Vanhojen ralliautojen näytösajo Harjulla – mukana Aaltosen voittoauto
Rauno Aaltonen voitti 60 vuotta sitten Väinö Nurmimaan kanssa Jyväskylän Suurajot Mercedes-Benzillä. Suomen MM-rallin yhteydessä ajettava näytösajo Harjulla palauttaa nämä tunnelmat katsojille.
Rallilegenda ja alkuperäinen Flying Finn Rauno Aaltonen voitti 60 vuotta sitten Väinö Nurmimaan kanssa Jyväskylän Suurajot Mercedes-Benzillä. Vuoden 1961 rallissa Aaltonen oli ylivoimainen, sillä ero toiseksi ajaneeseen Pauli Toivoseen venähti yli viiteen minuuttiin. Tämän vuoden rallin yhteydessä järjestettävä vanhojen ralliautojen näytösajo Harjulla palauttaa muun muassa nuo tunnelmat mieliin.
Viimeksi jahtasimme Aaltosta jouluna, jolloin rallisankari sai upean joululahjan Miniltä. Tuon jutun lopusta löytyvä video jaksaa hymyilyttää kerta toisensa jälkeen.
Näytösajo Harjulla perjantaina
Rauno Aaltosen ja Väinö Nurmimaan vuonna 1961 Mercedes-Benz 220 SE:llä saavuttamasta Jyväskylän Suurajojen voitosta on siis nyt kulunut 60 vuotta. Tuo samainen Aaltosen Mercedes-Benz nähdään jälleen tänä vuonna järjestettävässä Suomen MM-rallissa. Tarkemmin kyseessä on vanhojen ralliautojen näytösajo Harjulla perjantaina 1. lokakuuta kello 12.30 alkaen.
Kyseessä on sama erikoiskoe, jossa Aaltonen hämmästytti jo vuoden 1961 Suurajoissa ajotaidoillaan kaikki paikalle päässeet katselijat. Sanomalehti Keskisuomalainen kirjoitti Aaltosen ajosuorituksesta Harjulla seuraavasti:
Pari viikkoa sitten Varsovan rallin voittanut, vasta armeijasta päässyt opiskelija Rauno Aaltonen osoitti, että huhut hänen tavastaan käsitellä raskasta Mercedes-Benz 220 SE:tä eivät olleet turhia. Kone pelasi hyvin ja mies tuli Harjun päälle lentämällä. Valoheittimien valossa Rauno otti Vesilinnan käänteen hienolla nelipyöräluisulla, halliten autoa loistavasti.
Hienosti suoritettu kääntyminen Rajakadulle, kiihdytys, luisukäännös Oikokadulle, maali ja tuloksena aika, jolla mies otti kilpailun johdon käsiinsä. Aika oli 1.23,3, johon kukaan muu raskaiden autojen ajajista ei enää lähimainkaan yltänyt.
Mercedes-Benz 220 SE
Aaltosen ja Nurmimaan voitto Jyväskylän Suurajoissa oli merkittävä, koska aiemmin ei isolla autolla ollut voitettu kapeilla sorateillä ajettua rallikilpailua. Suurajojen pikataipaleet olivat tuohon aikaan todella ahtaita ja pieniä teitä. Aaltonen oli jo edellisenä vuonna osallistunut Mercedeksellä Suurajoihin ja sijoittunut rallissa seitsemänneksi.
– Totesin itselleni, että Saabin teho ei riitä Suurajojen voittoon. Ajattelin, että jos aion pärjätä, niin Suurajot pitää ajaa autolla, jossa on isompi moottori: valintani kohdistui tällä perusteella 2,2-litraiseen Mercedes-Benziin, muistelee Aaltonen.
