennealan vaalikoneessa. Kaikkein myönteisimmin autoveron alentamiseen suhtautuivat nykyiset hallituspuolueiden, eli Perussuomalaisten, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien sekä Rkp:n ehdokkaat.

Autoveron poistolla olisi paljon positiivisia vaikutuksia. Se loisi muun muassa stabiilimman veropohjan valtion taloudelle autoilusta kerättävän verotulojen suhteen.

– Autoveron tuotto on ollut huonosti ennustettavissa, koska se on hyvin suhdanneherkkää, Kallio sanoo.

Toinen autoveron poistoa puoltava asia on se, että autokannan kierto nopeutuisi, sillä autovero nostaa keinotekoisesti autojen arvoa. Tämä vaikuttaisi positiivisesti myös juuri turvallisuuteen, mutta myös liikenteen päästöihin.

– On puhuttu myös siitä, että autoveron poisto olisi kuluttajan niin sanotun välirahan näkökulmasta huono asia. Otan yhden esimerkin. Jos kahdessa autossa, 10 000 euron arvoisessa ja 20 000 euron arvoisessa autossa väliraha on 10 000 euroa, niin 20 prosentin autoveron poiston myötä 10 000 euron arvoisen auton hinta laskee 8 000 euroon ja 20 000 euron arvoisen auton hinta 16 000 euroon. Tällöin euromääräinen väliraha laskee 8 000 euroon, Tero Kallio sanoo.

Viiden vuoden portaittainen pudotus

Kallio sanoo, että autoveron poistaminen portaittain ei myöskään aiheuttaisi markkinahäiriöitä, koska silloin kotitalouksien, autokaupan sekä rahoitus- ja leasing-yhtiöiden vaihto- ja käyttöomaisuuden arvon alenema on hallittu. Autoalan keskusliitot ovat laskeneet, että jos autovero poistettaisi viidessä vuodessa, silloin keskimääräinen autovero putoaisi käyttövoimasta riippuen alle prosentista korkeintaan muutaman prosenttiin per vuosi.

Autoalan mukaan autoveron poiston kolmas positiivinen vaikutus olisi kotitalouksia ja niiden rahankäyttöä tukeva. Kun autojen hinnat laskisivat autoveron poistamisen myötä, kotitalouksien autoihin sidottu pääoma vähenisi. Se vaikuttaisi myös yrityksiin, sillä yritysten hankkimat autot ovat erittäin merkittävä tekijä kaikesta Suomessa ostettavista tai muuten hankittavista autoista.

Autoveron poiston myötä myös verojärjestelmä yksinkertaistuisi. Tämän hetkinen autovero on autoalan järjestöjen mukaan ongelmallinen niin EU-oikeudellisesti kuin raskas julkiselle hallinnolle, kuluttajalle sekä autokaupalle.

Autoalan järjestöt muistuttava myös, että nykyinen veromalli on johtanut myös käytettyjen autojen viennin ja tuonnin vinoutumiseen: Suomeen tuodaan kymmeniä tuhansia autoja käytettyinä vuodessa, mutta käytettyjen autojen maastavienti on vähäistä. Ulkomailta tuotujen käytettyjen autojen hyvä puoli on ollut se, että ne ovat korvanneet uusien autojen mennessä huonosti kaupaksi sitä tarvetta, mikä aiemmin täytetty uusilla autoilla.

Autoveron poisto parantaisi kilpailukykyä

Autoveron poistaminen lisäisi myös kotimaisen autokaupan sekä leasing-toiminnan kilpailukykyä. Suomessa toimivien yritysten kilpailukyky paranisi, kuten myös alan työllisyys, autoalan keskusjärjestöt sanovat.

Autoala, eli autojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä autojen korjaus, katsastus sekä vuokraus ja leasing työllistää Suomessa lähes 48 000 henkilöä. Kun tähän lasketaan liikenteen ja kuljetuksen parissa työskentelevät, eli henkilö- ja tavarankuljetus, sekä esimerkiksi huoltamoiden työllistämä henkilökunta ja kuljettajien koulutus, työllistettyjen määrä on 60 000 henkilöä lisää.

