8.10.2022 Liikenne Ilkeä yhtälö: tiet rapautuvat, rahat ehtyvät Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Kriittisen raportin mukaan liikenneinfra on ollut helppo kohde määrärahojen leikkauksille. ”Ruotsi aikoo investoida liikenneinfraan lähes kolminkertaisesti sen mitä Suomi.” Teiden nykytilan on havainnut tavallinen autoilijakin: murtuneita pientareita, asvalttirailoja, kovertuneita kuoppia, rokonarpista pintaa, kulkua heiluttelevia painumia, liki näkymättömiin haalistuneita tiemerkintöjä. Tärinää, vesilammikoita, pikapaikkauksia ja väistelytarpeita.Myös monet sillat ovat tulleet peruskorjausikään ja kiertoreiteillekin on tavarakuljetuksissa jo jouduttu siltojen painorajoitusten vuoksi.Vaikka valtaväylät ovat yhä ajettavassa kunnossa, on korjattavaa kaikkialla – jo liikenneturvallisuuden takaamisen vuoksi.Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyyTuore raportti kriittisenäTilanne on vaikea: tiet ja muut liikenneväylät rapautuvat, mutta korjausvelan hoitoon ei ole luvassa nykyistä enempää tai riittävästi rahaa.Tähän epäkohtaan paneutuu usean eri järjestön yhdessä tilaama tuore raportti Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi. Kiinnostava raportti tähyää tulevaisuuteen eli aina vuoteen 2050 asti. Raportin puuhatahojen eli elinkeinoelämän järjestöjen mukaan väylävisio vuosille 2025–2050 on lajissaan ensimmäinen digiajan liikennevisio Suomessa.Ruotsi kaukana edelläRaportissa Suomen väylien tilannetta ja tulevaisuutta verrataan Ruotsiin, eikä vertailu mairittele meitä: väyläinfran tilasta tulee pakottamatta mieleen sana jälkeenjääneisyys. Samaan aikaan kun Suomessa infran rahoitusta on leikattu, Suomen kilpailijamaissa on pystytty panostamaan infran kuntoon ja investointeihin.Väylärahoituksen kutistumisen seurauksena Suomella on paljon kiinni kurottavaa muihin Pohjoismaihin nähden. Väylävision koostamisesta vastannut professori Jorma Mäntynen nostaa kissan asvaltille.– Seuraavan kymmenen vuodenkin aikana Ruotsi aikoo investoida liikenneinfraan lähes kolminkertaisesti sen mitä Suomi.Suomi käyttää tiestöön rahaa ajoneuvokilometriä kohti 80 ja asukasta kohti 70 prosenttia Ruotsin vastaavasta määrästä.Visiossa tuodaan sekin esiin, että Suomi käyttää rautateihin vain puolet siitä mitä Ruotsi. Radat myös vetävät lännessä paremmin, sillä kaksi- tai useampiraiteista rataa on huomattavasti Suomea enemmän.Keskiössä rahoitukseen sitoutuminenJa kuten monessa muussakin yhteiskunnallisen toimeliaisuuden mahdollistamisen kysymyksessä, väylienkin osalta keskiössä ovat rahat, merkittävät rahasummat.Elinkeinoelämän kuljetusten palvelutason ja turvallisuuden parantaminen edellyttää vision laatijoiden mukaan 2–3 miljardin euron investointeja vuoteen 2032 mennessä. Ne kohdistuisivat erityisesti valtateille 3, 4, 9, 12, 15 ja 25 sekä kantateille 40 ja 50.INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjön mukaan raportissa esitellyt visiot voivat toteutua pitkäjänteisellä väyläpolitiikalla ja oikein ajoitetulla sekä riittävästi rahoitetulla perusväylänpidolla. Ja jotta verorahat riittävät, tarvitaan väylävisio, parlamentaarinen toimenpideohjelma saavutettavuuden parantamiseksi ja väylärahoituksen uudistus.– Hallitusten pitää sitoutua Liikenne 12 -ohjelmaan ja pitää liikennerahoitus siinä linjatulla tasolla. Yhteiskunnassa on käytävä myös kiireellisesti keskustelu siitä, miten järjestetään visioon pohjaavien elinvoimainvestointien erillisrahoitus budjettikehyksen ulkopuolelta, Syrjö linjaa.Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Autoliitto varoitellut jo aiemmin Autoliitto on pitänyt ääntä teiden ja tierahoituksen rapautumisesta. Suomen suurinta autoilijoiden etujärjestöä kismittää, että kun hallitus leikkaa määrärahoja, leikkauksen kohteeksi joutuu yleensä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. ”Näin kävi tälläkin kerralla. Leikkaukset muun muassa tiestön kehittämisestä lisäävät kustannuksia muualla yhteiskunnassa”, oudoksui Autoliitto huhtikuussa. Autoliiton kritiikin taustalla oli hallituksen neuvottelupäätös liittyen kehysriiheen julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2023–2026. