Kolmannes kevyen liikenteen onnettomuuksista sattuu suojateillä
Ikäihmisten osuus kuolleista on korkea.
Suojatiet ovat yhä turvallisuusongelma jalankulkijoille. Suojatieonnettomuuksien määrä on ollut viime vuodet nousussa.
Kevyen liikenteen kuolemaan johtaneista onnettomuuksista noin kolmannes on viime vuosina tapahtunut suojatiellä.
Iäkkäiden uhrien osuus korkea
Suojatieonnettomuuksien uhreissa korostuu iäkkäämpien osuus. Vuonna 2013 peräti kaksi kolmasosaa suojatieuhreista oli yli 65-vuotiaita.
– Iäkkäällä jalankulkijalla kadun ylittäminen vie aikaa, ja vaikka hän huomaisi ajoneuvon, hän ei välttämättä ehdi alta pois, Liikennevakuutuskeskuksen yhteyspäällikkö Tapio Koisaari taustoittaa.
Näköesteet aiheuttavat vaaraa
Suojatiellä jalankulkijoille sattuneet onnettomuudet ovat tuttuja myös Moottorin Kuoleman kolarit -palstalla.
Esimerkiksi käy Moottori 5/2015 lehden sivun 84 onnettomuus, jossa henkilöauton kuljettaja ei havainnut suojatietä ylittävää jalankulkijaa, koska toinen auto peitti näkyvyyttä.
Kirkkaassa kelissä tapahtunut onnettomuus johti jalankulkijan kuolemaan.
Tyypillistä on havaintovirhe
Onnettomuus aiheutuu tyypillisesti moottoriajoneuvon kuljettajan havaintovirheestä. Yhteentörmäyksen välttäminen jää näissä tapauksissa jalankulkijan tarkkaavaisuuden ja väistämiskyvyn varaan.
Suomessa tutkitaan kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet. Niitä selvittävän tutkijalautakunnan mukaan viime vuosina jalankulkijat ovat olleet pääaiheuttajina 30–40 prosentissa onnettomuuksista.
Ylinopeus ei ollut merkittävä tekijä moottoriajoneuvon ja jalankulkijan välisissä onnettomuuksissa vuonna 2013. Peräti 88 prosenttia moottoriajoneuvojen kuljettajista noudatti onnettomuushetkellä nopeusrajoitusta.
Malttia ja ennakointia
Ylikomisario Pekka Höök Helsingin poliisista muistuttaa, että lähtökohta on huolellisuus, varovaisuus ja yhteispeli.
Vaatimus autoilijoiden suojateitä kunnioittavasta ajotavasta ei Höökin mukaan poista jalankulkijan omaa vastuuta.
– Jalankulkijan äkkinäinen ryntäily esimerkiksi pysäkille saapuvan ratikan vuoksi voi aiheuttaa tilanteita, joihin autoilija ei kykene varautumaan. Jalankulkijankin tulee kunnioittaa punaisia valoja, Höök muistuttaa.
Harjaantuneen liikennevalvojan mielestä jalankulkijoiden käytöksessä on yhä parantamisen varaa.
– Onneksi tässä suhteessa ei ole kuitenkaan menty huonompaan suuntaan, ainakaan pääkaupunkiseudulla, Höök arvioi.
Suojatietä lähestyvän moottoriajoneuvon kuljettajan täytyy lain mukaan edetä niin, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Poliisi kuitenkin muistuttaa liikennesääntöjen noudattamisesta kaikkia osapuolia – autoilijoita, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita.
Suojatiekäyttäytyminen on yksi valtioneuvoston painopisteistä tieliikenteen turvallisuuden kehittämisessä. Tienkäyttäjien asenteisiin pyritään vaikuttamaan poliisin valvonnalla ja kampanjoinnilla.
Perusohjeet suojateille
- Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on lähestyttävä suojatietä aina siten, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ajoneuvonsa ennen sitä.
- Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.
- Suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon tai raitiovaunun ohittaminen pysähtymättä on kiellettyä.
- Pyörätieltä tuleva pyöräilijä saa ajaa tien yli pyörätien jatketta pitkin, mutta hänen on väistettävä oikealta ja vasemmalta tulevaa ajoradan muuta liikennettä.
- Ajoneuvon kuljettajan on väistettävä pyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa, kun hänellä on liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus, hän on kääntymässä risteyksessä tai hän on poistumassa ajoradalta tai ylittämässä ajorataa muualla kuin risteyksessä.
- Pyörää taluttava henkilö katsotaan jalankulkijaksi.
Lähde: Poliisihallitus
