Autoliitto: kuluttajan tiedettävä sähköauton lataushinta ennakolta

Aikaperusteinen hinnoittelu on Autoliiton mukaan sattumanvaraista, koska kokonaishinta riippuu muun muassa siitä kuinka nopeasti auto pystyy ottamaan energiaa vastaan ja kuinka suurella teholla latauspiste energiaa syöttää.

Sähköautoilijan arki ei ole pelkkää auvoa, kun pitää metsästää missä ja milloin saa auton akut ladattua. Kadunvarsilatausta on tarjolla mutta kenties kaukana kotiovelta. Osa julkisista latauspaikoista on tiuhaan varattuja, osassa latauspisteitä autoon imaistavan sähkön hinta hirvittää. Ja joskus latauspiste ei vaan toimi luvatusti.

Liikenteen päästöjen vähentämisessä tärkeiden sähköautojen määrä tieliikenteessä kasvaa, mutta on tuhannen taalan kysymys, täydentyykö julkinen latausverkosto samassa tahdissa. Kun vuoden 2020 lopussa täyssähköautojen määrä yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohti oli 27 autoa, niin vastaava vertailuluku viime vuoden lopussa oli 33 autoa, uutisoi Moottori aiemmin.

Verkkovierailu käy kalliiksi

Liikenne- ja viestintäministeriön muistioluonnoksessa sähköautojen latausverkoston kehittämisestä arvioidaan sähköautojen latausinfran nykytilaa, ennakoitua kehitystä ja mahdollisuuksia kehittää kansallista sähköautojen latausverkostoa erityisesti huoltoasemilla.

Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö ottaa omassa lausunnossaan kantaa ministeriössä laaditun muistion eri vaihtoehtoihin.

Autoliitto on huolissaan epäkohdasta, ettei lataushinnoittelu ole niin selkeää, että kuluttaja varmasti tietäisi etukäteen, kuinka paljon ladattava sähkö maksaa.

Latauksen hinnoittelussa kilpailu ei toteudu kuluttajan kannalta riittävän mielekkäästi. Aikaperusteinen hinnoittelu on Autoliiton mukaan sattumanvaraista, koska kokonaishinta riippuu muun muassa siitä kuinka nopeasti auto pystyy ottamaan energiaa vastaan ja kuinka suurella teholla latauspiste energiaa syöttää. Ilman täsmällistä hintatietoa hintavertailu ei ole mahdollista.

Suomen pitää Autoliiton mielestä edistää EU-tason lainsäädännön luomista todellisiin ladattujen kilowattitunteihin perustuvista ja kohtuullisista verkkovierailu- eli nk. roamingmaksuista. Näitä maksuja peritään, kun autoilija saa latausvirtaa jonkin sellaisen operaattorin latauspisteestä, jonka asiakkuutta hänellä ei ole. Verkkovierailumaksujen ongelma korostuu Suomessa, jossa on paljon harvaan asuttuja paikkoja, jonne ei synny luontaisesti kilpailua.

”Tällä hetkellä nämä verkkovierailumaksut voivat nostaa lataushinnat moninkertaisiksi”, Autoliitto huomauttaa.

”Ei voi olla niin, että jonkin operaattorin latauspisteen satunnainen käyttö edellyttää kohtuuttoman korkean hinnan välttämiseksi rekisteröitymistä asiakkaaksi ja tietyn sovelluksen lataamista tai RFID-tagin hankkimista ja käyttämistä.”

Autoliitolla on ehdottaa ratkaisu, jonka toteutuminen saisi varmasti kiitosta kaikilta autoaan lataavilta.

”Lataaminen pitäisi pystyä maksamaan myös suoraan maksukorttien tai puhelinten ja muiden älylaitteiden lähimaksuominaisuuksia käyttäen ilman tiettyä sovellusta.”

Autoliitto on lähtenyt mukaan kehittämään latausverkostoa rakentamalla valtakunnallisen latausverkoston yhdessä Liikennevirta Oy:n kanssa. Kuten Moottori kertoi, Autoliiton latausverkostosta tulee kaikille avoin, mutta yhdistyksen jäsenten kerrotaan saavan erityisetua latauksiinsa.