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen vertasi tuolloin tilannetta rakennuksen ylläpitoon. – Teiden päällyste on kuin talon katto. Jos se vuotaa, niin toimenpiteisiin pitää ryhtyä heti tai korjauskustannukset moninkertaistuvat. Ongelman siirtäminen eteenpäin leikkaamalla rahoitusta ei ole järkevää eikä vastuullista omaisuudenhoitoa. Suomi liikkuu kumipyörinTiet ovat Suomineidon verenkierto, joka pitää maan liikkeessä ja yhteiskunnan elinvoimaisena. Tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia sekä henkilöliikenteestä että tavaraliikenteen tonneista.Autoliiton Pasi Nieminen on linjannut, että on ensiarvoisen tärkeää niin kotitalouksien kuin elinkeinoelämän kannalta, että tieliikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta huolehditaan.Kuopat tiessä aiheuttavat rengas- ja vannerikkoja – ja vaarantavat liikenneturvallisuuden.Ei uusia väyliä, nykyisten ylläpitoa!Raportissa ollaan liikkeellä rohkein ja vakavin aikein. Väylävisiossa pääväyläverkon palvelukyky nousee myös Suomessa uudelle tasolle.Tulevaisuuteen tähytään lisäkaistoja ja -raiteita rakentamalla, joka tarkoittaisi matkojen ja kuljetusten nopeutumista ja myös onnettomuuksien vähenemistä.Väylävisiossa ei esitetä Suomeen uusia väyläyhteyksiä, vaan tähdennetään, että tärkeämpää on jo olevien väylien parempi kunnossapito ja niiden laadun parantaminen.Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyyNelikaistaa Helsingistä TornioonNelikaistaista tietä pääsisi Helsingistä Poriin ja Raumalle sekä pohjoisen suuntaan aina Tornioon asti. Nelikaistainen tie veisi myös Tampereelta Seinäjoen kautta Kokkolaan. Hangon satamakin yhdistyisi nelikaistaisesti muuhun pääväyläverkkoon vuoteen 2050 mennessä.EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo tähdentää, että väylävisiossa Suomi halutaan ankkuroida vankasti länteen. Taustalla on myös epävarmuutta tuova kansainvälispoliittinen tilanne: ulkomaankaupan varmuuden takaaminen on ensiarvoisen tärkeää ja häiriötilanteissa myös vaihtoehtoisten yhteyksien on toimittava.Väylävisiossa Itä-Suomessa nelikaistainen tie johtaisi Imatralta Lahden kautta Tampereelle ja sieltä länsirannikolle.Päätiet tulisi rakentaa älyteiksi. Digitalisoinninkin avulla tarjolle tulisi kattava lataus- ja jakeluinfrastruktuurin hiilineutraalille liikenteelle.Rataverkolla häiriöt vähenisivät, kun päärata saisi lisäraiteet Helsingistä Ouluun asti. Myöhemmin liikenne voisi kulkea kaksilla raiteilla Oulusta aina Kemiin ja Tornioon. Laurila–Tornio–Haaparanta -radan sähköistys kytkisi Ruotsin ja Suomen toisiinsa. Tärkeä kaksiraiteistettava osuus olisi myös väli Tampere–Jyväskylä.SKAL: nyt on aika!Väyläviraston arvion mukaan huonokuntoisen tieverkon määrä lisääntyy tänä vuonna 300–500 kilometriä. Teitä pitäisi päällystää 4 000 kilometriä vuodessa, jotta korjausvelka ei kasvaisi. Tähän on ylletty tällä vuosituhannella vain vuosina 2003–2005 sekä 2020.Moottori kirjoitti aiheesta viimeksi elokuussa otsikolla Kuoppia ja tärinää – teiden päällystysten korjausvelka kasvaa.Visiota osaltaan valmistellut SKAL tuo raportin julkistuksen yhteydessä esiin, että Suomen väyläverkko on perua 1960- ja 1970-luvuilta. Väyliä kehitettiin varsin tarkoituksenmukaisesti yhteiskunnan tarpeiden pohjalta, ja vielä 1900-luvun lopulla väylien kunnossapito oli hyvällä tasolla. Etenkin 2000-luvulla väylästön on annettu kuitenkin vuosi vuodelta rapistua, mikä on johtanut jo kolmen miljardin euron korjausvelkaan.SKALin mukaan tiestön kunnossapito ajallaan tulee halvemmaksi kuin jälkijättöinen korjailu.