pysäköinti 2021

Liikenne Autoilun hinta Liikennepolitiikka Uutinen 1.10.2021

Helsingin pysäköintiin kaavaillaan roimia korotuksia – katso suunnitelmat

Asukaspysäköinnin hinta kantakaupungissa voi kolminkertaistua vuoteen 2029 mennessä ja pysäköinnin tuntihinnat katujen varsilla liki kaksinkertaistua.

Helsingillä on autoilun arjen järjestämisen kuten pysäköinnin suhteen monia haasteita. Ne ovat valtakunnan hankalimmat, onhan pääkaupunki tiheästi rakennettu maan väkirikkain asukaskeskittymä ja Helsingin seutu vilkkaan pendelöinnin työssäkäyntialue.

Tulevat vuodet tuovat todennäköisesti merkittäviä muutoksia pysäköintiratkaisuihin ja -hintoihin pääkaupungissa. Kaavailujen mukaan asukaspysäköinti kantakaupungissa voi kallistua nykyisestä 30 eurosta kuukaudessa vuoteen 2029 mennessä kolminkertaisesti eli 90 euroon kuukaudessa.

Helsingissä asuvat ja Helsinkiin tulevat tarvitsevat arjessaan autoa, mutta se myös täytyisi pystyä pysäköimään. Liikenteen käyttövoimamurroksen vuoksi ajoneuvo tulisi yhä useammin myös lataamaan pysäköinnin aikana.

Autoilijoiden kukkarolla käyvä kysymys on, paljonko kadunvarsipysäköinti uhkaa kallistua tulevaisuudessa? Perusteltua on myös pohtia voiko käydä niin, että pysäköinnin kallistuva hinnoittelu vie kaupoissa asioijat ja sitä myöten johtaa keskustan näivettymiseen?

Uusia linjauksia tehdään nyt

Uutta pysäköintipolitiikkaa luodaan juuri nyt. Kaiken keskiössä on Helsingin pysäköintipolitiikka 2022 -dokumentti, joka on kattava ja monilta osin valmisteltu luonnos, jonka painotuksiin voinee vielä vaikuttaa ainakin jossain määrin.

Pysäköintipolitiikan valmistelu ei ole merkityksetöntä taustaselvittelyä, vaan keskeinen työkalu päätöksenteolle Helsingin liikenne-, elinkeino-, ympäristö- ja asuntopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Taustana on ollut tarve uudistaa vuonna 2014 tehdyt aiemmat linjaukset pysäköinnin suhteen. Pysäköintiin vaikuttavia muutoksia on lukuisia: väestömäärän kasvu, kantakaupungin laajeneminen, kestävien liikkumismuotojen suosiminen, ilmastotavoitteet, liikkumisen ja liikenteen digitalisoituminen, jakamistalouden kasvu, liikenteen sähköistyminen, etätyön yleistyminen ja uusien liikkumispalvelujen tulo markkinoille, linjataan luonnoksessa.

Kuusi tavoitetta

Kaiken keskiössä on kuusi tavoitetta. Niitä ovat ensinnäkin tavoite edistää kaupunkielämän laatua, hyvää kaupunkiympäristöä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Pysäköintiratkaisuilla on myös määrä tukea Helsingin ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteiden toteutumista, tiiviin kaupunkirakenteen laajenemista sekä lisätä kantakaupungin ja keskustojen vetovoimaisuutta.

Kunnianhimoisena pyrkimyksenä on huomioida pysäköintijärjestelyissä alueiden erityispiirteet ja käyttäjien erilaiset tarpeet ”lisäämällä ratkaisujen joustavuutta ja monimuotoisuutta.” Yhtenä rinnakkaisena pyrkimyksenä tehostaa julkisten ja yksityisten pysäköintipaikkojen käyttöä.

Pysäköinti

Seitsemän teemaa

Toimet tavoitteisiin yltämiseksi on muokattu seitsemäksi teemaksi. Ensimmäinen liittyy kaiken pysäköintitiedon digitalisoimiseen ja pysäköinnin saamiseen osaksi liikkumista palveluna.

Toisessa kokonaisuudessa lisätään pysäköinnin joustavuutta edistämällä yhteistyötä yksityisten pysäköintilaitosten kanssa, kehittämällä katutyömaiden ja tonttikatujen pysäköintiä sekä porrastamalla pysäköintivirhemaksut teon haitan vakavuuden mukaan.

Kolmas kokonaisuus kannustaa kohti ympäristöystävällistä pysäköintiä kehittämällä liityntäpysäköintiä, pyöräpysäköintiä ja sähköautojen latausasemia.

Pysäköivän autoilijan kukkarolla käydään etenkin kahdessa seuraavassa teemassa. Neljännessä kokonaisuudessa esitetään siirryttäväksi kadunvarsipysäköinnissä palvelutason mukaiseen hinnoitteluun ja viidennessä on määritelty pysäköinnin maksullisuuden laajentamisperiaatteet.

