Liikenne Liikennepolitiikka Uutinen 11.9.2022
Kuinka sähkötaksien lataus voitaisiin järjestää?
”On käsittämätöntä, ettei Helsinki-Vantaan lentoaseman taksien keräilyalueelle ole saatu aikaiseksi latauspisteitä”, kritisoi Suomen Taksiliitto.
Suomen Taksiliiton tekninen asiantuntija Ville Jaakola pohtii täyssähköisten taksiautojen latauksen haasteellisuutta. Perustoive on yksinkertainen, toiveen ratkaiseminen kaikkea muuta.
– Takseille tulisi järjestää julkisia latauspisteitä sinne, missä taksit seisovat odottamassa asiakkaita.
Jaakolaa närästää maan suurimman lentoaseman tilanne.
– On käsittämätöntä, ettei Helsinki-Vantaan lentoaseman taksien keräilyalueelle ole saatu aikaiseksi latauspisteitä. Siellä on valmiina liikenteenohjaus ja sähkönkin luulisi riittävän. Kuitenkin Finavia edellytti kilpailutuksessaan toimijoilta tiettyä määrää täyssähköisiä takseja, Jaakola äimistelee.
Hänen mukaansa esimerkkiä voisi hakea Oslosta.
– Siellä käytetään taksiasemilla induktiivista latausta, jolloin taksit lataantuvat automaattisesti asiakkaita odottaessaan.
Jaakolan esiintuoma lataustapa on langaton ja perustuu sähkömagneettiseen induktioon.
Sähkötaksien määrä kasvussa
Liikenteessä olevien täyssähköisten taksien määrät ovat kasvussa. Traficomin tilastojen mukaan huhtikuun lopussa Manner-Suomessa oli rekisterissä 296 täyssähköistä taksia, elokuun alussa jo 566 täyssähkötaksia, joista henkilöautoja oli 555. Elokuun alussa taksiliikennekäytössä oli kaikkiaan 13 973 ajoneuvoa.
VTT: taksien lataus ratkaistava
Kuten Moottori aiemmin kertoi, on VTT huolissaan siitä, kuinka ratkaistaan julkisen liikenteen sähköistyminen ja lataustarpeet. VTT:n mukaan liikenteen sähköistymisen onnistumisen yksi kivijalka on turvata tehokkaasti kaupallisten ajoneuvojen, kuten taksien ja pakettiautojen, sähköistymisen edellytykset.
Moottorin haastatteleman VTT:n liikennetutkimuksen johtaja Ari Aallon mukaan erityisesti taksien ja pakettiautojen sähköistäminen on matalalla roikkuva hedelmä ja merkittävää päästöjen leikkaamiselle. Pakettiautojen pienhiukkaspäästöt muodostavat esimerkiksi Helsingissä peräti 33 % kaikista liikenteen pienhiukkaspäästöistä. Sähkötaksien ja pakettiautojen määrä kasvaa tulevaisuudessa, mutta nykyinen latausverkosto ei riitä kattamaan kasvua.
Taksitolppia siirtyy latauksen perässä
Taksiyhtiö Menevä Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Halminen kertoo yrityksellään olevan aktiivisessa ajossa noin 130 sähkötaksia. Taksiautojen latauksen suhteen Halminen uskoo markkinoiden ohjaukseen: takseille syntyy heidän tarvitsemiaan palveluita yksityisten toimijoiden voimin.
– Osa taksitolpista siirtyy sinne, missä latausinfra on. Hyvän latausinfran rakentaminen on myös taksiyritysten keskinäinen kilpailutekijä. Me olemme rakentaneet oman latausaseman, jolla turvaamme väreissämme toimivien taksien toimintakyvyn.
Toiveissa useita suurteholatureita
Cabonline Finland Oy toimii Suomessa pääkaupunkiseudulla ja Oulun alueella, kahdella eri tuotemerkillä, jotka ovat Kovanen ja FixuTaxi.
Cabonline Finlandin operatiivinen johtaja Lasse Huttunen tuo esiin, että sähkötaksien latauksen nykyhaasteet ovat merkittäviä.
