1.4.2020 Liikenne Kelirikko runtelee sorateitä – etenkin rannikkoseuduilla Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Kevään kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa, sateisuuden vuoksi sorateiden pinnat ovat kuitenkin pehmenneet monin paikoin. Sorateiden keväinen vitsaus on kelirikko, joka pehmentää teitä, jopa ajokelvottomaan kuntoon. Kelirikosta ennustetaan tänä vuonna tosin keskimääräistä helpompaa, paitsi rannikkoseuduilla. Rannikkoseuduille ennustetaan keskimääräistä vaikeampaa kelirikkoa, joka voi ilmetä myös tienpintojen pehmentymisenä. – Pohjaveden pinnat ovat rannikkoseuduilla olleet korkealla, mikä voi altistaa tiestöä kelirikolle. Myös Lapissa kelirikon vaikeusennusteessa on alueellisia eroja ja talven lumikertymä on ollut suuri, kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki Väylästä taustoittaa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Ongelmana sademäärät Erittäin leudon talven vuoksi roudan syvyys on koko maassa tavanomaista pienempi. Viime syksy ja kuluneet talvikuukaudet ovat monin paikoin olleet hyvin sateisia. Se tietää ongelmia sorateille. Suuret sademäärät ovat lisänneet sorateiden kosteutta. Jos tienpinnat eivät pääse kuivumaan on seurauksena pintakelirikko. – Kelirikon vakavuus riippuu silti suurelta osin kevään säistä, Kärki arvioi. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset, jolloin tiet kuivuvat sulamisen tahtiin, pitävät kelirikon pitkälti kurissa. Keski-Suomessa paljon sorateitä Eniten runkokelirikolle alttiita teitä on Suomen keskiosissa, missä maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä on paljon. Sorateillä saattaa monin paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lauhuus vaurioittanut päällysteitä Päällystetyt tiet ovat kärsineet poikkeuksellisen paljon lämpimästä ja sateisesta talvesta. Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä kulkee yli puolet maamme tieliikenteestä, tiet ovat olleet käytännössä koko talven lumettomia. Tästä johtuen säävaihteluiden ja liikenteen aiheuttama kulumisrasitus ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Väylän tietojen mukaan Keski- ja Pohjois-Suomessa lämpötila on vaihdellut tiheästi nollan molemmin puolin, mikä on lisännyt teiden vaurioita. Tienpäällysteissä on talven jäljiltä paljon reikiä ja halkeamia sekä muita vaurioita. Pahimmin vaurioituneilla osuuksilla ei pystytä palauttamaan kesänopeuksia ennen kuin päällyste on kunnostettu. Tilapäisiä alennettuja nopeusrajoituksia joudutaan käyttämään aiempaa useammissa kohteissa. Kahdenlaista kelirikkoa Suomalaisilla sorateillä esiintyy kahdenlaista kelirikkoa, joiden kumpaisenkin syntysyynä on liiallinen kosteus. Pintakelirikossa vauriot ovat tien pinnassa, runkokelirikossa kosteus on kaivautunut tien syvempiin rakenteisiin, joka heikentää merkittävästi tien kantavuutta. Pintakelirikossa soratien pintaan kertyy liikaa vettä, joka ei pääse haihtumaan tai valumaan pois – ongelman tyypillisesti aiheuttavat pitkäkestoiset sadejaksot tai sulamisvedet. Ilmiö pehmentää tien pinnan. Tämä taas johtaa siihen, että soratiehen alkaa käytön jäljiltä ilmaantua epätasaisuuksia ja kuoppia. Runkokelirikon taustalla on puolestaan sorateiden maakerrosten jäätymisen ja sulamisen yhteisvaikutus. Tietyissä olosuhteissa tien runkoon, sulan ja jäätyneen kerroksen välimaastoon kertyy runsaasti vettä niin kutsutuiksi jäälinsseiksi. Kun jäälinssit alkavat sulaa keväällä, on käsillä runkokelirikko. Tämän lisäksi tien kantavuutta heikentää se, kun ajoneuvot kulkevat kelirikkoisella soratiellä. Painorajoituksia tulossa Kelirikkoteiden painumia ja kuoppia voidaan korjata murskeen lisäämisellä, mikäli pehmenneille sorateille on kuorma-autoilla ylipäätään asiaa. Kelirikon runtelemille tieosuuksille voidaan joutua asettamaan painorajoituksia. Niiden avulla pyritään ehkäisemään tilanne, jossa etenkin raskas liikenne rikkoo teitä. Keväisin painorajoituksia on tyypillisesti noin 5–10 prosentilla valtion sorateistä. Painorajoituksia on viime vuosina asetettu vuosittain yleensä 600–2 000 kilometrille. Poikkeuksena on vuosi 2018, jolloin runkokelirikko oli poikkeuksellisen vaikea ja painorajoituksia oli yli 4 000 kilometrillä. Maanteiden painorajoituksista saa tietoa Liikennetilanne-palvelusta. Alueellisesta kelirikkotilanteesta saa tietoa ELY-keskuksilta. