Liikenne 13.1.2014

Muutos on pysyvää – erityisesti liikenteessä

Rapautuvat tiet, vanhat autot, kilometriverotus, satelliittipaikannus, älyliikenne, uusi liikennepolitiikka, uusi polttoaineverotus. Liikenneministeri Merja Kyllösen (vas) työsarkana on jatkuva muutos.

Liikenneministeri Merja Kyllösen (vas) mukaan uudella liikennepolitiikalla on vain yksi tehtävä: palvella kansalaisia ja yritystoimintaa 24/7. Näin pitkällä ei vielä olla.

– Viimeisen vuoden aikana on saatu tehtyä korvien välissä tapahtuva muutos. Uutta liikennepolitiikkaa on ottaa kaikki keinot käyttöön hallintorajat ylittäen. Liikenteen nykyhaasteissa ja talouskurimuksessa on aivan pakko nähdä alueiden suunnittelu, maankäyttö, liikenne ja elinkeinoelämän tarpeet ja palvelut kokonaisuutena.

Kyllösen pontevasti ajamat uudistukset esimerkiksi verotuksessa ovat lähellä ministerin sydäntä, mutta myös autoilijan lompakkoa. Autoilevan kansan korvissa valtiovallan linjaukset kuulostavat joskus siltä, kuin yksityisautoilu olisi turhaa tai vastuutonta.

– Suomessa tarvitaan myös yksityisautoilua, Kyllönen vakuuttaa ja kertoo, että autoilijoiden huolet esimerkiksi teiden kunnosta ja vanhoista autoista kantavat virkahuoneeseen asti.

“Olemme matkalla kohti katastrofia”

Pikapaikattuja kuoppia, murtuneita reunustoja ja urille painuneita väyliä.

– Teiden kunnossapitoon ja päivittäiseen hoitoon ei ole riittävästi rahaa. Se näkyy päällysteissä. Ja kun ne pettävät, pettävät seuraavaksi tierungot. Olemme matkalla kohti katastrofia, ministeri myöntää.

Perusväylänpidon korjausvelka tulee hoitaa pois, linjaa Kyllönen. Korjausvelka hoituisi, jos tieliikenteestä kerättävä noin seitsemän miljardin euron veropotti käytettäisiin teihin, nyt eurot menevät valtaosin muihin tarpeisiin. Uhrauksilta ei vältytä.

– Useista isoista tiehankkeista on luovuttava tai siirrettävä niitä, jotta nykytiet eivät rapaudu. Se on ainoa järkevä toimintatapa.

Auton hankintahinta alemmaksi

Suomalaiset ajavat keskimäärin yli 11 vuotta vanhoilla autoilla, joiden kulutus, päästöt ja turvallisuus eivät yllä nykyautojen tasolle.

– Alkaa olla viimeiset vuodet tehdä jotain, muuten olemme katastrofissa autokannan vanhenemisen kanssa. On pakko miettiä verotusta uusiksi, jotta auton hankintahinta ja sen omistamisen verotus saadaan nykyistä alhaisemmaksi.

Mitään ei ole lyöty lukkoon

Kyllösen olemus jämäköityy, kun väitän, että Suomi ottaa käyttöön Jorma Ollilan työryhmän kaavaileman, ajettuihin kilometreihin ja satellittipaikannukseen perustuvan veromallin.

– Ei ole ennalta lyöty lukkoon, että liikenteen uudeksi verotusmalliksi tulisi juuri työryhmän ehdotus.

Yksityisyyden suojasta ministeri voi kuitenkin jo nyt antaa ehdottoman lupauksen.

– Emme ota käyttöön järjestelmää tai kerää tietoja tavalla, joka vaarantaisi kansalaisten yksityisyyden suojan.

Autoliitto on esittänyt vahvan epäilyn, että satelliittipohjainen tievero johtaisi autoilun verotuksen kiristymiseen. Liiton mukaan progressiivisen autoveron poisto ja korvaaminen kilometriperusteisella tasaverolla tarkoittaisi sitä, että vanhalla autolla paljon ajavat olisivat häviäjiä ja uudella sekä kalliilla autolla vähän ajavat olisivat voittajia.

Älyä, robottiautoja ja liikennesumppuja

Kyllönen penää pelotonta asennetta siirryttäessä kohti älyliikennettä. Älyliikenne tarkoittaa liikenteen sujuvuuden tai turvallisuuden parantamista tieto- ja viestintätekniikan avulla. Kyllönen uskoo älykkään tekniikan helpottavan arkiliikkumista ja karsivan turhaa liikkumista.

Älykkäät ratkaisut tarkoittavat autoilijalle esimerkiksi sitä, että hän saa matkapuhelimen tai muun laitteen avulla ajantasaista tai jopa ennakoivaa tietoa ajokelistä, ruuhkautumisesta, liikenne-esteistä tai liityntäpysäköinnistä ja joukkoliikenteen aikatauluista. Kyllösen silmissä siintelevät joustavasti reagoivat liikennevalot ja moottoritiet, joilla nopeusrajoitukset vaihtuvat automäärän ja jonoutumisen perusteella.

– Nykyliikennettä on yhä vaikeampi hallita vanhoin konstein. Teitä ei voi leventää loputtomiin, eikä maapinta-alaa yksinkertaisesti enää monin paikoin ole uusien teiden rakentamiseksi.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Santeri Petrell

Jaa artikkeli