Kriisi sysää liikkeelle ison muutoksen. Kun totuttu toimintamalli ei enää syystä tai toisesta toimi, on pakko löytää uusi tapa toimia.

Koronakevät pakotti meidät etsimään nopeasti uudet tavat tehdä töitä, hoitaa päivittäiset asioinnit, koulu, päivähoito, harrastukset – kaikki tilanteet, joissa kohtaamme toisia ihmisiä.

Kevään ahdistavista tunnelmista on nyt siirrytty maltillisempaan ja vakiintuneempaan päivärytmiin. Rytmiin, joka monelta osin on hyvin erilainen kuin vuoden alussa. Olemme oppineet uusia tapoja työskennellä. Olemme heränneet tarkastelemaan omaa toimintaamme uudesta näkökulmasta.

Etätyöskentelyn äkillinen yleistyminen muuttaa työelämää pysyvästi. Etätyöskentelyä ei enää kyseenalaisteta, vaan nyt etsitään parhaita tapoja sen toteutumiseen.

Etätyöskentelyn myötä muuttuu moni muukin asia. Suomen sulkeutuessa keväällä pääteiden liikennemäärät luonnollisesti romahtivat. Kesällä suomalaiset lähtivät lomamatkailemaan sankoin joukoin kotimaan teille. Matkailuliikenne tasoitti tieliikenteen vähennystä, mutta silti tieliikennettä oli mittausten mukaan kesäkuukausinakin selvästi edellisvuotta vähemmän.

Etätyöskentely on myös tarjonnut monelle tilaisuuden järjestää oma eläminen uudella tavalla. Töitä voi luontevasti tehdä mökiltä satojen kilometrien päässä työpaikalta, kokoukseen voi osallistua levähdysalueelta kesken ajomatkan ja päivän voi pilkkoa muutenkin uuteen rytmiin, jossa työhön ja harrastuksiin käytetty aika vuorottelee uudella tavalla.

Tietenkin on töitä, joita ei voi tehdä etänä. Samoin on töitä, joita on rytmitettävä muun työyhteisön tai asiakkaiden aikataulujen mukaan. Kevät kuitenkin osoitti, että etätyöskentely on mahdollista paljon useammalle kuin aikaisemmin uskottiin.

Millaisen liikkuvuuden muutoksen korona mahtoikaan käynnistää? Jo nyt kerrotaan omakotitalojen kysynnän kasvaneen kaukana isoista taajamista. Matkailuajoneuvoista on tullut paitsi lomakoteja, myös toimistoja, jotka voi parkkeerata eri päivinä eri paikkaan. Töitä tehdään, mutta liikenne ei välttämättä enää suuntaudukaan työpaikkakeskittymiin ja sieltä pois perinteisten ruuhkatuntien mukaan. Kodin ja työpaikan välinen liikenne muuttuu työskentelytapojen muuttuessa.

Millaisia vaikutuksia muutoksilla on yleiseen hyvinvointiin? Millaisia uusia haasteita laaja etätyö tuo? Miten liikkumisen muuttuminen vaikuttaa liikennesuunnitteluun? Nämä ovat esimerkkejä kysymyksistä, joita tullaan jatkossa esittämään. Vastaukset ratkaisevat, olemmeko nyt todella aloittamassa uudenlaisen liikkuvuuden aikakauden. Aikakauden, jossa liikenteen määrää lisäävän pakon sijasta liikkumisen laadulla on entistä isompi merkitys.