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Missä on Suomen surkein tie? Kerro meille Moottorin instagramissa tai Facebookissa missä sijaitsee mielestäsi Suomen surkein tie. Voit lähestyä tievinkillä myös sähköpostitse osoitteella toimitus@moottori.fi. Teksti: Moottori Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Väylä, Traffic Management Finland, ELY-keskukset Lue lisää Kaikki artikkelit 17.9.2026 Liikenne Turhauttava viritelmä purettiin Tampereella – väliaikainen liikenneympyrä vaihtui viimein liikennevaloihin 15.9.2026 Uutinen Skuuttivahingon keskikorvaus noin 1 600 euroa – vuokralaudoilla 380 liikennevakuutuksesta korvattua vahinkoa vuonna 2025 15.9.2026 Testit Pikakoe: Skilin renkaanvaihtopaketti helpottaa urakkaa – vaikka ihan kaikkeen se ei pysty 14.9.2026 Liikenne Autoliiton koulutuspäällikkö neuvoo: näin vältät parkkisakot pysäköintimerkkien lisäkilpien kanssa 9.9.2026 Liikenneturvallisuus Autoliitto muistuttaa: nämä asiat kannattaa opettaa lapselle turvallisesta bussin käytöstä 8.9.2026 Autoilu Tältä näyttää uusi alaikäisten kuljettajien vihreäkeltainen tunnus – käytöstä luistaminen tietää 100 euron maksua 7.9.2026 Taksit Taksin käyttäjä – vaadi kuskilta kyytihinta ennakolta! 7.9.2026 Uutinen Jenkkiavolavojen rekisteröintikiista eteni oikeuteen – maahantuoja kyseenalaistaa Traficomin koko poikkeuslupatulkinnan 6.9.2026 Liikenne Lapsi oppii liikenteessä aikuisen kautta Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 19.9.2026 Päivän kuva Tunnistatko tämän auton? 19.9.2026 Koeajo Ford Taunus GT 2000 Coupé on aikakapseli ajalta, jolloin autoilu oli enimmäkseen analogista 19.9.2026 Huutokauppahelmet Uusin alkuperäiskuntoinen Detroit Electric -sähköauto edustaa vuosimallia 1937 - sitä ajetaan takapenkiltä käsin hallintalaitteilla, jotka saavat uusimmatkin "yoket" tuntumaan tavallisilta 18.9.2026 Kuluttajat Matkailuauton öljynpainevalo syttyi tunti korjauksen jälkeen – asiakas vaati korjaamolta yli 2 000 euron korvauksia 17.9.2026 Liikenneturvallisuus Autoliitto ottaa kantaa Kehä 1:n sakkorysän kirvoittamaan keskusteluun: "turvallisuus ei synny sakkotilastoilla" 19.9.2026 Päivän kuva Tunnistatko tämän auton? 16.9.2026 Viikon arkistopoiminto Onkohan 2 miljoonaa kilometriä ajettu Volga-pirssi ja 84-vuotias isäntä edelleen kaikkien aikojen kokenein parivaljakko taksitolpalla? 18.9.2026 Kuluttajat Matkailuauton öljynpainevalo syttyi tunti korjauksen jälkeen – asiakas vaati korjaamolta yli 2 000 euron korvauksia 16.9.2026 Liikenneturvallisuus Poliisin ennakkovaroitus ei auttanut – autoilijat vastasivat Suomen ennätyksellä: Kehä I:llä 1241 välähdystä neljään tuntiin 14.9.2026 Autoilu Autoliitto: Dieselautojen käyttövoimaveroa tulee alentaa 7.9.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä Škodan aiemmin käyttämä siipinuolilogo symboloi? 26.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi joissakin ”Rättisitikoissa” lämmitetään etupyöriä? 25.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi vanhoissa kuorma-autoissa käytettiin ejektoripakoputkea? 31.8.2026 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Vain 34,000 km ajettu Volvo 244 Diesel 8.9.2026 Kuluttajat Peugeotin moottori hajosi alle 60 000 kilometrissä – kiista sytytystulppien vaihtovälistä eteni kuluttajariitalautakuntaan