Aaltosen ajaman Mercedes-Benz 220 SE:n omisti hänen isänsä kauppaneuvos August Aaltonen, joka oli rekisteröinyt sen kesäkuun 6. päivä 1961. Aaltonen ajoi Mercedeksen palkkalistoilla, siksi auto oli rekisteröinnin jälkeen rakennettu ralliversioksi Saksassa. Suurajot ei kuulunut Mercedes-Benzin kilpailuohjelmaan, joten Aaltonen joutui starttaamaan voittoisaan ralliin ilman tehtaan tukea.
– Sen verran saimme Mercedes-Benziltä apua, että he ostivat meille kahdeksan Continental-rengasta. Tehtaan tuki oli sikäli merkittävä, että heidän toimittamansa renkaat olivat 15-tuumaiset, kun autossa normaalisti käytettiin 14-tuumaisia renkaita. Renkaat olivat tietysti hiukan korkeammat ja kapeammat, jonka ansiosta saimme autoomme hieman maavaraa lisää. Ne olivat teräväolkapäiset renkaat, ja niillä oli hiukan parempi ohjausvaikutelma kuin mitä normaalirenkailla olisi ollut. Nämä renkaat sopivat erityisen hyvin juuri hiekalle, kertoo Aaltonen.
Keula pystyyn ja lentoon
Mercedes-Benziä ei tarvinnut kovin paljoa virittää. Auton etupäässä oli jäykemmät jouset ja takapäässä pehmeämmät kuin vakiomallissa. Autoon asennettiin myös säädettävät iskunvaimentimet, tihein mahdollinen perävälitys, suora pakoputki sekä kuljettajan puolelle sääntöjen mukainen kilpaistuin, joka oli alkuperäistä kevyempi, sen ajan ralli-istuin.
Aaltonen kertoo, että Mercedes-Benzillä pystyi ajamaan hyppyreihin yhtä lujaa kuin myöhempinä vuosina Minillä. Hän oli nostattanut autonsa keulan niin ylös, että jousituksen joustovarat riittivät Keski-Suomen hyppyreihin hyvin. Autoon oli Suomessa asennettu kumityynyin varustettu pohjapanssari ja siinä oli kotelorakenne, koska tehtaan vastaava jäykempi versio jumitti hyppyjen jälkeen auton etuovet kiinni.
– Hypyt eivät olleet meille mikään probleema. Ajoin niihin samalla tavalla kuin olin aiemmin Saabilla ajanut, toteaa Aaltonen.
Mercedes-Benz osoittautui lopulta erittäin hyväksi ralliautoksi, koska sen 2,2-litraisessa moottorissa oli todella hyvä vääntömomentti.
– Moottori väänsi hyvin alakierroksilla, ja se oli Mercedeksen nopeuden salaisuus. Kanssakilpailijat joutuivat käyttämään kovia kierroksia, ja kovilla kierroksilla sen ajan rengas ei heillä pitänyt, mutta meillä vääntöä ja pitoa riitti, jatkaa Aaltonen.
Ei lepoa
Aaltonen muistuttaa, että vuonna 1961 ralli oli vielä rallia. Painotus oli matkassa ja kestävyydessä eikä aivan samalla tavalla yksittäisen erikoiskokeen ajan kymmenyksissä.
– Tuon ajan kilpailuissa oli tapana ajaa autoa. Tänä päivänä ajetaan pari sprinttiä peräjälkeen ja taas levätään. Vaikka vuonna 1961 rallireitin pituus oli lähes 2 000 km ja sitä ajettiin käytännössä taukoamatta kolme yötä ja päivää, niin kilpailu ei kaikesta huolimatta ollut minulle fyysisesti rankka. Osa teistä oli tuttuja, nuotteja ei ollut, ja se ajettiin, mitä eteen nähtiin.
Rauno Aaltosen voittoisa Mercedes-Benz 220 SE on tänä päivänä hienossa alkuperäiskunnossa. Auton nykyinen omistaja Juha Liukkonen osti voittaja-Mercedeksen itselleen vuonna 2001. Auto tuodaan Jyväskylään Kangasalta Mobilian Rallimuseosta, jossa se on jälleen rallin jälkeen näytteillä.
Kuvat ja lähde: Veho
