Miksi latauspisteiden rakentaminen asuntojen parkkipaikoille on tärkeää?

Taloyhtiöt herätys – sähköautojen latausmahdollisuuksien hankekartoitus kannattaa aloittaa viimeistään nyt, mikäli sitä ei ole tähän mennessä tehty.

Ladattavien autojen valikoima laajenee ja kysyntä kasvaa nyt ripeästi. Ensirekisteröintitilastot paljastavat nopean muutoksen henkilöautojen käyttövoimissa: Vuonna 2017 Suomessa ensirekisteröitiin ainoastaan 502 täyssähköautoa ja 2 553 ladattavaa hybridiautoa henkilöautojen kokonaismarkkinoiden ollessa 118 583 henkilöautoa.

Ladattavien henkilöautojen myynnin kasvun käännekohtana voidaan pitää vuotta 2019, jolloin ensirekisteröitiin 1 897 täyssähköautoa ja 5 966 lataushybridiä kokonaismarkkinoiden ollessa 114 199 henkilöautoa. Viime vuonna 2020 ladattavien henkilöautojen myynti piristyi selvästi: Vuonna 2020 ensirekisteröintiin 4 244 täyssähköautoa ja 13 231 lataushybridiä kokonaismarkkinoiden ollessa 96 408 henkilöautoa.

Tänä vuonna 2021 tammi-kesäkuun aikana ensirekisteröitiin 4 134 täyssähköautoa ja 11 976 lataushybridiä kokonaismarkkinoiden ollessa 56 730 henkilöautoa. Ensirekisteröidyistä uusista henkilöautoista 7,3 prosenttia oli täyssähköisiä. Lataushybridien osuus oli 21,1 prosenttia – vielä viime vuonna vastaavat osuudet olivat 4,4 ja 13,7 prosenttia. Kesäkuussa 2021 ladattavien henkilöautojen osuus ylitti 30 prosenttia, täyssähköautojen osuus oli 10,6 ja lataushybridien 19,5 prosenttia.

Vielä vuonna 2018 sähköautojen ja lataushybridien mallisto oli suppea ja hinnat kalliita. Tuolloin (Teslaa lukuun ottamatta) täyssähköautojen toimintamatka yhdellä latauksella oli varsin lyhyt.

Vuodesta 2020 alkaen kiinnostus ladattaviin autoihin on kasvanut merkittävästi monesta syystä:

Tarjolla laajempi mallisto eri koko- ja hintaluokkiin.

Täyssähköautojen mallisto on laajentunut myös edullisempiin hintaluokkiin ja toimintamatka yhdellä latauksella on pidentynyt sadoilla kilometreillä. Myös lataushybridien mallisto on laajentunut ja niiden sähköllä ajettava toimintamatka on pidentynyt kymmenillä kilometreillä.

Sähköautojen valikoima on kasvanut niin, että valinnanvaraa alkaa jo olla. Suomesta saatavilla jo yli 230 erilaista täyssähköautomallia, on Leasingyhtiö Arval laskeskellut, kun mukana ovat kunkin mallisarjan kaikki varuste- ym. vaihtoehdot. Tarjolla olevat sähköautot ovat vielä pitkälti henkilöautoja, mutta pakettiautojakin on valikoimissa ja tulossa lisää.

– Tällä hetkellä tilattavissa on jo suuri määrä sähköautoja, joissa monissa on esimerkiksi erinomaiset tilat ja pitkä kantama. Myös latausverkosto on kasvanut koko ajan, Arvalin kaupallinen johtaja Mikko Honkanen sanoo. Täyssähköautojen yleistymistä on hidastanut pitkään toisaalta saatavilla olevien autojen määrä ja toisaalta latausverkosto. Sähköautoja on saatavilla 27 eri automerkiltä. Erilaisia malleja on tarjolla 231 erilaista, luku perustuu tilanteeseen 5.7.2021.

Veroedut

Ladattavien autojen hankintaan houkutellaan muun muassa veroeduilla, kuten pienemmällä autoverolla – joka poistuu muutaman viikon kuluessa kokonaan – ja päästöjen mukaisella ajoneuvoverolla.