Kuudes kokonaisuus käsittää muun muassa pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeiden päivittämisen, vuorottaispysäköinnin ja joustot täydennysrakentamisen edistämisessä sekä kaupungin pysäköintiyhtiön selvittämisen. Seitsemäs kokonaisuus liittyy mm. jakeluliikenteen lastaus- ja purkupaikkojen määrän lisäämiseen.

Kadunvarret käynevät kalliiksi

Kadunvarsien pysäköinti on ensisijaisesti suunnattu yöaikana asukkaille ja päivällä yritys- ja asiointipysäköintiin. Pysäköinnin hinnoitteluun tulee käyttäjilleen – yksityisille ihmisille ja yrityksille – merkittäviä muutoksia jos luonnoksen eri kaavailut toteutuvat.

Arviolta vuodesta 2024 voitaisiin siirtyä ns. palvelutason mukaiseen hinnoitteluun ja vuodesta 2026 voitaisiin siirtyä ”reaaliaikaiseen mobiiliseurantaan ja hinnoitteluun”, luonnoksessa hahmotellaan.

Vuoden 2024 muutoksen hintalappu on seuraava: hinnat nousevat enimmillään asukaspysäköintitunnuksissa 90 euroon kuukaudessa ja yrityspysäköintitunnuksissa 93 euroon kuukaudessa vuoteen 2029 mennessä.

Talvikunnossapito_Helsinki

Korottuvien hintojen lisäksi tässä mallissa haasteena on, että alueilla, missä kysyntä ylittää tarjonnan, pysäköinnin hinta nousee vaiheittain.

Myönteisiä vaikutuksia ilmastotoimienkin näkökulmasta voisivat olla, että pysäköintipaikan helpompi löytyminen vähentää autolla ajettuja kilometrejä ja pysäköintipaikka voi löytyä lähempää omaa asuinpaikkaa.

Vuoden 2026 ”reaaliaikaiseen mobiiliseuranta ja hinnoittelu” tarkoittaa käytännössä sitä, että pysäköinnissä siirrytään käytön mukaiseen laskutukseen ja esimerkiksi päivä-/tuntikohtaiseen hinnoitteluun, jolloin asukas- ja yrityspysäköinnin on oltava osa mobiilisovelluksia. Pysäköinnin hinta voi tässä mallissa vaihdella myös ajankohdan mukaan.

 

Kadunvarsipysäköinnin tuntihinta / Vyöhyke 1

–  jos vuosittainen maksimikorotus toteutuu joka vuosi +10 %

  • Vuosi 2023    4,00 €
  • Vuosi 2024    4,40 €
  • Vuosi 2025    4,80 €
  • Vuosi 2026    5,30 €
  • Vuosi 2027    5,90 €
  • Vuosi 2028    6,40 €
  • Vuosi 2029    7,10 €

 

Kadunvarsipysäköinnin tuntihinta / Vyöhyke 2

– jos vuosittainen maksimikorotus toteutuu joka vuosi +10 %

  • Vuosi 2023    2,00 €
  • Vuosi 2024    2,20 €
  • Vuosi 2025    2,40 €
  • Vuosi 2026    2,70 €
  • Vuosi 2027    2,90 €
  • Vuosi 2028    3,20 €
  • Vuosi 2029    3,50 €

Lähde: Vyöhykepysäköinnin hintojen nostojen enimmäismäärät (Helsingin Pysäköintipolitiikka 2022 / Luonnos 10.9.2021)

 

Autoilijoiden keskiostos suurin

Ramboll Finland Oy:n vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan noin kolme neljästä tämän tutkimuksen vastaajasta kulkee Helsingin keskustaan asiointimatkoillaan joukkoliikenteellä. Autolla saapuvien osuus on noin 11–15 prosenttia ja kävellen saapuvien 8–12 prosenttia.

Joukkoliikenne tuo keskustan kokonaisliikevaihdosta noin 60–71 prosenttia riippuen kauppa- ja palvelutyypistä.

Helsingin ytimeen autoilla saapuvat kansalaiset eivät ole yksinomaan tilaa vievä pysäköintihaitta vaan tärkeä osa kaupungin elinvoimaisuutta. Autolla keskustaan tyypillisimmin asioimaan tulevien keskiostos on suurin. Autoilijat kuitenkin tekevät asiointimatkoja keskustaan suhteellisen harvoin: henkilöautolla yleisimmin liikkuvat vastaajat asioivat Helsingin keskustassa 1–2 kertaa kuukaudessa (32 %) tai 3–4 kertaa vuodessa (30 %).

Autoilijoiden osuus Helsingin keskustan kaupan ja palveluiden liikevaihdosta on arviolta 10–18 prosenttia kauppa- ja palvelutyypistä riippuen.

Kävellen virtaa toiseksi eniten keskustaan ostovoimaa, kauppa- ja palvelutyypistä riippuen noin 10–24 prosenttia.

Liityntäpysäköintipaikkoja lisää

Liityntäpysäköintiä tavoitellaan lisättäväksi – tukeehan tämä tavoite myös osaltaan tavoiteltua joukkoliikenteen käytön edistämistä.

