Käytetyt erikoisuudet – Princess IV

Princess IV on todellinen luksusluokan harvinaisuus ja edullinen vaihtoehto Rolls-Roycelle. Sen taustalta löytyviä nimiä ovat Austin, British Motor Company ja Vanden Plas.

Princess IV on Austinin ja Vanden Plasin yhteistyön tuloksena syntynyt luksusluokan automalli 1950-luvun loppupuolelta. Kyseessä on Princess-mallinimen neljäs päivitys ja sen 1940-luvulta alkanut tarina on varsin mielenkiintoinen. 

Alkujaan tämä automalli on Austinin suunnittelua ja tuotantoa. Erikoisesti Austin julkaisi vuonna 1947 peräti kaksi luksusluokan kulkinetta: Princess ja Sheerline. Näistä A110 Sheerline oli 10 hevosvoimaa tehottomampi, joten mallikoodin A120 Princess oli kiistaton lippulaiva. Kahden suuren auton julkaiseminen yhden vuoden aikana kertoo saarivaltion autotehtaiden hyvästä tilanteesta.

Ensimmäisen sukupolven Austin Princess (A120) oli tarjolla koripaja Vanden Plasin vaihtoehdoilla: Saloon ja Limousine. Sisätilavaihtoehtoja tarjottiin kaksi ja kuusisylinterisen moottorin tilavuus kasvoi pian puoli litraa. Vuonna 1950 esitelty Austin Princess II tunnettiin koodilla A135 ja jo muutamaa vuotta myöhemmin myyntiin tuli Austin Princess III.

Austin Princess IV esiteltiin vuonna 1956 korimalleilla Saloon ja Touring Limousine. Jo seuraavana vuonna nimestä riisuttiin automerkki Austin, jotta automallia voitiin myydä myös Morrisin autoliikkeissä. Princess hävisi mallinimenä kokonaan vuonna 1959 ja tätä viimeistä malliversiota valmistettiin vain 200 kappaletta. 

Käytetty erikoisuus – Princess IV

Viikon Käytetty erikoisuus Princess IV on merkitty myyntiin pitkästi nimellä Austin Princess Limousinen Vanden Plas. Sen käyttöönotto on suoritettu 1959, joka lienee myös oikea vuosimalli. Tämä vuonna 1987 Suomeen tuotu auto on katsastettu museoautoksi.

Suuri valkoinen edustusauto omaa mahdollisuuksia ylellisen kesäautoilun lisäksi vaikkapa hääkäyttöön. Jälkimmäinen tosin asettaa jonkinlaisia vaatimuksia luotettavuudelle, joten tekniikkaa olisi syytä käydä huolella läpi. Kuvien perusteella ulkonäkö ei vaadi suurempia haukkuja, sillä valkoinen on valkoista ja kromit kiiltävät edustavasti. 

Valitettavasti sisätiloista ei ole kirjoitushetkellä myynti-ilmoituksessa yhtään ainoaa kuvaa. Ne olisivat kiinnostaneet auton luonteen vuoksi ehkä ulkokuortakin enemmän. Tämä vain korostuu, sillä mitään varusteita ei ole mainittu tai listattu ilmoitukseen.

Moottori on kuusisylinterinen rivimoottori, jonka tilavuus on 3990 kuutiosenttimetriä. Tehoa ei herrasmieskulkineissa yleensä mainosteta, mutta kovin räjähtävää suorituskykyä ei reilut 2 tonnia painavalle vaunulle kannata odottaa. Toisaalta 1950-luvulla odotukset olivat muutenkin suorituskyvyn suhteen aivan toista.

Traficomin tietojen perusteella edellinen katsastus näyttäisi olevan vuodelta 1998, mutta myynti-ilmoituksen mukaan vuosi olisi 2002 – asialla ei liene suuremmin merkitystä. Myynti-ilmoituksessa puhutaan joka tapauksessa projektikuntoisesta harvinaisuudesta. Pitkään käyttämättä olleen, ja vanhaa polttoainetta tankissaan kantavan, auton kerrotaan kuitenkin liikkuvan omin voimin.

Teksti: Henri Posa, Kuvat: tori.fi