– Taksit tarvitsevat laajoja, usean suurteholaturin latauspisteitä lähelle niitä paikkoja missä taksit odottavat asiakkaita. Latauskentällä tulisi olla niin paljon latauspisteitä, että jonottamisen todennäköisyys saadaan minimoitua. Tässä ollaan kuitenkin vielä lapsenkengissä.
Huttunen huomauttaa, että esimerkiksi taksiasemilla ei lupauksista huolimatta ole vielä latauspisteitä.
– Myös lentokentän tai satamien yhteyteen tarvittaisiin erityisesti takseja palvelevia latausasemia. Vaikka kaupallinen latausverkosto laajeneekin vauhdikkaasti, niin verkostoa rakennetaan kuluttajien ehdoilla. Ammattiautoilijat kaipaavatkin myös heidän tarpeisiinsa räätälöityjä latausratkaisuja, Huttunen kiteyttää.
Lataustarpeet moninaisia
Taksi Helsinki Oy:n toimitusjohtaja Juha Pentikäisen mukaan lataustarpeet ovat moninaisia.
– Ensinnäkin latausasemien tulee olla riittävän tehokkaita, jotta autoa ei tarvitse pitää johdon päässä pitkää aikaa.
Taksiliikenne on Pentikäisen mukaan luonteeltaan suhteellisen paikallista mutta toisaalta ennakoimatonta, joten latausasemien pitäisi sijaita myös sielläpäin, minne asiakas haluaa mennä.
– Ei tietenkään joka niemessä ja notkelmassa, mutta niitä pitää joka tapauksessa olla maantieteellisesti kattavasti.
Pentikäisen mukaan olisi ”hiukan haastavaa ” jos taksitoimijana he alkaisivat valtaamaan markettien tai muiden julkisten paikkojen latausasemia.
– Sen sijaan tulisi olla ammattiliikenteelle tarkoitettuja suurteholatausasemia. Takseilla ei usein ole käytössään mitään bussivarikko-tyyppistä aluetta, moni yrittäjistä ja kuljettajista pitää autoa kotipihassaan. Yksi vaihtoehto voisi olla esim. merkityksellisen tuen ulottaminen tällaisen latausaseman hankkimiseen.
Taksiliikenteen merkittävät solmukohdat ovat vielä erikseen.
– Toki myös taksiasemilla ja esimerkiksi suurissa taksien odotusterminaaleissa (satamat, lentoasemat) tulisi olla latausmahdollisuus.
Suurtehoa taksiasemille
Lähitaksin vt. toimitusjohtaja Pasi Rokosa tuo esiin, että taksiasemien yhteyteen tulisi rakentaa yhteiskunnan subventoimana suurteholatausasemia.
– Se säästäisi ympäristöä sekä auttaisi taksiyrittäjiä merkittävässä investointipäätöksessään. On myös huomioitava, että Uudellamaalla iso osa taksiyrittäjistä asuu kerrostaloissa, eikä latausratkaisu ole vielä edennyt riittävällä nopeudella.
Liikenteen sähköistymisen taustalla kovat päästötavoitteet
Taksien sähköistyminen ja latausratkaisut liittyvät Suomen kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin, joiden keskiössä on siirtymä pois fossiilisista polttoaineista. Hallitusohjelman sekä energia- ja ilmastostrategian mukainen tavoite on, että Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.
Tavoitteita tukemaan on laadittu Fossiilittoman liikenteen tiekartta, joka ulottuu vuoteen 2030 asti. Se tarkoittaa keinokokonaisuutta, jolla tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt aluksi puolitetaan, ja vuoteen 2045 mennessä yllettäisiin päästöttömään liikenteeseen.
Liikenteen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on hieman alle viidennes, henkilöautojen osuus kokonaispäästöistä on laskentatavasta riippuen 9–11 prosenttia. Liikenteen päästöt jakaantuvat eri kulkutapojen kesken seuraavasti: Tilastokeskuksen ja VTT:n käyttämän laskentatavan (osuus päästöistä ilman LULUCF-sektoria) mukaan tieliikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 20,6 %, josta henkilöautoliikenteen osuus on 10,8 %, kuorma-autoliikenteen 6,8 %, pakettiautoliikenteen 1,7 % ja linja-autojen 0,9 %.
