5.4.2022

Budjettilinjaus: Liikenteen rahoista vietiin yli sata miljoonaa euroa

Hallitus lisää menoja vuosiksi 2023–2026, mutta tekee myös säästöratkaisuja, jotka koskevat merkittävästi liikennealaa.

Hallituksen pyrkimyksenä on irtautua fossiilisesta energiasta ja Venäjä-riippuvuudesta kuten polttoainetuonnista Venäjältä. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) tähdensi tätä linjausta tiistaisessa tiedotustilaisuudessa, joka liittyy kehysriihessä päätettyyn eli neuvotteluihin vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmasta. Velkaantuminen tulee olemaan mittavaa, mutta säästöjäkin tarvitaan.

Maan omavaraisuutta on – Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamassa tilanteessa – tarkoitus vahvistaa ja lisätä muun muassa puolustusvoimien toimintamenoja. Yhteiskunnan vihreätä siirtymää on niin ikään määrä vauhdittaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mistä liikenneala leikkaa?

Nyt julkituoduilla linjauksilla on vaikutusta myös liikenteeseen, onhan liikenne- ja viestintäministeriön osuus tarvittavista 370 miljoonan euron leikkauksista hallinnonaloista suurin, 127 miljoonaa euroa.

Se, mitä kaikkea tuo yli sadan miljoonan euron säästötarve tarkemmin tarkoittaa liikenteelle tai suomalaiselle autoilijalle, on vielä hämärän peitossa.

Valtiovarainministerin mukaan leikkaustarve kohdistuu uusiin väylähankkeisiin.

Niukasta ei voi enempää leikata

Kuljetusyritysten edunvalvoja SKALin mielestä hallituksen on pidettävä kiinni kehysriihessä asettamasta tavoitteesta, ettei liikenne- ja viestintäministeriölle osoitettu säästö kohdistuisi perusväylänpitoon.

SKAL toi esiin, että Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta edellytti mietinnössään heinäkuussa 2021, että hallitus sitoutuu liikennejärjestelmäsuunnitelman linjauksiin ja huolehtii siitä, että suunnitelman toimeenpanoon tarvittavat määrärahat otetaan huomioon julkisten talouden suunnitelmissa ja valtion talousarvioesityksissä.

– Hallitus linjasi, että säästöjen kohdentamista erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön osalta arvioidaan tarkemmin syksyn budjettiriiheen mennessä. Tavoitteena on, ettei säästö kohdistuisi perusväylänpitoon. Näin hallituksen pitääkin toimia, ei niukasta voi enempää leikata, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala toteaa.

Suomi liikkuu kumipyörin

Suomi liikkuu aivan valtaosiltaan kumipyörien varassa. Tieliikenne on tärkein liikkumismuoto Suomessa. Tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia.

Kuten autoilijat hyvin tietävät, korjausvelka tarkoittaa kehnokuntoisia teitä ja siltoja. Autoliitto on useaan otteeseen kritisoinut teihin käytettävien kunnostusrahojen tason vuosittaista poukkoilua kuten Moottori on kertonut.

Näyttää siltä, ettei kehysriihen tiedotustilaisuudessa esiin tuotu leikkaustarve kuitenkaan kohdistu perusväylänpitoon.

Rahanjaossa tieliikenne jää ylipäätään jalkoihin suhteessa muihin liikkumismuotoihin, muistutti Autoliitto lokakuun lopulla vuonna 2021 lausunnossaan eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle. Lisää aiheesta Moottorin uutisesta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tukea pienituloisimmille

Kehysriihessä päätetyn mukaisesti hallitus aikoo sosiaaliturvan kautta kompensoida kaikkein pienituloisimmille kansalaisille polttoaineiden, energian ja ruuan hinnan nousemisesta aiheutuneita lisäkustannuksia.

Monelle auto on arjen mahdollistaja, mutta myös tärkeä työn mahdollistaja. Etenkin myyntityössä työauton käyttö on välttämätöntä, sillä työn luonteeseen kuuluu asiakkaiden henkilökohtainen tapaaminen.

− Kustannusten nousu on äkillisesti lisännyt työssään autoa tarvitsevien kuluja. On kohtuutonta, että tilanne rokottaa pääosin työntekijöitä, joille auton käyttö työssä on välttämätöntä, MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki linjaa.

MMA eli Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset on etujärjestö, jonka puheenjohtaja lähettää kipakoita terveisiä valtiovallalle eli valtion rahakirstun vartijoille.

− Nyt työautoilijat tarvitsevat pikaisesti väliaikaista kädenojennusta niin, että verovapaata kilometrikorvausta nostettaisiin. Ei ole yhteiskunnankaan etu, että työnteon kustannukset karkaavat liian korkealle tasolle. Joillekin tämä voi pahimmillaan merkitä sitä, ettei työtä kannata enää tehdä, Hovinmäki tähdentää.

tie_kuoppa_routa

Tiestö kehnossa kunnossa

Maan tiestö on monin paikoin kehnossa kunnossa, onhan takana tiestön kannalta vaikea talvi, joka on lisännyt päällysteiden reikiintymistä. Suomen teiden korjausvelka on tällä hetkellä noin 1,6 miljardia euroa.

Valtion tieverkosta vastaavan Väyläviraston mukaan nykyisellä rahoitustasolla – ennen tämän viikon budjettiriihessä tehtyjä menoleikkauksia – huonokuntoisen tieverkon määrä lisääntyy tänä vuonna arviolta 300–500 kilometriä. Jotta korjausvelka ei lisääntyisi tulisi vuosittain päällystää vähintään 4 000 tiekilometriä. Viimeisen 15 vuoden aikana tähän määrään on ylletty vain vuonna 2020.

Teiden päällystystavoitteisiin voi olla tänä vuonna erityisen vaikeata yltää, sillä jo vuoden 2021 aikana infra-alan materiaalikustannusten nousu oli poikkeuksellisen suurta. Viime vuonna esimerkiksi bitumin hinta nousi 72 %, puutavaran hinta yli 40 %, polttoaineiden, energian sekä metallituotteiden hinnat lähes 40 %. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hintakehitys on muuttunut lähes hallitsemattomaksi.

Bitumin osuus asvaltin hinnasta on noin kolmannes, joten sen hintakehitys vaikuttaa suoraan päällystysmääriin.

– Tavoitteenamme on päällystää tänä kesänä 2 500 tiekilometriä, mutta vasta kesän päällystyskaudella toteutuva bitumin hinta määrittää, päästäänkö tähän, Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman toteaa taannoisessa tiedotteessa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: SKAL, valtiovarainministeriö, Väylävirasto, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset

a:4:{i:0;s:6:"102968";i:1;s:5:"94127";i:2;s:5:"96747";i:3;s:5:"94708";}

Luetuimmat