Autoliitto: ratkaisu on autokannan rivakka uudistaminen

Tiukkoihin päästötavoitteisiin voidaan yltää, mutta se vaatii autokannan nuorentamista. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen: ”Tänään käyttöön otettava henkilöauto on keski-ikäinen vuonna 2032 ja poistuu käytöstä vuonna 2041.”

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan tiukkoihin päästötavoitteisiin voidaan yltää, mutta se vaatii rivakkaa autokannan uudistamista. Nieminen muistuttaa, että tänään käyttöön otettava henkilöauto on nykyolettamalla keski-ikäinen vuonna 2032 ja poistuu käytöstä vuonna 2041.

– Suomi on valinnut tavoitteen puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan tavoitteena on säilyttää korkea liikenteen verotuksen taso. Tämä yhtälö vaikuttaa näissä olosuhteissa mahdottomalta, Nieminen uumoilee.

Niemisen arvio liittyy Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmätyöhön, jonka linjaukset julkistetaan huomenna tiistaina. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä on etsinyt keinoja, joiden avulla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. Työryhmän tehtävänä on ollut arvioida muun muassa ruuhkamaksujen käyttöönottoa, liikenteen päästökaupan kehittämistä sekä kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden riittävyyttä.

– Tietenkin biopolttoaineilla tulee olla merkittävä rooli myös henkilöautojen käyttövoimana, jotta nykyisen autokannan järkevä elinkaari on mahdollinen, Nieminen linjaa.

Jopa 40 sentin korotus litrahintaan

Pasi Nieminen ymmärtää ja hyväksyy ajatuskulun, jossa ihmisten arkista ja välttämätöntä autoilua esimerkiksi työn vuoksi tarkastellaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

– Esillä ollut malli, jossa polttoaineverosta tulisi progressiivinen tulojen perusteella, kun arviolta jopa 40 sentin korotuksesta osa palautettaisiin pienituloisille, jotta heillä olisi varaa liikkua omalla autolla olisi erikoinen ratkaisu, Nieminen erittelee.

– Ajatuskulku tuntuu olevan, että kaikilla pitäisi olla mahdollisuus käyttää omaa autoa, mutta veroja pitäisi kerätä enemmän. Kysymys siitä, miten tämä vähentäisi päästöjä, jää vähintään epäselväksi. Positiivista asiassa on se, että tässä mallissa myönnetään kaikkien tarvitsevan autoa arjen hallinnassa.

Hankintatuet tehokkaita

– Aito oikeudenmukaisuus ja päästöjen vähentäminen saataisiin aikaan aivan muin keinoin kuten selkein ja riittävin mittavin uusien vähäpäästöisten autojen hankintatuin.

Romutuspalkkiokokeilut ovat Niemisen mukaan osoittautuneet tehokkaiksi autokannan nuorentajiksi.

– Romutuspalkkiojärjestelmää tulee laajentaa, tehostaa ja jatkaa. Sen avulla muutaman vuoden viiveellä tarjolle tulee myös käytettyjä sähköautoja, joihin useammalla suomalaisella on varaa. Uuden sähköauton hankinta on monelle kotitaloudelle liian raskas kustannus.

Kattava pihien autojen valikoima

Niemisen mukaan hankintatuissa täytyy kuitenkin olla tarkkana, jotta ne kohdentuvat järkevästi. Niemisen mielestä hankintatuen piirissä tulisi olla kattava valikoima erilaisia käyttövoimia: täyssähköautoja, ladattavia hybridejä ja kaasuautoja.

– Annetaan kansalaisten itsensä päättää, minkälainen mahdollisimman vähäpäästöinen ajoneuvo on heidän omiin tarpeisiinsa ja ostokykyynsä nähden se kaikkein järkevin ja soveliain.

Niemisen mukaan hankintatukien käytössä tulee tarkoin harkita, millaisiin autoihin ne soveltuvat, miten tuet ajoittuvat ja minkä suuruisia tuet ovat, jotta niiden avulla saadaan tavoiteltu tulos: yksityis- ja työsuhdeautoiluun uusia vähäpäästöisiä autoja.

– Tuissa on aina vaarana markkinahäiriöt eri automallien välillä ja se, että ne voivat nostaa kuluttajahintoja.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Fossiilittoman liikenteen tiekartta, Autoliitto