Liikenne Liikennepolitiikka 3.9.2021
Henkilöauto on helppo maalitaulu päästökeskustelussa
Liikenteen päästöjä tulee vähentää, se on selvä. Henkilöauto nähdään usein pahimpana ilmaston lämmittäjänä, mutta totuus ei ole näin yksioikoinen: henkilöautojen osuus Suomen CO2-päästöistä on 10 prosentin suuruinen.
Liikenteen haitallisten kasvihuonepäästöjen vähentäminen on laajalti hyväksytty tavoite, tosin vähennyskeinojen painotuksista vallitsee erimielisyyttä. Liian huoleton yleistäminen voi hämärtää käsityksiä päästöjen kokonaisuudesta. Liikenteen päästöistä puhuttaessa syyttävä sormi osoittaa herkästi kohti henkilöautoa ja yksityisautoilua, liikenteen päästölähteiden osuuksia sen kummemmin erittelemättä.
Käydäänpä siis lävitse, mistä eri osasista koostuu kokonaisuus nimeltä liikenteen haitalliset kasvihuonepäästöt.
Kunnianhimoisia tavoitteita
Suomen kansalliset päästöjen vähennystavoitteet ovat varsin kunnianhimoisia kansainvälisessäkin vertailussa. Suomi tavoittelee eturivin paikkaa myös EU:n sisällä liikenteen päästöjen suitsijana.
Energia- ja ilmastostrategian mukainen liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on askel kohti hiilineutraalia liikennettä. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.
Tavoitteita tukemaan on laadittu Fossiilittoman liikenteen tiekartta.
Se tarkoittaa keinokokonaisuutta, jolla tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt aluksi puolitetaan, ja vuoteen 2045 mennessä yllettäisiin päästöttömään liikenteeseen. Tavoitteena on siis nopeuttaa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista.
Alle kymmenyksen osuus
Liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Autoalan Tiedotuskeskuksesta on ollut päävastuullisena laatimassa liikennealan yhteistä Vähäpäästöisen liikenteen tiekarttaa. Sen mukaan vuodelle 2045 asetettu tavoite on käytännössä niin kunnianhimoinen, että harkintaan on otettava lähes kaikki tunnistettavat päästövähennyskeinot.
Vähäpäästöisen liikenteen tiekartan keskeisenä osana on päästöinventaario eri kulkutapojen kesken. Kun liikenteen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on hieman alle viidennes, henkilöautojen osuus kokonaispäästöistä on laskentatavasta riippuen 9–11 prosenttia. Tilastokeskuksen ja VTT:n käyttämän laskentatavan (osuus päästöistä ilman LULUCF-sektoria) mukaan tieliikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 19,1 prosenttia, josta henkilöautoliikenteen osuus on 10,4 %, kuorma-autoliikenteen 6,2 %, pakettiautoliikenteen 1,6 % ja linja-autojen 0,9 %.
Kalenojan valmistelemasta päästöinventaariosta ilmenee, että lyhyet matkat liikutaan jo nyt voittopuolisesti jalan ja pyörällä, ja lyhyiden automatkojen osuus päästöistä on pieni.
– Noin puolet henkilöautoliikenteen päästöistä muodostuu pidemmistä seutukuntien välisistä matkoista, joilla kulkutapavaihtoehtoja on useimmiten vain vähän, Kalenoja taustoittaa.
Noin puolet henkilöautoliikenteen päästöistä syntyy siis yli 50 kilometrin mittaisista matkoista.
Lyhyillä matkoilla 3 % päästöistä
Lyhyistä, alle viiden kilometrin mittaisista henkilöautomatkoista syntyy alle kolme prosenttia tieliikenteen päästöistä.
– Lyhyistä henkilöautomatkoista suurin osa on osa pidempää matkaketjua, jossa matkaa jatketaan esimerkiksi kaupassa tai päiväkodissa poikkeamisen jälkeen autolla seuraavaan pidemmällä olevaan kohteeseen, Kalenoja huomauttaa.
Edellä kerrotut matkojen pituudet ja jakautumiset perustuvat tutkimustietoon eli tuoreimpaan valtakunnalliseen Traficomin teettämään henkilöliikennetutkimukseen. Sen mukaan pääkaupunkiseudun, muun Uudenmaan ja muiden suurten kaupunkiseutujen sisäisten henkilöautomatkojen osuus henkilöautoliikenteen päästöistä on noin viidennes.
Koko artikkeli liikenteen päästöistä, päästöjen jakautumisesta ja niiden vähentämiskeinoista on luettavissa kokonaisuudessaan lehdessä Moottori 8/2021.
