Mitsubishin dieselit epäiltynä – saksalaisviranomaiset pyytävät omistajia ottamaan yhteyttä poliisiin

Saksalaisviranomaiset tutkivat Mitsubishin 1,6- ja 2,2-litraisten dieselmallien päästöjä.

Saksan ajoneuvoviranomaiset epäilevät Mitsubishiä dieselongelmista, uutisoi Automotive News Europe.

Epäiltynä ovat japanilaisvalmistajan 1,6- ja 2,2-litraiset Euro 5- ja Euro 6 -päästöluokkien moottorit. Automotive News Europen mukaan saksalaisviranomaiset ovat ilmoittaneet autonsa vuoden 2014 jälkeen hankkineita ilmoittamaan asiasta poliisille.

Viranomaisten mukaan ajoneuvojen omistajat ovat saattaneet joutua petoksen kohteeksi, sillä epäillyillä moottoreilla varustettuja ajoneuvoja ei välttämättä saa käyttää ajoneuvoliikenteessä.

Automotive News Europen mukaan poliisi ja syyttäjät tutkivat tiistaina 10 kohdetta Saksassa. Osa kohteista olivat elektroniikkapuolen alihankkijoiden Denson ja Continentalin tiloja. Denso on ilmoittanut tekevänsä yhteistyötä viranomaisten kanssa, Continental taas kertoo olevansa todistajan roolissa.

Mitsubishin Saksan edustaja on vahvistanut tutkinnan ja painottanut, että Mitsubishi Europe on vain jälleenmyyjä, eikä sillä siten ole roolia konsernin autojen kehityksessä tai valmistuksessa.

Automotive Newsin mukaan Bloomberg Intelligencen analyytikko Tatsuo Yoshida on arvioinut takaisinkutsun voivan käsittää jopa 400 000 autoa. Kulujen arvellaan voivan nousta satoihin miljooniin.

Mitsubishi Motors -konserni on toistaiseksi kommentoinut vain keräävänsä tietoja ja toimivansa yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Tämä on hyvä tietää dieselkeskustelusta

Automaailman dieselhuijauksista puhuttaessa on hyvä tiedostaa, etteivät kaikki tapaukset ole samanlaisia. Dieselhuijaus – tai dieselgate – termi syntyi, kun vuonna 201 Yhdysvalloissa huomattiin Volkswagen Groupin autojen tunnistavan viranomaistestin ja optimoivan päästöjä testauksen ajaksi. Todellisessa tieliikenteessä moottorinohjaus käytti parametrejä, jotka johtivat korkeampiin päästöihin. Tämä taas johtuu siitä, että valmistajat joutuvat tekemään kompromissin suorituskyvyn, kulutuksen ja päästöjen välillä. Volkswagen siis antoi kuluttajille tehoa ja taloudellisuutta, viranomaisille matalia päästöjä. Kaikki kolme eivät valitettavasti onnistuneet samanaikaisesti. Siksi syntyi termi dieselhuijaus.

Volkswagen Groupin tapauksen jälkeen dieseleiden päästöihin alettiin kiinnittämään erityistä huomiota Euroopassa. Huomattiin, että todellisen ajotilanteen päästöt, erityisesti korkeassa kuormitustilanteessa syntyvät typenoksidipäästöt (NOx) poikkesivat huomattavan usein päästörajoista. Taustalla ei mitenkään automaattisesti ollut tietoinen huijaaminen, vaan määräysten tulkintaerot, tai esimerkiksi päästömääräyksen mukaisissa mittauksissa mainiosti toimineen pakokaasujen puhdistuslaitteiston alimittainen toiminta todellisessa ajotilanteessa.

Positiivisena puolena dieselkeskustelun aiheuttama paine sai monet valmistajat myös päivittämään vanhempien malliensa ohjelmistoja, vaikka mallit eivät välttämättä olleetkaan sinänsä laittomia.

Viimeisten vuosien aikana dieseleiden päästövaatimukset ovat kiristyneet huomattavasti, ja mukaan on tullut myös todellisen ajotilanteen päästöjen mittaus, eli niin kutsuttu RDE-testi. Kehityksen ansiosta nykyisin parhaat dieselit alittavat vaaditut päästörajat reilusti myös ajotilanteissa.

Teksti: Lauri Ahtiainen, lähde: Automotive News Europe