Liikenne Liikennepolitiikka Uutinen 30.10.2021
Kipakkaa kritiikkiä Helsingin pysäköintiaikeille – pysäköinti uhkaa kallistua
”Kaikkien liikkumismuotojen pitää mahtua kaupunkiin ilman, että autoa perustellusti käyttävät ja tarvitsevat eivät ole koko ajan ottamassa vastaan heikennyksiä.”
Helsingissä suunnitellut pysäköintipolitiikan linjaukset lähivuosille herättävät vilkasta keskustelua. Kritiikin keskiössä on pysäköintipaikkojen puute ja pysäköinnin uhkaava kallistuminen.
Tulevat vuodet tuonevat merkittäviä muutoksia Helsingin pysäköintiratkaisuihin ja -hintoihin. Kaavailujen mukaan asukaspysäköinti kantakaupungissa kallistuu nykyisestä 30 eurosta kuukaudessa vuoteen 2029 mennessä kolminkertaisesti eli 90 euroon kuukaudessa. Myös kadunvarren tuntihinnoittelu kallistuu.
Helsingissä asuvat ja kaupungissa asioivat tarvitsevat kuitenkin autoa, ja se täytyisi myös pystyä pysäköimään – myös tulvina vuosina. Liikenteen käyttövoimamurroksen vuoksi ajoneuvo tulisi yhä useammin myös pystyä lataamaan pysäköinnin aikana.
Vielä ehtii yrittää vaikuttaa!
Helsingin uusien suunniteltujen pysäköintilinjausten keskiössä on Helsingin Pysäköintipolitiikka 2022 -suunnitelma, josta Moottori uutisoi kattavasti jo aiemmin.
Suunnitelma pysäköintipolitiikasta on tässä vaiheessa luonnos, jonka painotuksiin voi vielä yrittää vaikuttaa. Tähän mahdollisuuteen monet ovat jo tarttuneetkin: kaavaillut pysäköintisuunnitelmat ovat kirvoittaneet kipakkaa kritiikkiä. Oman näkemyksensä pysäköintiratkaisuihin voi kertoa Kerrokantasi-verkkopalvelussa 21.11.2021 asti.
Uhkaako kaupunkia näivettyminen?
Moottori kävi lävitse Helsingin pysäköintisuunnitelmista annettua runsasta ja kovasanaistakin palautetta. Alla esimerkkejä kaavailujen herättämistä tunnoista. Esimerkiksi eri kulkumuotojen vastakkainasettelu pohdituttaa.
”Kaikkien liikkumismuotojen pitää mahtua kaupunkiin ilman, että autoa perustellusti käyttävät ja tarvitsevat eivät ole koko ajan ottamassa vastaan heikennyksiä.”
”Asukkaiden palveluiden kehittäminen pitäisi lähteä asukkaista eikä esim. eri liikennemuotojen vastakkainasettelusta. Kuten monessa kommentissa täällä on todettu, autoton kaupunki ei ole realismia eikä nähdäkseni mitenkään tavoiteltava lopputulos. Jatkuva autoilun hankaloittaminen saa monet meistä kantakaupunkilaisista vaan suhtautumaan yhä nihkeämmin kaupunkisuunnitteluun. Autoilun vastustamisessa käytettävä ”saastuttamiskortti” käy myös vuosi vuodelta ohuemmaksi, kun uudet autot ovat yhä vähäpäästöisempiä ja sähköistymisen myötä tilanne kehittyy parempaan suuntaan.”
Parkkipaikkapula puhuttaa
Useassa kannanotossa nostetaan esiin pysäköintipaikkojen puute.
”Useasti arki-iltana myöhään kotiutuvana arvostaisin, jos auton saisi edes muutaman sadan metrin päähän omasta kodista. Autoilevana perheellisenä haluaisinkin nähdä, että palveluita kehitetään asukkaiden arjen tarpeista lähtien ja nyt jo tällä hetkellä hyvin heikkoa pysäköintitilannetta pyrittäisiin aktiivisesti parantamaan. Tässä pysäköintipolitiikan luonnoksessa en valitettavasti tätä kehitystä kovin selvänä näe ja kiristyvän hintavivun käyttäminen pysäköinnin sääntelyssä ei sitä ole.”
”Asukaspysäköintipaikkoja ei voi kantakaupungin alueella vähentää aiheuttamatta kohtuutonta haittaa nykyisille asukkaille. Monella taloyhtiöllä kantakaupungissa ei ole ainuttakaan parkkipaikkaa tarjota asukkailleen. Uudet asuinalueet ovat eri juttu. Niihin voidaan rakentaa pysäköintitaloja tai tarjota ei-oota uusille asukkaille. Silloin se on tietoinen ratkaisu muuttaako alueelle vai ei.”
”Keitä varten Helsinkiä suunnitellaan? Ensin saatiin keskusta tyhjenemään liikehuoneistoista ja kohta tyhjenee Etelä-Helsinki tavallisista asukkaista. Jos itse ei tarvitse autoa, ei se tarkoita sitä, että kukaan muukaan ei tarvitse. Kertoo hyvin yksipuolisesta ajattelusta.”
Mihin unohtui asukaspysäköinti?
”Uudessa politiikassa on ilmeisesti unohdettu ”asukaspysäköinti”- sanan merkitys ja tausta. Järjestelmä luotiin varmistamaan, että helsinkiläisille löytyy kotikortteleista parkkipaikkoja. Järjestelmää ei luotu rahastus- tai ympäristöpoliittiseksi ohjauskeinoksi!”
