Autoliitto huolissaan teistä – investointiaikeet vahvasti raidepainotteisia

Liikenneministeriö lisäisi rahaa perusväylänpitoon, valtiovarainministeriö nipistäisi nykyrahoistakin jopa satoja miljoonia euroja. Autoliitto muistuttaa, että tieliikenteen osuus on 93 % henkilö- ja noin 90 % tavaraliikenteestä.

Autoliitto on huolissaan Suomen tiestön rapautuvasta kunnosta. Merkittävin huoli kiteytyy siihen, että tiestön kunnossapito jää kalliiden raideinvestointien varjoon valtion rahanjaossa.

Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö tähdentää, että tieliikenteen osuus on 93 prosenttia henkilö- ja noin 90 prosenttia tavaraliikenteestä.

”Henkilöliikenteen matkasuoritteesta 80 % tapahtuu henkilöautoilla. Näin ollen tiestön painotusta määrärahojen käytössä tulisi merkittävästi lisätä, jolloin investointien hyöty-kustannussuhde nousisi”, kritisoi Autoliitto lausunnossaan Väyläviraston investointiohjelmasta vuosille 2024–2031.

Autoliitto tuo myös esiin rahoituksen epävarmuuden, jossa kustannusinflaatio ja tiestön kiihtyvä rapautuminen aiheuttavat kierteen, jonka oikaiseminen käy entistä kalliimmaksi.

Rahoitustason nosto ainoa keino

”Rahoitustason nosto on ainoa keino tilanteen korjaamiseksi. Perustienpitoon tarvittaisiin vuositasolla välittömästi pysyvä vähintään 300 miljoonan euron tasokorotus.”

Lausunnon allekirjoittanut Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kiteyttää yhtälön: ”Nykyisellä rahoituskehyksellä kaikki voimavarat tulisi käyttää olemassa olevan väyläverkon ylläpitoon ja korjaamiseen uuden rakentamisen sijaan. Näin pienennetään korjausvelasta seuraavaa kustannusten kertaantumista, mikä syö jatkossa yhä enemmän voimavaroja.”

VM: tierahoista pois satoja miljoonia

Tierahojen ehtymisen uhka on todellinen, sillä valtiovarainministeriö toi tuoreessa ulostulossaan esiin, että julkisen talouden vahvistamistarve seuraavalla kahdella hallituskaudella on merkittävä – se tarkoittaisi kulujen karsimista.

Ensimmäinen toimenpide olisi uusien tie-, rata- ja vesiväylähankkeiden myöhentäminen. Uusien liikennehankkeiden ns. hankevarauksen portaittainen supistaminen vuosina 2024–2027 toisi säästöä 100–300 miljoonaa euroa.

Jos tämänkin jälkeen olisi säästötarvetta liikenteen rahoituksessa, olisi keinona perusväylänpitoon varatun rahoituksen laskeminen 300 miljoonalla eurolla.

Se tietäisi käytännössä sitä, että paikoin jo vaikeasti rapautuneen tiestön korjausvelka vain kasvaisi entisestään.

Toisaalta valtiovarainministeriö tuo valtiontalouden tervehdyttämisen keinovalikoimaan myös suurten ratahankkeiden suunnittelun keskeyttämisen ja hankeyhtiöiden purkamisen, josta koituisi säästöä noin 240 miljoonaa euroa. Mahdollisista budjettileikkauksista päättää eduskunta.

LVM: uhkana korjausvelan hallitsematon nousu

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) virkakunnan puheenvuoro vuosia 2023–2027 koskien edustaa toista näkemystä kuin valtion rahakirstun vartijoiden linjaukset eli valtiovarainministeriön ulostulo.

Puheenvuoron mukaan väyläverkon kunnossapitoa ja kehittämistä tulisi toteuttaa parlamentaarisesti sovitun Liikenne12 -suunnitelman mukaisesti. Väylien osalta haasteena on ollut kustannustason nousu, jo päätetyt hankkeet ja toimenpiteet maksavat arvioitua enemmän.

”Lisäksi väyläverkon kehittämisen määrärahoja on leikattu eikä julkisen talouden suunnitelman mukainen rahoitus 2024 alkaen enää vastaa Liikenne 12 -suunnitelmaa”, kritisoi puheenvuoro.

Liikenneverkon ylläpito rahoitettaneen jatkossakin valtion budjetista, arvioidaan puheenvuorossa. Rahoitustaso on kuitenkin kriittisellä rajalla, sillä ”viime aikojen kustannusten nousun vuoksi korjausvelan määrä uhkaa kasvaa hallitsemattomasti.”

Talousarvioita ja julkisen talouden suunnitelmia laadittaessa olisi perusväylänpidon rahoituksessa huomioitava kustannusten nousu. Se varmistaisi puheenvuoron mukaan ”aiempien vuosien ostovoimavajeen kattamisen ja suunnitelmallisen korjausvelan vähentämisen 2,2 miljardiin euroon vuoteen 2032 mennessä sekä muiden perusväylänpidon tavoitteiden toteutumisen Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti.”

Perusväylänpidon määrärahoja tulisi vuodelle 2023 korottaa lisätalousarviossa 1,47 miljardiin euroon sekä vuodelle 2024 1,65 miljardiin euroon ja vuodesta 2025 alkaen 1,8 miljardiin euroon, linjaa puheenvuoro.

”Tästä eteenpäinkin määrärahaa tulisi muuttaa kustannusindeksin sekä Liikenne 12 -suunnitelman toimenpiteiden mukaisesti.”

Autoliitto: laskelmat pohjaksi

Väyläinvestoinneissa tulisi Autoliiton mukaan ottaa ohjenuoraksi arviot hyöty-kustannussuhteesta sekä haittavaikutusten yhteiskunnalliset kustannukset, kun keskeisimmän liikenneverkon eli tieverkon kunto heikkenee.

Painorajoitukset, alennetut nopeusrajoitukset, lisääntyvät ajoneuvojen korjauskulut sekä onnettomuuskustannukset ”heikentävät elinvoimaa ja kilpailukykyä koko yhteiskunnassa.”

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autoliitto, Väylävirasto, Lausuntopalvelu.fi, valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriön virkakunnan puheenvuoro: Viestejä tulevalle vaalikaudelle