Ministeri: tukea tarvitaan

Julkisen latausverkoston kattavuudella on vaikutusta, kun kansalaiset valitsevat tulevan autonsa käyttövoimaa. Julkiset latausmahdollisuudet vaikuttavat koti- ja työpaikkalatauksen ohella sähköautojen yleistymiseen. On myös niin, ettei kaikilla kaupunkikeskustoissa asuvilla välttämättä ole tarjolla omaa vakituista pysäköintipaikkaa saati latausmahdollisuutta.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) toi maaliskuun alussa esiin, että sähköautojen latausasemien määrä kyllä kasvaa tieliikenteen sähköistyessä, mutta tukea kehitykseen tarvitaan. Ministeriön mukaan ajoneuvokannan uudistaminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen muun muassa sähköllä ovat avainasemassa, kun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt pyritään saamaan alas.

Autoliitto: pakko ei toimi

Pakkotoimet eivät saa ymmärrystä. ”Vaihtoehto, jossa huoltoasemia velvoitetaan investoimaan latausinfrastruktuuriin, rikkoo yritysten ja yrittäjien elinkeinon harjoittamisen vapautta. Pakottaminen latausinvestointeihin tulisi todennäköisesti vähentämään yrittäjävetoisten huoltoasemien määrää merkittävästi Suomessa”, arvioi Autoliitto.

Autoilijoiden etujärjestö nostaa esiin, että pika- ja suurteholatauspaikkojen kustannus on niin suuri, että pienemmillä ja syrjäisemmillä sijainneilla se ei maksa itseään ikinä yrittäjälle takaisin, eikä siksi ole realistinen investointi.

Pakko ei Autoliiton näkemyksen mukaan olisi vilkkaammillakaan paikoilla aina kokonaistaloudellisesti järkevä, sillä kilpailevat huoltoasemat sijaitsevat usein liikenteen solmupisteissä lähekkäin, mikä saattaisi tuottaa latausasemien tarpeetonta alueellista keskittymistä.

Tukitoimetkin ovat hankalia. ”Mikäli taas vain huoltoasemia tuettaisiin latausinvestoinneissa, tuet vääristäisivät latausmarkkinaa ja kilpailuasetelmaa. Osa huoltoasemapisteistä on ns. kylmiä asemia tai automaattiasemia, jolloin niissä asioiminen ei ole kuluttajan kannalta kiinnostavaa, koska latausajaksi kohteesta ei löydy muita palveluita.”

Suuret rakennuskustannukset

Autoliitto tuo esiin latauspaikkojen rakentamiskustannukset. Yhden latausasemapaikan kokonaisinvestoinnit voivat nousta 100 000–150 000 euroon, jolloin liiketoiminta voi nousta kannattavaksi vasta useamman vuoden kuluessa.

Latausverkosto painottuu luontaisesti tietyille maantieteellisille alueille, kuten Etelä-Suomeen ja suuriin kasvukeskuksiin, joilla on siihen riittävää kysyntää eli soveltuvaa autokantaa, Autoliitto arvioi.

Valtion toimin tulisi Autoliiton mukaan edesauttaa sitä, että kasvukeskuksien keskusta-alueille luodaan latauskenttiä ja muita latauspaikkoja. Nyt kilpailu ei toimi, sillä sähköliittymien hinnoittelu on Suomessa monopoliasemassa toimivien jakeluyhtiöiden päätösvallassa.

”Nykyisellään kaupunkien omat monopoliasemassa jakeluverkkoa hallitsevat energiayhtiöt toimivat keskeisenä palvelutarjoajana myös latauspuolella, mikä ei johda riittävän kilpailun toteutumiseen. Sähköliittymien hinnoittelua tulisikin säännellä valtakunnallisesti, sillä alueellisten monopolien vuoksi latausasemaan kiinteästi kytkeytyvän sähköliittymän kustannus voi olla 20 000–40 000 euroa”, kritisoi Autoliitto.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autoliitto, liikenne- ja viestintäministeriö, Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q4/2021

a:6:{i:0;s:6:"109241";i:1;s:6:"110080";i:2;s:6:"108520";i:3;s:6:"110194";i:4;s:6:"110251";i:5;s:6:"110953";}