Keskuskauppakamari: Liikennerahoitus on yli kaksinkertaistettava
Liikennerahoitus on yli kaksinkertaistettava Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan mielestä. Romakkaniemi kaipaa tämän lisäksi pitkäjänteisempää kehitystyötä.
Uutisoimme aiemmin, että hallitukselta tulee lisärahaa teiden kunnostukseen, mutta myös valtavan summan putoavan pois budjetista. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi on sitä mieltä, että liikennerahoitus on yli kaksinkertaistettava ja suunnittelua muutettava pitkäjänteisemmäksi.
Myös Autoliiton puolella ollaan havaittu teiden hoitoon jatkossa käytettävissä olevan budjetin haasteet. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen katsoo jo lisärahoitusta pidemmälle ja nostaa esille päättymässä olevan infrapaketin.
– Kovasti on mainostettu, että tiestöön tulee lisärahoitusta. Varmaan budjettineuvotteluissa saatiinkin rahoitusta lisättyä tienpitoon, sillä sinne sanottiin tulevan 49 miljoonan lisärahoitus. Tulee kuitenkin muistaa, että vuosien 2016-2018 reilun miljardin euron infrapaketti päättyy. Se tarkoittaa, että korjausvelka kääntyy uudelleen kasvuun.
Rahoituksen niukkuus on Romakkaniemen mukaan aiheuttanut sen, että tiestömme korjausvelka on tällä hetkellä 2,5 miljardia euroa. Investointivelka, eli toteutumattomien tarpeellisten hankkeiden summa, on vielä moninkertaisesti korkeampi. Keskuskauppakamarin mukaan se lukema on 15 miljardia euroa.
Liikennerahoitus on yli kaksinkertaistettava
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja tahtoo enemmän mahdollistavaa lainsäädäntöä Suomen kasvun ja työllisyyden pullonkauloja avaamaan. Romakkaniemen mukaan logistiikkaa, liikenneinvestointeja ja väylien kunnossapitoa on aliresursoitu järjenvastaisesti.
– Nykyisellä hallituksella ei ole ollut valmiutta suurempaan liikenteen rahoituksen reformiin. Nykymallin pohjalta on toki yritetty luoda pitkäjänteisempää suunnittelua, mutta sitäkään ei pystytty resursoimaan suunnitellusti. Tämä on lyhytnäköistä ja siksi tehdään vain tilkkutäkkikorjauksia. Suomen menestys on riippuvainen viennistä, eli loppupeleissä siitä, kuinka jouhevasti tavara teillämme ja raiteillamme liikkuu. Olemme pieni maa pullonperällä ja eurooppalaisittain saari, joten sujuvat liikenneyhteydet ja hyväkuntoiset väylät ovat välttämättömiä kilpailukykyhaittamme poistamiseksi, Romakkaniemi sanoo.
Romakkaniemi ehdottaa liikenteen rahoitusmallin uudistamista. Kauppakamarit pohtivat parhaillaan uusia vaihtoehtoja rahoitusmalliksi ja haluavat kutsua kaikki muutkin asiasta kiinnostuneet tahot yhteistyöhön.
– Meidän tulisi ryhtyä investoimaan väyliimme ja infrastruktuuriin Ruotsin tapaan. Tämä tarkoittaisi vähintäänkin resurssien kaksinkertaistamista. Nykyisellä budjettirahoitukseen perustuvalla mallilla tämä ei onnistu, vaan tarvitaan kokonaan uusi rahoitusmalli, Romakkaniemi jatkaa.
Eikä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja ole ajatuksineen yksin. Myös Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on samoilla linjoilla pitkäjänteisemmän ajattelun suhteen.
– Ruotsissa on tällä hetkellä käytössä tämän suhteen 12 vuoden malli. Kaikki valtiopäivillä edustettuna olevat puolueet ovat sitoutuneet rahoituksen toteutumiseen. Näin ei neuvotella aina uudestaan ja uudestaan vaan rahoituspaketti toteutuu sellaisena kuin on yhdessä sovittu vaalituloksesta riippumatta. Ruotsin pitkäjänteinen rahoitusmalli on hyvä malli. Meillä ei ole valitettavasti tähän vielä päästy, kertoo Nieminen.
Romakkaniemen mukaan pitkäjänteisen liikennesuunnittelun pohjalle sopisi luonnollisesti kauppakamarien 27.8. julkaisema hankelistaus. Siihen on kirjattu sellaiset liikenneinvestoinnit, jotka pitäisi viipymättä saada liikkeelle.
– Suomessa tulisi nyt ylipäänsä panostaa voimakkaasti vientireittien sujuvuuden ja kapasiteetin parantamiseen. Nykyrahoitusmallilla ei voida rahoittaa kaikkia hankkeita kerralla, mutta kauppakamareiden tekemää listausta on mahdollista hyödyntää suunnittelun pohjalla sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Etenkin nyt 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa sorvattaessa pidän tärkeänä, että meillä on olemassa selkeä, koko maan tarpeet huomioiva pohja, Romakkaniemi toteaa.
Lähde: Keskuskauppakamari, Kuvituskuva: Moottorin arkisto
