Liikenne Liikenneturvallisuus Uutinen 1.9.2022
Miten välttää hirvikolari?
Autoilija voi omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, kuinka todennäköistä on riistakolariin joutuminen. Mutta kummalta puolen hirvi pitäisi yrittää väistää?
Autoilijan omilla valinnoilla voi vähentää todennäköisyyttä joutua riistakolariin. Hirvivaara uhkaa syksyn tullen, vaarallisinta aikaa on marraskuu. Tieliikenteen riistaonnettomuuksissa on mukana valkohäntäpeuroja, metsäkauriita, hirviä, metsäpeuroja, villisikoja ja kuusipeuroja. Autojen eteen säntäilevät etenkin valkohäntäpeurat. Eimerkiksi valkohäntäpeurojen määrä on kasvanut 1990-luvun lopusta alkaen pieniä notkahduksia lukuun ottamatta.
Tieliikenteessä tapahtui vuonna 2020 kaikkiaan yli 14 000 riistaonnettomuutta. Suurin osa riistaonnettomuuksista vuonna 2020 tapahtui Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Näissä maakunnissa tapahtui yli puolet kaikista riistaonnettomuuksista.
Käy läpi eri reittivaihtoehdot
Kolari hirvieläimen kanssa on ikävä yllätys, jonka todennäköisyyttä voi yrittää välttää. Autoilijan omilla valinnoilla on merkitystä. Esimerkiksi reitinvalinnoilla voi vähentää todennäköisyyttä joutua tekemisiin hirvieläinten kanssa.
– Hirviaidat ovat merkittävä turvallisuustekijä. Todennäköisyys joutua hirvikolariin tällaisella aidatulla tieosuudella on huomattavasti pienempi kuin aitaamattomalla. Suosittelen huomioimaan tämän reitinsuunnittelussa, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vinkkaa.
Tienvarsien hirvi- tai kauriseläimistä varoittaviin liikennemerkkeihin on syytä suhtautua vakavasti.
– Ne on pystytetty juuri niille tien kohdille, joissa tiedetään kyseisten eläinten liikkuvan.
Myös ajotapaa tulee mukauttaa olosuhteisiin sopivaksi.
– Olennaista on tehostaa havainnointia entisestään eli suunnata katse kauas eteen ja tarkkailla muun liikenteen lisäksi erityisesti tien varsia ja pöheiköitä, joista hirvieläimet ryntäävät tielle. Mitä aiemmin kuljettaja kykenee tekemään havainnon riistaeläimestä, sitä enemmän hänelle jää aikaa toimia, Vesalainen summaa.
Valitse maltillinen vauhti
Autoliiton Teppo Vesalainen tähdentää, että ajoneuvon vauhdilla on aivan oleellista merkitystä. Kuljettajan mahdollisuudet havaita hirvi ja välttää törmääminen ovat huomattavasti paremmat 80 km/h kuin 100 km/h -nopeudesta.
– Alhaisempi nopeus antaa aikaa havainnointiin, arviointiin, ajatteluun ja toimintaan.
Ja jos kuitenkin joudutaan riistaeläinonnettomuuteen, ovat sen seuraukset todennäköisesti vähäisemmät maltillisemmasta vauhdista.
Näkyvyydestä tulee huolehtia
Hirvieläimet liikkuvat usein aamu- ja iltahämärissä – siis juuri silloin, kun havainnointi on kuljettajalle muutenkin mahdollisimman haasteellista. Vesalaisen mukaan auton valojen säännöllinen tarkistaminen ja rikkoutuneiden polttimoiden vaihtaminen on perusteltua.
– Toimivakin polttimo vaatii ympärilleen puhtaan umpion, jotta valo pääsee etenemään esteittä. Auton omat valonpesurit eivät kaikissa olosuhteissa yksistään riitä puhdistamaan umpiota hyvin. Kuljettajan tulisikin pestä valo-umpioiden lasien ulkopinnat säännöllisesti.
Umpion kuluneisuuskin vaikuttaa: kivenlyömien kyllästämä tai harmaaksi mattaantunut valoumpion lasi vaatii yleensä kiillotuksen tai vaihdon.
Tuulilasin kunto ratkaisee
Tuulilasin likaisuus ja huono kunto tekevät hirvien havaitsemisesta entistä hankalampaa, erityisesti näkyvyydeltään hankalissa ajo-olosuhteissa.
– Tuulilasi voi olla myös pahasti naarmuuntunut tai täynnä pieniä pisteitä eli kivenlyömiä. Tuulilasin kehno kunto tulee esiin erityisesti pimeällä, hämärässä tai vasta-aurinkoon ajettaessa.
Tuulilasin ulkopinta puhdistuu pyyhkijöillä, kunhan pyyhkijöiden sulat ovat hyvässä kunnossa ja puhtaat.
– Sulat kannattaa vaihtaa säännöllisesti huoltojen yhteydessä, ja lisäksi pyyhkiä ne aika-ajoin tuulilasinpesunesteellä kostutetulla rievulla.
Tuulilasi tulisi Vesalaisen mukaan puhdistaa säännöllisesti eli vähintään kerran kuukaudessa myös sisäpuolelta. Likaantumista voi ehkäistä välttämällä tupakointia autossa ja vaihdattamalla raitisilmasuodatin jokaisen huollon yhteydessä.
Väistänkö hirvien peräpuolelta?
Autoilijoiden keskuudessa eripuraakin aiheuttava asia on, kummalta puolen tulisi yrittää väistää eteen rynnännyttä hirveä. Vesalainen ei suostu asiassa korkeimmaksi tuomariksi.
– Usein kuulee neuvottavan, että hirvi tulee aina väistää perän puolelta. Ohjeessa on puolensa ja puolensa.
Hirven peräpuolelta väistämistä puoltaa Vesalaisen mukaan se, että hirven etupää on painavampi ja pää sarvineen saa aikaan pahempaa jälkeä työntyessään herkemmin tuulilasin läpi matkustamoon.
– Hirvi ei myöskään kovin usein käänny kesken tien ylityksen ympäri ja palaa takaisin alkuperäiseen tulosuuntaansa.
Vesalainen muistuttaa, että arkijärkeä kannattaa käyttää väistämistä arvioitaessa ja seurata muun muassa vastaantulevaa liikennettä. Vaatimukset kuljettajalle ovat äkillisessä tilanteessa kovat, onhan hänen hahmotettava äkillinen kokonaistilanne sekunnin murto-osassa.
– Ja tämä tuskin onnistuu, jos kuljettaja ei ole pohtinut itselleen sisäistä mallia valmiiksi kyseisen tilanteen varalle.
Autoilijoiden pelon aihe
Liikenneturva keräsi tietoa suomalaisten tielläliikkujien liikenteeseen liittyvistä peloista loppuvuonna 2020. Moni kertoi pelkäävänsä hirvieläimiä, ja erityisesti hirvet koetaan suuremmaksi peloksi kuin peurat, kauriit tai porot. Peura- tai kaurisonnettomuudet eivät useimmiten johda henkilövahinkoihin autoilijoiden kohdalla, mutta moottoripyöräilijöille tai mopoilijoille niillä on helposti todella ikävät seuraukset.
Artikkelia muokattu, se on julkaistu alun perin 19.9.2021