– Nyt ollaan tilanteessa, jossa tieverkon korjaushaaste on kohdattava, jotta kilpailukykymme ei rapaudu tienpinnan lailla. On viimeinen hetki modernisoida väylästö hyväksyttävälle tasolle, SKALin johtaja Ari Herrala vaatii.Modernisointitoimet pitäisivät sisällään esimerkiksi pääteiden nelikaistaisuuden lisäämisen, kaistojen leventämisen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien lataus- ja jakeluinfran parantamisen. He työstivät väylävision raportiksi Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi -raportin tilasivat INFRA, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, SAK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ja Suomen Tieyhdistys. Hankkeen toteutti Destian Strategiset Liikennejärjestelmät -yksikkö, jossa työryhmän muodostivat johtaja, professori Jorma Mäntynen sekä diplomi-insinöörit Riku Huhta, Markus Pajarre ja Pertti Virtala. Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi -raportti, Autoliitto, Väylävirastoa:3:{i:0;s:6:"111795";i:1;s:6:"111739";i:2;s:6:"119158";}Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 14.7.2025 Uutinen Nissanin tehdas Sunderlandissa on ensimmäinen laatuaan Euroopassa – näin siellä syntyy koko kansan katumaasturi Nissan Qashqai 13.7.2025 Uutinen Volkswagenin Yhdysvaltain piina jatkuu: ID. Buzz huilaa nyt tariffien takia 9.7.2025 Ajoneuvot Puolustusvoimat tilaa Scanialta 15 paloautoa – autojen täysi varustelu tehdään Säynätsalossa 9.7.2025 Liikenne Lux Express by OnniBus -vuorolla Helsingistä Jyväskylään – näin premium-bussi eroaa tavallisesta 8.7.2025 Autonhoito Yksi yllättävä kohta naarmuuntuu helposti sähköautossa – auton maalipinnan suojaaminen suojakalvolla yleistyy koko ajan enemmän 8.7.2025 Uutinen Maailman vanhin Rolls-Royce-kerho visiitillä Suomessa: ”Kerho on perustettu ajamista varten” 7.7.2025 Autoilun hinta Tässä on polttoaineiden hinta Virossa – yksi asia saa suomalaiset hätkähtämään 6.7.2025 Uutinen Pikkuautot pulassa Euroopassa kiristyvien säädösten kanssa – avuksi Japani-tyyliset kääpiöautot? 4.7.2025 Uutinen Kamuxin vastine Moottori-lehden 3.7.2025 julkaisemaan verkkojuttuun Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 14.7.2025 Koeajo Koeajo: Smart #5 Brabus – raju perhe-SUV on oikea lataushirmu 14.7.2025 Laivat Star of the Seas luovutettiin varustamolleen Meyer Turun telakalta - ei enää lisää kokoa, mutta muutamia pikkuparannuksia 13.7.2025 Tekniikka Viimeiset käynnistykset: kolmoskone – uuden ajan oletusmylly 11.7.2025 Kuluttajat Käytetty BMW myytiin asiakkaalle vuoden 2019 autona, vaikka se oli valmistettu vuonna 2017 – myyjäliikkeen mielestä ei merkitystä markkina-arvoon 13.7.2025 Sähköautot BYD:n sähköautot kasaantuvat varastoihin, kysyntä sakkaa 7.7.2025 Autoilun hinta Tässä on polttoaineiden hinta Virossa – yksi asia saa suomalaiset hätkähtämään 11.7.2025 Kuluttajat Käytetty BMW myytiin asiakkaalle vuoden 2019 autona, vaikka se oli valmistettu vuonna 2017 – myyjäliikkeen mielestä ei merkitystä markkina-arvoon 8.7.2025 Autoilun hinta Päivän kuva: tämän verran polttoaineet maksoivat Latvian Ainažissa – ennen mysteerialennusta 9.7.2025 Liikenne Lux Express by OnniBus -vuorolla Helsingistä Jyväskylään – näin premium-bussi eroaa tavallisesta 9.7.2025 Ajoneuvot Kia EV5 tarjoaa lopultakin Kian vastauksen Enyaqin, ID.4:n ja Model Y:n haasteeseen myös täällä Euroopassa 21.6.2025 Ajoneuvot Auto per 10 sekuntia – maailman suurin autotehdas pyörii lähes tauotta 21.6.2025 Päivän kuva Päivän kuva: Huomaatko mikä tässä kuvassa on pielessä? 3.7.2025 Uutinen RAM-autojen virallinen maahantuoja: ”Kamuxin väite autojen valmistusmaasta on väärä” 23.6.2025 Uutinen Moottori paljastaa: Suomessa on rekisteröity jenkkiautoja väärillä papereilla – kaksi avolava-autoa myynnissä Kamuxilla 3.7.2025 Sähköautot "10 vuotta liian aikaisin" – Mercedes myöntää EQS-mallin virheen