Käyttöastetta eli pysäköinnin tiheyttä haluttaisiin seurata reaaliaikaisesti. Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos HKL kokeilee Kulosaaren liityntäpysäköintialueella laskentamenetelmää, jossa kameran konenäön avulla saadaan ajantasainen tieto autoliityntäpysäköinnin käyttöasteesta. Laskenta perustuu hahmontunnistukseen, jonka avulla lasketaan alueella olevien autojen määrä. Kamera palvelee myös alueen valvontaa, luonnoksessa todetaan. Saatujen kokemusten perusteella arvioidaan laskentamenetelmän mahdollista laajentamista muille vastaaville liityntäpysäköintialueille.

Teknisellä seurannalla saatu ”tilatieto edistää liityntäpysäköinnin mobiili- ja internetpalveluiden kehittämistä sekä autopysäköinnin reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamista.” Tästä ei ole pitkä matka pysäköinnin maksullisuuteen ja sen valvontaan.

Liityntäpysäköinti maksulliseksi

Luonnoksessa kerrotaan seuraavasti: ”Ydinalueella varaudutaan liityntäpysäköinnin maksullisuuteen. Maksullisuutta on esitetty ensisijaisesti tiiviissä kaupunkirakenteessa sijaitsevaan rakenteelliseen pysäköintiin, kun ympärillä on aikarajoitettua ja/tai maksullista pysäköintiä sekä kauppakeskusten yhteyteen. Näiden lisäksi tunnistautumista on esitetty maantasopysäköintiin, jos alueella on kapasiteettiongelmia, kilpailevaa maankäyttöä tai alue on isohko.”

Luonnos tuo esiin myös, että asemien ympäristössä on paineita tehostaa maankäyttöä, mikä johtaa ”rakenteellisiin pysäköintiratkaisuihin ja perustelee pysäköintipaikkojen vuorottaiskäyttöä.”

Ja koska tiiviillä asemanseuduilla liityntäpysäköintipaikkojen lisääminen ei ole jatkossa enää mahdollista uusia paikkoja rakentamalla, on luonnoksen linjausten mukaan haettava lisäpaikkoja ”yhteiskäyttöisistä pysäköintiratkaisuista”.

Lataamista tarvitaan, mutta se vie tilaa

Helsingissä oli kesäkuun 2021 lopussa henkilöautoiksi rekisteröityinä noin 12 000 ladattavaa hybridiä ja 2 700 täyssähköautoa. Koko Helsingin henkilöautokanta oli noin 227 000 autoa, joten ladattavien autojen osuus oli noin 6,5 prosenttia. Tällä hetkellä Helsingissä on katujen varsilla ja yleisillä pysäköintialueilla noin 200 latauspistettä.

Se ei tietenkään riitä tulevina vuosina liikenteen sähköistyessä. Haasteena on myös kilvoittelu kaupunkitilan käytöstä. Sähköautojen lataus ei ole pysäköintiä, mutta latausasemat käyttävät katujen varsilla ja yleisillä alueilla samaa tilaa pysäköinnin kanssa.

Luonnoksen mukaan kadunvarsilla ja yleisillä pysäköintialueilla olevista latausasemista suosituimpia ovat kantakaupungin latauspaikat. Liityntäpysäköintialueiden latauspaikat eivät sitä vastoin ole kovinkaan suosittuja.

Käyttäjä maksaa latausasemalla vain latauksesta. Varsinaista pysäköintimaksua ei tarvitse maksaa.

Motolataus

Keitä varten Helsinkiä suunnitellaan? Vastaa ja vaikuta!

”Sen voi jotenkin ymmärtää, että uusilla asuinalueilla kadunvarsipaikoitusta rajoitetaan tai estetään kokonaan, sillä samalla asukkaat alueelle muuttaessaan tekevät tietoisen valinnan. Mutta että vanhojen kortteleiden asukkaita kohdellaan tällä tavoin asukaspysäköinnin maksuja moninkertaistamalla ja samalla autopaikkoja vähentämällä on röyhkeää ja vastenmielistä.” kuvasi tuntojaan eräs asukas.

Toinen ilmaisi huolensa kaupungin näivettymisestä: ”Keitä varten Helsinkiä suunnitellaan? Ensin saatiin keskusta tyhjenemään liikehuoneistoista ja kohta tyhjenee Etelä-Helsinki tavallisista asukkaista. Jos itse ei tarvitse autoa, ei se tarkoita sitä, että kukaan muukaan ei tarvitse. Kertoo hyvin yksipuolisesta ajattelusta.”

Mutta mikä on oma kantasi Helsingin pysäköintipolitiikkaan?

Sen voi kertoa Kerrokantasi-verkkopalvelussa 21.11.2021 asti.

Pysäköintipolitiikan luonnosta koskevat kyselyn tulokset analysoidaan, ja niiden perusteella ”luonnokseen tehdään tarvittaessa muutoksia.” Pysäköintipolitikka on tarkoitus hyväksyä kaupunkiympäristölautakunnassa alkuvuonna 2022, minkä jälkeen se hyväksytään vielä kaupunginhallituksessa.

Jaa artikkeli