Messukeskus_latauspisteet

Liikenne 29.4.2021

Maavertailu: Suomessa sähköauton hankintatuet kevyitä

Polttomoottoriautojen ja täyssähköautojen hintaeroa kaventavat toimet olisivat tuoreen raportin mukaan tehokasta liikenteen sähköistämistä. Tukimallia voisi ottaa esimerkiksi Norjasta.

Sähköautojen hankintatukien vaikuttavuus ratkaisee. Mitä merkittävämpi tukisumma, sen todennäköisimmin autoilija siirtyy polttomoottoriautosta täyssähköiseen autoon.

Tämä syy-seuraussuhde on miellettävissä ihan terveellä kaupunkilaisjärjelläkin, mutta nyt se todistuu tuoreessa raportissa, jossa on vertailtu Suomen, Norjan, Ruotsin ja Alankomaiden sähköautopolitiikkaa. Autovalintoihin – ja etenkin käyttövoiman muutosalttiuteen – vaikuttaa kuitenkin moni muukin asia kuin henkilöauton ostohinta ja hankintatukien taso.

Merkittäviä päästövähennyksiä

Sähköautojen hankintatukia tehostamalla ja muilla toimilla, jotka kaventavat polttomoottoriautojen ja täyssähköautojen hintaeroa, olisi tuoreen raportin mukaan saavutettavissa merkittäviä päästövähennyksiä henkilöliikenteessä.

Raportin perusviesti on: jos Suomessa otettaisiin soveltuvilta osin käyttöön samanlaisia politiikkatoimia kuin verrokkimaissa, täyssähköautokannan kehitys voisi olla huomattavasti nopeampaa kuin liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennuste 2020–2050 ennustaa.

Raportista vastaavat ajatushautomo Demos Helsinki ja Tampereen yliopiston tutkijat. Raportin tilaaja on Sähköautoilijat ry, joka on määritellyt tehtäväkseen valvoa sähköautoilijoiden etua ja edistää sähköisen liikenteen yleistymistä.

pikalataus

Tuki tulisi kohdistaa täyssähköautoihin

Tampereen yliopiston apulaisprofessori Heikki Liimataisen mukaan eri skenaariot osoittavat, että Fossiilittoman liikenteen tiekartassa tavoiteltu 700 000 sähköauton määrä 2030 on vaikea saavuttaa pelkästään sähköautojen hankintaan liittyvillä kannusteilla.

– Skenaarioihin liittyy kuitenkin merkittävä epävarmuus, koska autojen tarjonta ratkaisee, löytyykö kunkin ostajan tarpeisiin sopivaa automallia sähköisenä. Tarkastelu myös näyttää, että mahdolliset tuet kannattaa kohdistaa Norjan tapaan täyssähköautoihin, koska niiden avulla päästövaikutus on merkittävästi suurempi kuin Ruotsin mallissa, jossa myös ladattavia hybridejä tuetaan, Liimatainen erittelee.

Norjan mallilla 580 000 sähköautoa

Suomessa täyssähköautojen myynti on kasvanut viime vuosina, kun sähköautojen hankintaa on tuettu kevyemmällä verotuksella ja 2 000 euron hankintatuella. Kasvu on kuitenkin ollut hitaampaa kuin monissa muissa Euroopan maissa, joissa on käytössä Suomea suurempia tukitoimia.

Raportissa arvioidaan, miten eri maissa käytetyt erilaiset tukitoimet vaikuttaisivat täyssähköautojen yleistymiseen Suomen liikenteessä. Raportin mukaan Norjan toimien kaltaisia toimia sovellettaessa Suomen täyssähköautokanta voisi olla vuonna 2030 noin 580 000 autoa, Ruotsin toimien kanssa noin 360 000 autoa ja Alankomaiden toimien kanssa noin 285 000 autoa.

Trondheim

Raportissa kuitenkin myönnetään, että muiden maiden politiikkatoimien täysi vertaaminen Suomeen on mahdotonta, sillä myös muut asiat vaikuttavat sähköautoilun suosioon. ”Suomessa esimerkiksi autokannan kierto on hitaampaa ja suurempi osuus uusista autoista myydään yksityishenkilöille kuin yrityksille.”