”En käsitä tätä autoilijoiden kiusaamista. Luuleeko Helsinki muuttuvansa paremmaksi paikaksi, jos täällä ei enää pysty asumaan eikä asioimaan kohtuuhintaan autolla ajavat ihmiset. Ymmärrättehän että meistä moni tarvitsee työssään autoaan, putkimies ei voi lähteä pyörällä keikalle eikä terapeutti ajella julkisilla ympäri pääkaupunkiseutua, kun työnantaja kuitenkin vaatii tietyn määrän käyntejä päivässä.”
Hintakuritus närästää
”Täyttä höpöhöpöä asukkaiden palveluiden parantaminen nostamalla pysäköinnin hintaa. Eivät asukkaiden autot tällä korotuksella mihinkään katoa ja paikkoja ilmesty tyhjästä lisää. Silkkaa rahastusta.”
”Miksi rankaistaan asukasta sillä, että paikkoja on vähän. Pysäköintipaikat vain asukastunnuksen haltijoille, niin palvelutaso asukkaalle paranee. Kanta-kaupunkilaisellekin voi olla oma auto välttämätön esim. työn takia. Luullaanko, että kaikki kantakaupunkilaiset on niin rikkaita, että pysäköinnin hinnalla ei ole merkitystä? Asukkaat keskiöön.”
Omia ideoitakin esitellään: ”Voisiko asukaspysäköinti maksaa enemmän talvella kuin kesällä, jotta autoja ei seisotettaisi kadulla talvikunnossapidon tiellä? Saisi ainakin kesäautot katujen varsilta jonnekin muualle.”
Julkinen liikenne toimivaksi ensin!
Pysäköintiratkaisujen toteuttaminen ja julkisen liikenteen kehittäminen nivotaan yhteen.
”Jos parkkimaksut nousee, niin julkisen liikenteen maksut pitäisi vastaavasti laskea. Siellä missä parkkeeraus on kalleinta, tulee olla halvin julkinen liikenne. Hintoja ei pidä nostaa, ellei tämä toteudu.”
”Jätetään tämä asia niin sanotusti pöydälle. Kehitetään nyt ensin joukkoliikennettä toimivammaksi ja aidosti kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi autoilun kanssa. Palataan sitten asiaan.”
Vastinetta rahoille?
”Joudumme maksamaan täyden hinnan asukaspysäköinnistä Vallilassa, vaikka talvella katuvarsipysäköintipaikkoja ei huolleta, eikä katujakaan. Autolla saa puurtaa eteenpäin syvissä lumi- ja sohjorailoissa. – – Pysäköitävää parkkipaikkaa saa hakea kiertelemällä ympäri Vallilaa.”
Sarkasmiakin viljellään: ”Nykyinen hinta on palvelutasoon nähden aivan riittävä: paikkoja ei ole, katuja ei aurata.”
”Kun nyt maksan keskustan asukaspysäköinnistä 360 €/vuosi, mitä vastinetta siitä saan? – Parkkipaikan toivottavasti noin 1 km säteellä kotoani. Jos tulevaisuudessa joudun, suunnitelmien mukaan, maksamaan keskustan asukaspysäköinnistäni 1 000 €/vuosi tai enemmän, mitä vastinetta siitä saan? – En tiedä.”
”Jos nyt maksaa 30€, niin kai sitä pikkaisen voisi nostaa, vaikka 40–50€ ja jos useampi auto, niin se toinen olisi kalliimpi. Satunnainen autoilu muualta tänne on enemmän vapaa-aikaan liittyvää, mutta asukkaiden parkkeeraaminen on arkea. Minusta täällä jo muutenkin paljon kalliimmalla elävillä asukkailla ei ole enää varaa maksaa mistään lisää, mutta muualla paljon halvemmalla asujilla yhä on.”
”Odotettu uudistus”
Ja on tietty heitäkin, jotka toivottavat kaavailut tervetulleiksi.
”Erinomainen ja kauan odotettu uudistus! Nykyisellään asukaspysäköinti on naurettavan halpaa ja käytännössä tulonsiirto autottomilta asukkailta (joita enemmistö helsinkiläisistä) autollisille. Töölössä asuvana tuntuu, että omilla asuinkulmilla joka nurkka on tupaten täynnä autoja, ja asukaspysäköinnin halpuus on varmasti iso syy tähän. Pysäköinnin muuttaminen markkinaehtoiseksi vapauttaa samalla pysäköintitilaa niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.”
”Kantakaupungin pysäköinnin hintaa tulisi nostaa varsinkin ahtailla kaduilla. Ydinkeskustassa pysäköinti tulisi ohjata maanalaisiin parkkihalleihin (tilaa on) katujen sijaan. – – Omistan itse auton kantakaupungissa ja hyväksyn että pysäköinti on ja PITÄÄ olla yksi autoilun kustannuksista. Jos on varaa ajaa autolla, pitää olla varaa myös maksaa sen pysäköinnistä.”
Helsingin tulevaisuuden pysäköintipolitikka on tarkoitus hyväksyä kaupunkiympäristölautakunnassa alkuvuonna 2022, minkä jälkeen se hyväksytään vielä kaupunginhallituksessa.