Lisäksi vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa ollaan alentamassa 85 eurolla kuukaudessa. Vastaavan tapainen verotusarvosta tehtävä alennus otettiin tämän vuoden alussa käyttöön työsuhdekäytössä oleville täyssähköautoille 170 euroa/kk suuruisena. Uusi verovähennys koskisi autoja, joiden hiilidioksidipäästöt ovat enintään 100 g/km.

Täyssähköautolla on 2 000 euron hankintatuki 30.11.2021 asti ja viimeisimpien linjausten mukaan hankintatuki jatkuu vastedeskin. Tuki on rajattu autoille, joiden kokonaishinta on enintään 50 000 euroa.

Sähköautoille, lataushybrideille ja kaasuautoille oli lisäksi 2 000 euron romutuspalkkio lisättynä autoalan 500 euron osuudella. Romutuspalkkiokampanja alkoi 1.12.2020 ja päättyi 29.4.2021, kun kaikki palkkioon varatut määrärahat oli varattu. Mikäli tukea vapautuu myöhemmin haettavaksi, siitä ilmoitetaan Traficomin verkkosivulla.

Käyttökustannukset ja suorituskyky

Täyssähköautojen ja lataushybridien sähköllä ajamisen edulliset energiakustannukset verrattuna polttomoottoriautoon, lisäksi ladattavissa autoissa on yleensä hyvä käytännön suorituskyky – etenkin kiihtyvyys.

Autopolitiikka

Monien yritysten ja yhteisöjen autopolitiikka edellyttää vähäpäästöisiä autoja, siksi niille voi olla määritelty tiukat päästörajat. CO2-päästöjen raja voi olla esimerkiksi 50 g/km, johon ei pelkällä polttomoottorilla pääse. Sähköllä ajettaessa lähipäästöt ovat olemattomat.

Laki velvoittaa

Tasavallan presidentti vahvisti torstaina 15. heinäkuuta 2021 lain ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista. Laki velvoittaa kuntia ja valtiota hankkimaan tietyn osuuden vähä- ja nollapäästöisiä ajoneuvoja, kun ne tekevät uusia hankintoja. Laki tuli voimaan 2. elokuuta 2021.

Porrastusta kunnille: Uusi laki korvaa ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa annetun lain. Etelässä kunnille on tiukemmat vaatimukset kuin pohjoisessa. Lisäksi 17 isolle kaupungille on tiukemmat vaatimukset. Nämä 17 kaupunkia ovat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Vähä- ja nollapäästöisten hankintojen vähimmäisvaatimukset on jaoteltu kolmeen eri ajoneuvoluokkaan eli henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot, kuorma-autot ja linja-autot. Velvoitteet on jaettu kahdelle hankinta-ajanjaksolle eli 2.8.2021-2025 ja 2026-2030. Kaikkien luokkien osalta vaatimuksia on kuitenkin porrastettu edellä mainitun mukaisesti.

Näistä henkilöautojen osalta Suomen on direktiivin mukaan varmistettava, että kummankin hankinta-ajanjakson aikana 38,5 prosenttia henkilö- ja pakettiautohankinnoista on ympäristöystävällisiä. Ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla ympäristöystävälliseksi katsotaan enintään 50 hiilidioksidigrammaa kilometrille päästävä ajoneuvo, joka tarkoittaa tiedotteen mukaan lataushybridiä tai täyssähköautoa. Toisella hankinta-ajanjaksolla vaatimuksena on täysin paikallispäästötön täyssähköauto.

EU:n päästörajat

Mikäli valmistajan automalliston keskimääräiset CO2 -päästöt ylittävät tietyn rajan (95 g/km NEDC) vaikkapa vain muutamalla grammalla/km, valmistajalle mätkäistään ankarat sakkomaksut, jotka myyntimäärästä riippuen voivat olla useita satoja miljoonia euroja.

