Väylärahoituksen leikkaaminen tulee kalliiksi, kritisoi Autoliitto

Autoliitto: ”Kun hallitus leikkaa määrärahoja, leikkauksen kohteeksi joutuu yleensä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Näin kävi tälläkin kerralla.”

Suomen suurinta autoilijoiden etujärjestöä kismittää, että kun hallitus leikkaa määrärahoja, leikkauksen kohteeksi joutuu yleensä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala.

”Näin kävi tälläkin kerralla. Leikkaukset muun muassa tiestön kehittämisestä lisäävät kustannuksia muualla yhteiskunnassa”, oudoksuu Autoliitto tuoretta säästölinjausta.

Autoliiton kritiikin taustalla on hallitus neuvottelupäätös liittyen kehysriiheen julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2023–2026. Säästökohteita etsittäessä hallitus päätyi jälleen kerran leikkaamaan tutusta kohteesta eli väylistä, kuten Moottori tuoreeltaan kertoi.

Liikenne- ja viestintäministeriön vuotuisesta rahoituksesta leikataan 127 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lähtien.

Väylänpidosta ei pidä leikata

Nyt liikenne- ja viestintäministeriössä on päätettävä, mistä kohteista kehysriihessä päätetty säästö otetaan. Perusväylänpidosta ei Autoliiton mukaan pidä missään nimessä leikata, sillä tiestö on jo nyt surkeassa kunnossa.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen vertaa tilannetta rakennuksen ylläpitoon.

– Teiden päällyste on kuin talon katto. Jos se vuotaa, niin toimenpiteisiin pitää ryhtyä heti tai korjauskustannukset moninkertaistuvat. Ongelman siirtäminen eteenpäin leikkaamalla rahoitusta ei ole järkevää eikä vastuullista omaisuudenhoitoa.

– Rahoitustaso on niin alhainen, että yli 1,5 miljardiin euroon noussut korjausvelka jatkaa joka tapauksessa kasvamistaan.

Huonokuntoiset kilometrit lisääntyvät

Väyläviraston arvion mukaan huonokuntoisen tieverkon määrä lisääntyy tänä vuonna 300–500 kilometriä. Teitä pitäisi päällystää 4 000 kilometriä vuodessa, jotta korjausvelka ei kasvaisi. Tähän on ylletty tällä vuosituhannella vain vuosina 2003–2005 sekä 2020.

”Viime vuonna jäätiin reilusti alle 3 000 kilometriin ja määrärahojen leikkaaminen ja kustannusten nousu uhkaavat jo suomalaisten liikkumista”, Autoliitto epäilee.

Bitumin hinta nousee

Teiden päällystystavoitteisiin voi olla tänä vuonna erityisen vaikeata yltää, sillä jo vuoden 2021 aikana infra-alan materiaalikustannusten nousu oli poikkeuksellisen suurta.

Väylävirasto on tuonut esiin, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan hintakehitys on muuttunut lähes hallitsemattomaksi: viime vuonna esimerkiksi bitumin hinta nousi 72 %. Bitumin osuus asvaltin hinnasta on noin kolmannes, joten sen hintakehitys vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon tienpintoja voidaan päällystää.

Menoleikkaukset tulisi Autoliiton näkemyksen mukaan viisaasti eli siten, ettei niitä haeta yhteiskunnallisesti merkittävimmistä ja kulkutapaosuudeltaan suurimmista liikennemuodoista. Käytettäville veroeuroille tulee saada katetta. – Leikkaukset täytyy kohdentaa hyöty-kustannussuhteeltaan heikoimpien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen.

– Tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia sekä henkilöliikenteestä että tavaraliikenteen tonneista. On ensiarvoisen tärkeää niin kotitalouksien kuin elinkeinoelämän kannalta, että tieliikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta huolehditaan, Nieminen sanoo.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autoliitto, Väylävirasto 

a:1:{i:0;s:6:"111739";}