Suomea korkeampia tukisummia

Raportissa tuodaan esille verrokkimaiden hankintatukien suuruudet, jotka suomalaisesta näkökulmasta ovat varsin kadehdittavalla tasolla, jos halutaan madaltaa kansalaisten kynnystä vaihtaa nykyinen polttomoottoriauto sähköautoon.

Ruotsissa on käytössä 6 850 euron hankintatuki sähköautoille. Tuki on suuruusluokaltaan Norjan arvonlisäveroetuuden kokoinen edullisemmille sähköautoille ja suuremmille autoille hieman pienempi. Raportin mukaan Ruotsissa sähköautojen tuki kohdistuu myös lataushybrideille ja niiden suosio on ollut naapurimaassamme samaa luokkaa kuin Suomessa. Norjassa sähköautot on myös vapautettu esimerkiksi tietulli- ja lauttamaksuista.

Raportin mukaan Alankomaissa on käytössä 4 000 euron hankintatuki täyssähköautojen ostajille. Alankomaissa sähköautot on vapautettu ajoneuvoverotuksesta, joka tarkoittaa noin 200 euron etuutta vuosittain.

– Suomen täyssähköautojen hankintatuki on muihin läntisiin teollisuusmaihin verrattuna erittäin pieni. Ruotsissa hankintatuki on huhtikuun alusta lähtien noin 7 000 euroa ja Saksassa jopa 9 000 euroa, kun se vastaavasti on Suomessa vain 2 000 euroa. Suomen hankintatuen hintakatto sulkee lisäksi pois pitkän toimintasäteen ja siten todennäköisemmin fossiilikilometrejä korvaavat ja merkittävämmät päästövähennykset tuomat autot tuen piiristä, Sähköautoilijat ry:n puheenjohtaja Kirsi Immonen arvioi.

Olisiko uusi tukimalli läpimurto?

Vaikka Ruotsin tukiamalli tuotaisiin Suomeen, ei se välttämättä räjähdyttäisi uusien täyssähköautojen kauppaa, sillä sähköautot ovat pääosin vielä varsin arvokkaita, viime vuonna keskihinnaltaan 55 000 euroa, kuten Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio tuo esiin tuoreessa blogikirjoituksessaan.

Suomelaisten henkilöautojen keksi-ikä on yli 12 vuotta, joten uusi sähköauto on vielä kovin monen kuluttajan ulottumattomissa: omasta polttomoottoriautosta hyvitettävä eurosumma on kaukana uuden auton hinnasta, eikä käytettyjen sähköautojen markkina ole ehtinyt vielä kasvaa merkittäväksi vaihtoehdoksi.

ARA myöntää taloyhtiöille avustusta sähköautojen latauspisteitä varten

Kunnianhimoisia päästötavoitteita

Liikenteen sähköistymisen taustalla ovat kunnianhimoiset päästötavoitteet: Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomen liikennejärjestelmän päästöt laskevat puoleen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.

Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä liikenne aiheuttaa noin viidenneksen ja noin 94 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteessä – ja niistä noin 54 prosenttia tulee henkilöautoista.

Raportissa tähdennetään, että sähköisellä liikenteellä on merkittävä rooli liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa, mikä todetaan myös liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemassa Fossiilittoman liikenteen tiekartassa.

Tiekartan perusennusteessa Suomessa arvioidaan olevan 350 000 sähköautoa vuonna 2030, joista puolet täyssähköautoja ja puolet ladattavia hybridejä. Tiekartassa tavoitteeksi asetetaan kuitenkin 700 000 sähköautoa, joista vähintään puolet täyssähköautoja eli politiikkaskenaarion mukaan 392 000 täyssähköautoa.

Tiekartassa on esitelty myös muita vaihtoehtoisia käyttövoimia, joita päästövähennyksiin tarvitaan. Raportin mukaan biokaasu- ja vetyautot ovat varteenotettavia vaihtoehtoja hitaammin sähköistyvässä raskaassa liikenteessä, mutta henkilöautojen kohdalla ne ovat todella marginaalisia. ”Monet autonvalmistajat ovat jo lähestulkoon lopettaneet niiden kehittämisen ja keskittyneet uusista teknologioista nimenomaan sähköautojen kehitykseen”, raportissa arvioidaan.

Jaa artikkeli

Keskustelu