Liikenne | Uutinen | 28.4.2020

Kuolonkolariin syypää juoppokuski on usein sarjarattijuoppo

Liikennetutkija toivoo ongelmakuskeille eli toistuvasti rattijuoppouteen syyllistyville pakollisia alkolukkoja ja ajo-oikeuden nykyistä harkitumpaa myöntämistä.

Jaa artikkeli

Juopunut kuolonkolarin aiheuttaja on yllättävän usein sarjarattijuoppo. Vuosina 2014–18 kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien juopuneista aiheuttajakuljettajista yli kolmannes eli 38 prosenttia oli uusijoita eli sarjarattijuoppoja.

Näillä kuolonkolarien aiheuttajilla oli siis kontollaan yksi tai useampia aiempia rattijuopumusrangaistuksia onnettomuutta edeltävän viiden vuoden aikana.

Tiedot tulivat ilmi Onnettomuustietoinstituutin (OTI) liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Rädyn pitämässä esitelmässä webinaarissa, jonka järjestivät yhdessä OTI, Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ja Liikenneturva.

– Näin se on, ikävä kyllä, ollut jo vuosikausia. Sarjarattijuoppous on ongelma, joka vaan jatkuu ja jatkuu, Räty taustoittaa.

– Ja varsin merkittävällä osalla näistä nyt tutkituista aiheuttajakuskeista oli taustallaan useita rattijuopumustuomioita.

Holtitonta ajamista

Rädyn mukaan useimmissa juopuneiden kuljettajien aiheuttamissa kuolonkolareissa on taustalla monenlaista holtittomuutta. Tutkituissa kuolonkolareissa kuskeista 70 prosentilla ei ollut esimerkiksi turvavyötä kiinnitettynä.

– Tyypillisesti näiden kuolonkolarien taustalla on myös törkeitä ylinopeuksia ja vanha ajokalusto. Juoppokuskeilla on myös usein suuria elämänhallinnan ongelmia kuten alkoholismia, Räty valottaa.

Terävyyttä ajo-oikeuden myöntämiseen

Valtaosalla tutkituista vuosien 2014–2018 kuolonkolarikuskeista oli ajo-oikeus onnettomuushetkellä voimassa. Työkseen liikennevahinkojen määriä ja syitä tarkasteleva Räty on moneen kertaan pohtinut, onko ajo-oikeuden myöntäminen rattijuoppouteen syyllistyneille liian helläkätistä.

– On selvää, ettei autoa muovikortilla ajeta, mutta olisi silti vakavasti syytä harkita, tulisiko rattijuopumuksen vuoksi menetetyn ajo-oikeuden palauttamisen kriteerejä tiukentaa, Räty pohtii.

Auttaisiko pakollinen alkolukko?

Räty väläyttää tuttua, mutta monella tavalla tutkimuksissakin tehokkaaksi todennettua keinoa.

– Yksi ratkaisu ongelmaan olisi pakollinen alkolukko, jota ilman auto ei käynnistyisi. Se olisi ainakin osassa tapauksista varmasti tehokas keino estämään liikkeellelähtö, kuskilla kun ilmiselvästi ei oma harkintakyky riitä jättää autoilua väliin, jos ei ole ajokunnossa.

Yhä vakava uhka

Vaikka liikenneonnettomuuksien määrä on virallisen tilaston mukaan laskenut Suomessa, on liikenne edelleen vakava uhka kansalaisten terveydelle ja omaisuudelle. Vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain korvauksia noin 100 000 liikennevahingosta. Tuhansia ihmisiä kuolee tai vammautuu liikenteessä joka vuosi.

Mikä on Onnettomuustietoinstituutti?

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) koordinoi kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien riippumatonta tutkintaa ja hallinnoi niistä kerättyä tietoa sekä muita liikennevahinkotilastoja. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa.

OTIn liikennevahinkotilasto sisältää vakuutusyhtiöiltä saadut laajat vuosittaiset liikennevahinkotilastot heidän korvaamistaan liikennevahingoista. OTIn onnettomuusraporteista löytyvät tutkijalautakuntien tutkimista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tehdyt raportit, joita vuosi- ja osavuosiraporttien lisäksi ovat teemaraportit esimerkiksi eri ikäryhmien ja ajoneuvojen onnettomuuksista.

Onnettomuustietoja voidaan hyödyntää liikenneturvallisuustyössä ja tieteellisessä tutkimuksessa. Puolueeton tutkimustieto myös pitää liikenneturvallisuudesta vastaavat viranomaiset ajan tasalla.

Jaa artikkeli

Keskustelu