Kelirikko runtelee sorateitä – etenkin rannikkoseuduilla
Kevään kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa, sateisuuden vuoksi sorateiden pinnat ovat kuitenkin pehmenneet monin paikoin.
Sorateiden keväinen vitsaus on kelirikko, joka pehmentää teitä, jopa ajokelvottomaan kuntoon. Kelirikosta ennustetaan tänä vuonna tosin keskimääräistä helpompaa, paitsi rannikkoseuduilla. Rannikkoseuduille ennustetaan keskimääräistä vaikeampaa kelirikkoa, joka voi ilmetä myös tienpintojen pehmentymisenä.
– Pohjaveden pinnat ovat rannikkoseuduilla olleet korkealla, mikä voi altistaa tiestöä kelirikolle. Myös Lapissa kelirikon vaikeusennusteessa on alueellisia eroja ja talven lumikertymä on ollut suuri, kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki Väylästä taustoittaa.
Ongelmana sademäärät
Erittäin leudon talven vuoksi roudan syvyys on koko maassa tavanomaista pienempi. Viime syksy ja kuluneet talvikuukaudet ovat monin paikoin olleet hyvin sateisia. Se tietää ongelmia sorateille.
Suuret sademäärät ovat lisänneet sorateiden kosteutta. Jos tienpinnat eivät pääse kuivumaan on seurauksena pintakelirikko.
– Kelirikon vakavuus riippuu silti suurelta osin kevään säistä, Kärki arvioi.
Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset, jolloin tiet kuivuvat sulamisen tahtiin, pitävät kelirikon pitkälti kurissa.
Keski-Suomessa paljon sorateitä
Eniten runkokelirikolle alttiita teitä on Suomen keskiosissa, missä maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä on paljon. Sorateillä saattaa monin paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa.
Lauhuus vaurioittanut päällysteitä
Päällystetyt tiet ovat kärsineet poikkeuksellisen paljon lämpimästä ja sateisesta talvesta. Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä kulkee yli puolet maamme tieliikenteestä, tiet ovat olleet käytännössä koko talven lumettomia. Tästä johtuen säävaihteluiden ja liikenteen aiheuttama kulumisrasitus ovat olleet poikkeuksellisen suuria.
Väylän tietojen mukaan Keski- ja Pohjois-Suomessa lämpötila on vaihdellut tiheästi nollan molemmin puolin, mikä on lisännyt teiden vaurioita. Tienpäällysteissä on talven jäljiltä paljon reikiä ja halkeamia sekä muita vaurioita.
Pahimmin vaurioituneilla osuuksilla ei pystytä palauttamaan kesänopeuksia ennen kuin päällyste on kunnostettu. Tilapäisiä alennettuja nopeusrajoituksia joudutaan käyttämään aiempaa useammissa kohteissa.
Kahdenlaista kelirikkoa
Suomalaisilla sorateillä esiintyy kahdenlaista kelirikkoa, joiden kumpaisenkin syntysyynä on liiallinen kosteus. Pintakelirikossa vauriot ovat tien pinnassa, runkokelirikossa kosteus on kaivautunut tien syvempiin rakenteisiin, joka heikentää merkittävästi tien kantavuutta. Pintakelirikossa soratien pintaan kertyy liikaa vettä, joka ei pääse haihtumaan tai valumaan pois – ongelman tyypillisesti aiheuttavat pitkäkestoiset sadejaksot tai sulamisvedet. Ilmiö pehmentää tien pinnan. Tämä taas johtaa siihen, että soratiehen alkaa käytön jäljiltä ilmaantua epätasaisuuksia ja kuoppia.
Runkokelirikon taustalla on puolestaan sorateiden maakerrosten jäätymisen ja sulamisen yhteisvaikutus. Tietyissä olosuhteissa tien runkoon, sulan ja jäätyneen kerroksen välimaastoon kertyy runsaasti vettä niin kutsutuiksi jäälinsseiksi. Kun jäälinssit alkavat sulaa keväällä, on käsillä runkokelirikko. Tämän lisäksi tien kantavuutta heikentää se, kun ajoneuvot kulkevat kelirikkoisella soratiellä.
Painorajoituksia tulossa
Kelirikkoteiden painumia ja kuoppia voidaan korjata murskeen lisäämisellä, mikäli pehmenneille sorateille on kuorma-autoilla ylipäätään asiaa. Kelirikon runtelemille tieosuuksille voidaan joutua asettamaan painorajoituksia. Niiden avulla pyritään ehkäisemään tilanne, jossa etenkin raskas liikenne rikkoo teitä.
Keväisin painorajoituksia on tyypillisesti noin 5–10 prosentilla valtion sorateistä. Painorajoituksia on viime vuosina asetettu vuosittain yleensä 600–2 000 kilometrille. Poikkeuksena on vuosi 2018, jolloin runkokelirikko oli poikkeuksellisen vaikea ja painorajoituksia oli yli 4 000 kilometrillä.
Maanteiden painorajoituksista saa tietoa Liikennetilanne-palvelusta. Alueellisesta kelirikkotilanteesta saa tietoa ELY-keskuksilta.
Missä on Suomen surkein tie?
Kerro meille Moottorin instagramissa tai Facebookissa missä sijaitsee mielestäsi Suomen surkein tie. Voit lähestyä tievinkillä myös sähköpostitse osoitteella toimitus@moottori.fi.
Keskustelu