Eila Parviainen

Pääkirjoitus: Nykyhetki tappaa tilaston

Liikenneturvallisuus nousee otsikoihin säännöllisesti ja silloin on lähes aina kyseessä suurta mediahuomiota saava kuolemaan johtava onnettomuus.

Tilastokeskus pitää Suomessa yllä tärkeitä tilastoja, jotka antavat hyödyllistä perspektiiviä tunteikkaanakin vellovaan keskusteluun.

Tilastojen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana jalankulkijoiden henkilövahinkojen määrä on puolittunut, kuolleiden ja loukkaantuneiden mopoilijoiden määrä on laskenut yli 60 prosentilla, moottoripyöräilijöiden henkilövahinkojen määrä on laskenut yli kolmanneksella, liikennekuolemien määrä rattijuopumustapauksissa on vähentynyt viidellä prosentilla ja niissä loukkaantuneiden määrä on lähes puolittunut, ja henkilöautossa kuolleiden määrä on laskenut 15 prosentilla ja loukkaantuneiden määrä on puolittunut.

Siinä poimintoja hyvistä uutisista, joita ei pidä unohtaa. Niistä pitää päinvastoin ottaa irti kaikki saatavissa oleva hyöty ja pohtia, mitkä asiat ovat vaikuttaneet hyvän kehityksen toteutumiseen.

Valitettavasti tilastot eivät tarjoa pelkkiä hyviä uutisia. Ikääntyneet ja nuoret tienkäyttäjät ovat nyt tilastojen huutomerkkejä.

Yli 64-vuotiaiden kuolemien määrä on kasvanut lähes viidenneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Loukkaantuneiden määrä on laskenut kolmanneksella vastaavana aikana. Viimeisen kolmen vuoden aikana kuoli vuosittain keskimäärin 63 ja loukkaantui 650 yli 64-vuotiasta tienkäyttäjää. Tieliikenteessä menehtyneistä joka neljäs ja loukkaantuneista 15 prosenttia oli ikääntyneitä.

Hyviin tilastouutisiin kuuluu, että 15–24-vuotiaiden nuorten liikennekuolemien määrä on vähentynyt lähes kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Loukkaantumisten määrä on puolittunut vastaavana aikana. Hyvällä uutisella on kuitenkin surureunus. Nuoria on kuollut ja loukkaantunut tieliikenteessä aikaisempina vuosina niin paljon, että hyvä kehitys ei vielä riitä.

Liikenneturvan tekemän tilastotarkastelun mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana kuoli keskimäärin 40 ja loukkaantui noin 1 350 nuorta vuosittain. Vuoden 2020 tietojen mukaan 108 nuorta loukkaantui vakavasti. Menehtyneistä kolme neljästä oli miehiä. Kaikista tieliikenteessä menehtyneistä nuoria oli 15 prosenttia ja loukkaantuneista lähes kolmasosa.  Neljä viidestä menehtyi ja lähes puolet loukkaantui liikkuessaan taajamien ulkopuolella. Erityisen paljon henkilövahinkoja sattuu 18-vuotiaille henkilöautoilijoille ja 15-vuotiaille mopoilijoille.

Kun lähes joka kolmas liikenteessä vahingoittunut on 15–24-vuotias nuori, ei liikenneturvallisuus ole kunnossa. Siitä kertovat myös tämän kesän ikävät onnettomuusuutiset. Tässä lehdessä puolestaan julkaistaan tuttuun tapaan tiivistelmät kaikista viime vuoden elokuussa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista. Viime elokuu oli synkkä kuukausi: peräti 22 ihmistä menetti henkensä tieliikenteessä. Se kertoo samaa viestiä: liikenneturvallisuus ei ole kunnossa.

Järkyttävien kolariuutisten kautta tapahtuva keskustelu johtaa helposti äärimmäisiin ehdotuksiin. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan paranneta hätiköidyillä äärikeinoilla, vaan se on hyvin pitkäjänteistä työtä. Tilastot ovat historiaa, mutta ne tarjoavat hyvän pohjan pitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle liikenneturvallisuustyölle. Tunteikkaankin keskustelun yhteydessä on muistettava ennakoiva turvallisuuden parantaminen liikenteessä ja se, miten jokainen meistä voi itse parantaa omaa ja muiden turvallisuutta liikenteessä. Keinoja on ja jokainen meistä kuljettajista ja liikenteessä liikkujista osaa löytää kehityskohteita omasta liikkumisestaan. Nyt lomien jälkeen on hyvä aika aloittaa henkilökohtainen liikenneturvallisuustyö. Yhteinen mittarimme voisi olla vaikkapa turvallinen koulutie kaikille koulunsa aloittaville.

10.8.2022 Eila Parviainen