11.9.2022 Liikenne Kuinka sähkötaksien lataus voitaisiin järjestää? Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä ”On käsittämätöntä, ettei Helsinki-Vantaan lentoaseman taksien keräilyalueelle ole saatu aikaiseksi latauspisteitä”, kritisoi Suomen Taksiliitto. Suomen Taksiliiton tekninen asiantuntija Ville Jaakola pohtii täyssähköisten taksiautojen latauksen haasteellisuutta. Perustoive on yksinkertainen, toiveen ratkaiseminen kaikkea muuta. – Takseille tulisi järjestää julkisia latauspisteitä sinne, missä taksit seisovat odottamassa asiakkaita. Jaakolaa närästää maan suurimman lentoaseman tilanne. – On käsittämätöntä, ettei Helsinki-Vantaan lentoaseman taksien keräilyalueelle ole saatu aikaiseksi latauspisteitä. Siellä on valmiina liikenteenohjaus ja sähkönkin luulisi riittävän. Kuitenkin Finavia edellytti kilpailutuksessaan toimijoilta tiettyä määrää täyssähköisiä takseja, Jaakola äimistelee. Hänen mukaansa esimerkkiä voisi hakea Oslosta. – Siellä käytetään taksiasemilla induktiivista latausta, jolloin taksit lataantuvat automaattisesti asiakkaita odottaessaan. Jaakolan esiintuoma lataustapa on langaton ja perustuu sähkömagneettiseen induktioon. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Sähkötaksien määrä kasvussa Liikenteessä olevien täyssähköisten taksien määrät ovat kasvussa. Traficomin tilastojen mukaan huhtikuun lopussa Manner-Suomessa oli rekisterissä 296 täyssähköistä taksia, elokuun alussa jo 566 täyssähkötaksia, joista henkilöautoja oli 555. Elokuun alussa taksiliikennekäytössä oli kaikkiaan 13 973 ajoneuvoa. VTT: taksien lataus ratkaistava Kuten Moottori aiemmin kertoi, on VTT huolissaan siitä, kuinka ratkaistaan julkisen liikenteen sähköistyminen ja lataustarpeet. VTT:n mukaan liikenteen sähköistymisen onnistumisen yksi kivijalka on turvata tehokkaasti kaupallisten ajoneuvojen, kuten taksien ja pakettiautojen, sähköistymisen edellytykset. Moottorin haastatteleman VTT:n liikennetutkimuksen johtaja Ari Aallon mukaan erityisesti taksien ja pakettiautojen sähköistäminen on matalalla roikkuva hedelmä ja merkittävää päästöjen leikkaamiselle. Pakettiautojen pienhiukkaspäästöt muodostavat esimerkiksi Helsingissä peräti 33 % kaikista liikenteen pienhiukkaspäästöistä. Sähkötaksien ja pakettiautojen määrä kasvaa tulevaisuudessa, mutta nykyinen latausverkosto ei riitä kattamaan kasvua. Taksitolppia siirtyy latauksen perässä Taksiyhtiö Menevä Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Halminen kertoo yrityksellään olevan aktiivisessa ajossa noin 130 sähkötaksia. Taksiautojen latauksen suhteen Halminen uskoo markkinoiden ohjaukseen: takseille syntyy heidän tarvitsemiaan palveluita yksityisten toimijoiden voimin. – Osa taksitolpista siirtyy sinne, missä latausinfra on. Hyvän latausinfran rakentaminen on myös taksiyritysten keskinäinen kilpailutekijä. Me olemme rakentaneet oman latausaseman, jolla turvaamme väreissämme toimivien taksien toimintakyvyn. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Toiveissa useita suurteholatureita Cabonline Finland Oy toimii Suomessa pääkaupunkiseudulla ja Oulun alueella, kahdella eri tuotemerkillä, jotka ovat Kovanen ja FixuTaxi. Cabonline Finlandin operatiivinen johtaja Lasse Huttunen tuo esiin, että sähkötaksien latauksen nykyhaasteet ovat merkittäviä. – Taksit tarvitsevat laajoja, usean suurteholaturin latauspisteitä lähelle niitä paikkoja missä taksit odottavat asiakkaita. Latauskentällä tulisi olla niin paljon latauspisteitä, että jonottamisen todennäköisyys saadaan minimoitua. Tässä ollaan kuitenkin vielä lapsenkengissä. Huttunen huomauttaa, että esimerkiksi taksiasemilla ei lupauksista huolimatta ole vielä latauspisteitä. – Myös lentokentän tai satamien yhteyteen tarvittaisiin erityisesti takseja palvelevia latausasemia. Vaikka kaupallinen latausverkosto laajeneekin vauhdikkaasti, niin verkostoa rakennetaan kuluttajien ehdoilla. Ammattiautoilijat kaipaavatkin myös heidän tarpeisiinsa räätälöityjä latausratkaisuja, Huttunen kiteyttää. Lataustarpeet moninaisia Taksi Helsinki Oy:n toimitusjohtaja Juha Pentikäisen mukaan lataustarpeet ovat moninaisia. – Ensinnäkin latausasemien tulee olla riittävän tehokkaita, jotta autoa ei tarvitse pitää johdon päässä pitkää aikaa. Taksiliikenne on Pentikäisen mukaan luonteeltaan suhteellisen paikallista mutta toisaalta ennakoimatonta, joten latausasemien pitäisi sijaita myös sielläpäin, minne asiakas haluaa mennä. – Ei tietenkään joka niemessä ja notkelmassa, mutta niitä pitää joka tapauksessa olla maantieteellisesti kattavasti. Pentikäisen mukaan olisi ”hiukan haastavaa ” jos taksitoimijana he alkaisivat valtaamaan markettien tai muiden julkisten paikkojen latausasemia. – Sen sijaan tulisi olla ammattiliikenteelle tarkoitettuja suurteholatausasemia. Takseilla ei usein ole käytössään mitään bussivarikko-tyyppistä aluetta, moni yrittäjistä ja kuljettajista pitää autoa kotipihassaan. Yksi vaihtoehto voisi olla esim. merkityksellisen tuen ulottaminen tällaisen latausaseman hankkimiseen. Taksiliikenteen merkittävät solmukohdat ovat vielä erikseen. – Toki myös taksiasemilla ja esimerkiksi suurissa taksien odotusterminaaleissa (satamat, lentoasemat) tulisi olla latausmahdollisuus. Suurtehoa taksiasemille Lähitaksin vt. toimitusjohtaja Pasi Rokosa tuo esiin, että taksiasemien yhteyteen tulisi rakentaa yhteiskunnan subventoimana suurteholatausasemia. – Se säästäisi ympäristöä sekä auttaisi taksiyrittäjiä merkittävässä investointipäätöksessään. On myös huomioitava, että Uudellamaalla iso osa taksiyrittäjistä asuu kerrostaloissa, eikä latausratkaisu ole vielä edennyt riittävällä nopeudella. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Liikenteen sähköistymisen taustalla kovat päästötavoitteet Taksien sähköistyminen ja latausratkaisut liittyvät Suomen kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin, joiden keskiössä on siirtymä pois fossiilisista polttoaineista. Hallitusohjelman sekä energia- ja ilmastostrategian mukainen tavoite on, että Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tavoitteita tukemaan on laadittu Fossiilittoman liikenteen tiekartta, joka ulottuu vuoteen 2030 asti. Se tarkoittaa keinokokonaisuutta, jolla tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt aluksi puolitetaan, ja vuoteen 2045 mennessä yllettäisiin päästöttömään liikenteeseen. Liikenteen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on hieman alle viidennes, henkilöautojen osuus kokonaispäästöistä on laskentatavasta riippuen 9–11 prosenttia. Liikenteen päästöt jakaantuvat eri kulkutapojen kesken seuraavasti: Tilastokeskuksen ja VTT:n käyttämän laskentatavan (osuus päästöistä ilman LULUCF-sektoria) mukaan tieliikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 20,6 %, josta henkilöautoliikenteen osuus on 10,8 %, kuorma-autoliikenteen 6,8 %, pakettiautoliikenteen 1,7 % ja linja-autojen 0,9 %. Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: VTT, Suomen Taksiliitto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, taksiyhtiöt a:2:{i:0;s:6:"119863";i:1;s:6:"119766";} Lue lisää Kaikki artikkelit 13.3.2026 Uutinen 4 000 km uutta asvalttia vuosittain – jotta teiden kunto säilyy edes nykyisellään 13.3.2026 Uutinen Subaru sähköistyy kolmen mallin voimin – polttomoottorien jäähyväiset käsillä 12.3.2026 Uutinen Minkä näistä omistajien helmistä haluat nähdä Classic Motorshow’ssa? Voit vaikuttaa äänestämällä suosikkiasi! 10.3.2026 Uutinen Honda palauttaa lisää vanhoja mallinimiä tuotantoon – uusi Honda Insight on kiinalainen täyssähköinen kiinalais-crossover 10.3.2026 Uutinen Dacia Striker -järkifarmari korkealla maavaralla on valmis valloittamaan valmistajalleen uuden autoluokan 9.3.2026 Uutinen Bensan ja dieselin litrahinta kipuaa 2 euron kipurajoille ja yli – kiitos Lähi-idän epävakauden 7.3.2026 Liikenne Liikenneturvallisuus: toiminta onnettomuuden sattuessa on tehostunut 6.3.2026 Päivän kuva Tästä lentokoneesta Ilmavoimat sai alkunsa – päivälleen 108 vuotta sitten 6.3.2026 Uutinen Kaksi sähköautomallia otti vahvan kirin heti vuoden alkuun – markkina muuten alavireinen Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 13.3.2026 Laivat Yksi kuva näyttää, miksei Tallink usko ihan äkkiä sähkölaivaan - "yksi matka Helsingistä Tallinnaan söisi 350 Teslan edestä sähköä" 13.3.2026 Sähköautot Näin paljon (vai vähän) lataussähkö maksaa vuoden ja 15 000 km:n sähköautoilussa 13.3.2026 Uutinen Subaru sähköistyy kolmen mallin voimin – polttomoottorien jäähyväiset käsillä 13.3.2026 Autoilu Auton turvajärjestelmät: jarrutusenergian talteenotto on talvella haastava 12.3.2026 Koeajo Maistiainen: Mercedes-Benz GLC EQ – täyssähköllä saa enemmän 9.3.2026 Kuluttajat 300 000 kilometriä ajetun Mersun takakelkka petti lähes heti kaupanteon jälkeen – ostaja haki yli 1500 euron hyvitystä 8.3.2026 Matkailu Pelätty neuvostopanssari saapuu ensikertaa näytteille Suomeen - nämä vaunut onnistuttiin torjumaan kesällä 1944 8.3.2026 Päivän kuva Muistathan olla tarkkana nesteiden kanssa? 13.3.2026 Laivat Yksi kuva näyttää, miksei Tallink usko ihan äkkiä sähkölaivaan - "yksi matka Helsingistä Tallinnaan söisi 350 Teslan edestä sähköä" 10.3.2026 Uutinen Dacia Striker -järkifarmari korkealla maavaralla on valmis valloittamaan valmistajalleen uuden autoluokan 1.3.2026 Ajatuksia autoista Viikko polttomoottoriautolla palautti uskon autoilun helppouteen 2.3.2026 Uutinen Rekisterikilpimuutos aiheuttaa harmaita hiuksia: ”autostahan tulisi aivan hävyttömän näköinen uusilla kilvillä” 22.2.2026 Ajatuksia autoista Vanhat ja halvat autot ovat usein fiksuin tapa liikkumiseen, mutta elämä niiden kanssa vaatii joskus asennetta ja hermoja 27.2.2026 Päivän kuva Päivän kuva: tämä Toyota Land Cruiser on lojunut jo vuosikausia museossa, mutta malli on edelleen tuotannossa 17.2.2026 Uutinen Viranomaistoimia kohdistunut suureen autokauppaketjuun – taustalla tuontiautojen verotukseen liittyvä tutkinta