Jos autovero poistettaisi, niin valtion kassaan tulisi tällöin kuitenkin vajetta. Millä vaje mahdollisesti paikattaisi, on hyvä kysymys? Ajoneuvoveroa peritään tälläkin hetkellä Suomessa liikennekäytössä olevista ajoneuvoista. Yksi vaihtoehto valtion kassan kuopan täyttämiseen olisi  juuri pieni perusveron korotus.

Kallion mukaan ajoneuvoveron korotus olisi valtiolle myös sellainen tuloerä, joka olisi helposti budjetoitavissa. Autovero, joka kerätään tällä hetkellä myydyistä autoista on suhdanneherkkää ja valtion verotulot voivat vaihdella suurestikin, jos autoja ei mene kaupaksi, niin kuin viime ja tänä vuonna on käynyt esimerkiksi geopoliittisista syistä johtuen. Autoalan ennuste ensi vuodelle on myös hyvin synkkä.

– Myös ensi vuonna 80 000 ensirekisteröityä henkilöautoa on vaarassa, tätäkin lukua tarkennetaan lähiaikoina autoalan ennusteryhmässä, Tero Kallio sanoo.

Varmaa joka tapauksessa on se, että 80 000 ensirekisteröityä autoa ei ainakaan paljoa ylity ensi vuonna. Luku on tämän ja viime vuoden tapaan historian alhaisimpia, kun parhaimpina vuosina Suomessa on ensirekisteröity 140 000 autoa ja pitkän ajan keskiarvokin on kymmeniä tuhansia tämän ja viime vuoden lukuja korkeampi.

Kierrätyspalkkio uudelleen käyttöön

Autoveron alentamisen lisäksi autoala ehdottaa Suomen hallitukselle kierrätyspalkkiota nopeana toimena saada autoalaa elpymään ja vähennettyä autojen päästöjä.

Valtion verotulojenkin näkökulmasta vuoden 2018 kierrätyspalkkiokampanja toi enemmän kuin mitä se vei. Kampanja maksoi valtiolle 7,2 miljoonaa euroa, mutta se toi 15,9 miljoonan autoverotulot. Tämä tarkoittaa, että nettotuotto valtiolle oli 8,7 miljoonaa euroa.

Vuonna 2018 romutuspalkkiokampanjassa romutettujen autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olivat 170 g/km, kun tilalle hankittujen uusien autojen päästöt olivat keskimäärin 100 g/km eli noin 40 prosenttia vanhaa autoa pienemmät.

Vuoden 2018 kierrätyspalkkion hyödyntäjät poikkeavat kuitenkin uuden auton ostajien valtavirrasta – palkkion hyödyntäneet olivat pienempituloisia, nuorempia ja asuivat suhteellisesti useammin alueilla, joissa uusia autoja hankitaan keskimääräistä vähemmän. Kierrätyskampanja osui näin ollen vain tiettyyn ryhmään ja sen vuoksi autoalan haluaisikin, että nyt ehdotettu kierrätyspalkkiokampanja kohdistuisikin yhä useampaan suomalaiseen autoilijaan.

Kampanja kohdistettaisi tällä kertaa autojen päästörajoihin eli kierrätyspalkkion voisi saada alle 145 g/km päästötason autoihin. Tällöin myös edulliset B- ja C-segmentin autot mahtuisivat päästörajan alle ja palkkio nopeuttaisi mahdollisimman paljon autokannan uusiutumista.

Jos palkkio olisi 1 000–2 000 euroa ja kierrätyspalkkion budjetti olisi 15 miljoonaa euroa, kierrätyspalkkiolla hankittaisiin yhteensä noin 11 000 uutta autoa. Autoverokertymä kasvaisi puolestaan noin 12 miljoonalla eurolla ja arvonlisäverokertymä puolestaan 28 miljoonalla eurolla, joka tarkoittaisi 40 miljoonan euron rahavirtaa takaisin päin valtiolle, jolloin tämäkin tuo enemmän rahaa kuin mitä se maksaa, Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala sanoo.

Teksti Manu Tuppurainen Kuva Moottorin arkisto