EU:n päästömääräykset ”pakottavat” valmistajat tekemään sähköautoja ja lataushybridejä, jotta voidaan näyttää pieniä päästöjä. Pakoputkesta tulevat päästöt ratkaisevat. Vuonna 2019 hyväksytyssä asetuksessaan EU edellytti, että uusien henkilöautojen päästöt alenevat 37,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasoon (95 g/km) verrattuna. Tavoitetaso on EU -komission ilmastopaketissa nostettu 55 prosenttiin. Komissio haluaa nopeuttaa uusien autojen valikoiman sähköistymistä ja uusien polttomoottoriautojen myynti aiotaan kieltää vuonna 2035.

Kokonaisuuden kannalta uusiutuvilla polttoaineilla (esimerkiksi biodiesel ja biokaasu) toimivat autot ovat myös vähäpäästöisiä, kun otetaan huomioon, että polttoaineet on tehty jätteistä, jotka muuten mätänemisessä aiheuttaisivat päästöjä. Nykyinen normi ei ota huomioon tätä päästöjen vähenemää takaisinlaskennassa. Siinä mielessä päästömääräykset ovat tekniikkasidonnaisia ja suosivat sähköautoja. Monet polttoaineet perustuvat enemmän tai vähemmän vetyyn. Siinä on uusia mahdollisuuksia, joista ei vielä kaikkea tiedetä.

Päästömääräykset tulevat tiukkenemaan entisestään. Sen vuoksi autonvalmistajien on pakko satsata väliratkaisuna lataushybrideihin ja pitempiaikaisena ratkaisuna täyssähköautoihin. Niiden kasvava volyymi merkitsee edullisempia hintoja. Lataushybridien hinnat ovat tulleet alaspäin, osittain päästöpohjaisten verotusetujenkin vuoksi. Uudet täyssähköautot ovat vielä nyt vastaavan kokoisia polttomoottoriautoja kalliimpia, mutta lähivuosina täyssähköautojen hinnat kohtaavat dieselautojen hinnat ja bensiiniautojen hinnatkin todennäköisesti jo ennen vuotta 2030.

Dieselmoottori vaatii jo nyt erittäin monimutkaista tekniikkaa täyttääkseen nykyiset päästömääräykset ja siksi pienten dieselautojen valmistus on jo lopetettu niiden tullessa liian kalliiksi. Erityisesti haitallisten typen oksidien (NOx) ja hiukkaspäästöjen poistaminen vaatii dieselmoottoriin monimutkaista ja kallista tekniikkaa.

Siirtymä täyssähköautoihin ja väliratkaisuna lataushybrideihin tarkoittaa käytännössä sitä, että kodin tai työpaikan pysäköintipaikoille on saatava latausmahdollisuus.

ARA-avustus

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n avustukset kohentuivat tilapäisesti ”koronatukikorotuksena” 1.7.2020 alkaen ja se osaltaan kannusti taloyhtiöitä latausinfran ja latausasemien rakentamiseen. ARA –avustus nousi 35 prosentista 45 prosenttiin, tehokannustimella 50:stä 55 prosenttiin, kun vähintään puolella latausasemista on mahdollisuus ladata vähintään 11 kW:n teholla.

Myös taloyhtiöiden omistamat pysäköintiyhtiöt saivat avustusta. Tänä vuonna 2021 ARA:n avustukset ovat 35 prosenttia, tehokannustimella 50 prosenttia.

Kotilataus on kaikkein tärkeintä

Sähköautoa tai ladattavaa hybridiä hankittaessa kannattaa ottaa huomioon, että kotilatausaseman hankintakustannus on osa auton hankinnan kustannuksia. Lisäksi sähkön käytöstä maksetaan kulut autopaikkakohtaisen latausaseman kulutusmittarin lukeman mukaan. Auto seisoo yleensä kauimmin kodin parkkipaikalla, jolloin lataus yöaikaan ei yleensä häiritse auton päivittäistä käyttöä.

Teksti: Timo Turkula Kuvituskuvat: Moottorin arkisto