Päivävaloista päänvaivaa

Liikenteessä aivan liian monen auton takavalot ovat pimeänä hämärässä, sateessa ja sumussa ajettaessa.

Uusien autojen takavalojen palamattomuus on hämmentänyt suomalaiset, jotka ovat tottuneet palaviin takavaloihin sekä valojen automaattiseen kytkeytymiseen auton käydessä.

Liikenteessä aivan liian monen auton takavalot ovat pimeänä hämärässä, sateessa ja sumussa ajettaessa.

Varsinaisia ajovaloja pienitehoisemmat päivävalot ovat pakolliset EU-direktiivin mukaan helmikuun 2011 jälkeen tyyppihyväksytyissä henkilö- ja pakettiautoissa.

Moniin uusiin automalleihin ne tulivat vakiovarusteeksi jo muutamaa vuotta aikaisemmin. Valmistajat näkivät erityisesti led-päivävalot myös  muotoilullisesti kiinnostavina.

Tällä hetkellä enää muutamista uutena myytävistä autoista päivävalot puuttuvat. Tällaisia ennen 2011 myyntiin tulleita malleja ovat esimerkiksi Toyota Yaris hybridiversiota lukuun ottamatta ja Fiat Punto.

Taustalla energian säästö

Päiväajovalodirektiivin tarkoitus on parantaa turvallisuutta niissä maissa, joissa ei ole ollut ajovalopakkoa päiväsaikaan. Energian säästämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi päädyttiin siihen, että takavalojen ei tarvitse palaa.

Suomessa tehtiin tulkinta, jonka mukaan autojen viralliset päästöarvot on mitattu ilman takavaloja ja siksi niiden automaattinen kytkeminen hyvän näkyvyyden aikana ei olisi sallittua.

Tammikuussa 2013 direktiiviä täsmennettiin ja vaadittiin, että päivävalojen yhteydessä kuljettajalle on kerrottava mitkä valot palavat esimerkiksi mittarivalojen palamisen avulla tai takavalojen on oltava toiminnassa päivävalojen kanssa.

Päivävalodirektiivin taustatutkimuksessa vuonna 2003 arvioitiin onnettomuuksien vähenemisen hyötyjen olevan noin puolitoistakertaiset käytettäessä ajovaloja alennetulla jännitteellä päiväsaikaan verrattuna haittoihin, joita olivat lähinnä lisääntyneet päästöt, energian kulutus ja polttimoiden kuluminen.

Takavaloja tutkimuksessa ei käsitelty.

Kanadassa takavalojen palamista on tutkittu, ja siellä niistä ei todettu mainittavaa hyötyä päiväsaikaan. On myös esitetty, että palavat takavalot heikentävät jarruvalojen havaittavuutta.

Suomessa pakolliseksi 1972

Ajovalojen käyttäminen talviaikaan taajaman ulkopuolella tuli Suomessa pakolliseksi vuonna 1972.

Vuoden 1982 tieliikennelaissa ajovaloja määrättiin käytettävän myös kesäaikaan, ja vuonna 1997 ajovalopakko ulotettiin myös taajamiin.

Ajovalojen sijasta voitiin käyttää huomiovaloja, joita autoihin asennettiin etenkin 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa. Muissa Pohjoismaissa käytännöt olivat suunnilleen Suomea vastaavat.

Automatiikka tuli 1980-luvulla

Suomessa useimmissa autoissa ajovaloautomatiikka tuli vakiovarusteeksi 1980-luvulla. Niinpä suomalaiset tottuivat siihen, ettei ajovalojen kytkemiseen tarvinnut kiinnittää huomiota.

Nykyisiä päivävaloja ei saa käyttää, kun näkyvyys on huonontunut esimerkiksi sateen, sumun tai pimeyden takia. Auton kuljettaja on vastuussa siitä, että päivävaloilla ajetaan vain päivällä hyvissä olosuhteissa.

Nyt jokaisen autoilijan pitää tutustua autonsa valojen toimintaan ja tutkia mitä valoja palaa valokatkaisimen eri asennoissa.

Ongelmaksi ovat muodostuneet etenkin takavalot. Liikenteessä aivan liian monen auton takavalot ovat pimeänä hämärässä, sateessa ja sumussa ajettaessa.

Lisäksi uusissa autoissa suositut led-takavalot muurautuvat helposti umpeen lumen pöllytessä, koska niistä ei synny hukkalämpöä, joka sulattaisi lumen.

Päivävalojen käyttöä helpottamaan on monia ratkaisuja, mutta valitettavan monista automalleista ne puuttuvat etenkin halvimmista versioista.

Automaahantuojien selitys on, että Suomen tarpeita vastaavat muutokset maksavat liikaa tai niitä ei ole mahdollista tehtaalta saada.

Aikaisemmin kuitenkin automaattisesti toimivat ajovalot saatiin Suomeen tuleviin autoihin tai ne rakennettiin maahantuontihuollossa.

Nykytekniikassa tehdas määrittelee varusteiden koodausmahdollisuudet eikä esimerkiksi takavalojen koodaus päälle päivävalojen yhteydessä onnistu monissakaan malleissa.

Hämäräkytkimen herkkyys vaihtelee

Yli puolessa uusista automalleista on nyt ajovalokytkimessä auto-asento eli hämäräkytkin, jonka pitäisi sytyttää ajovalot, kun olosuhteet ovat riittävän hämärät.

Pelkkä hämäräkytkin ei useinkaan tunnista vesi- tai lumisadetta. Hämäräkytkimen herkkyys vaihtelee, ja monissa autoissa varsinaiset ajovalot ja takavalot syttyvät vasta melko pimeissä olosuhteissa.

Joissakin autoissa automatiikka kytkee valot myös lasinpyyhinten käytön tai takasumuvalon käytön yhteydessä.

Direktiivin antaman mahdollisuuden myös päivävalojen yhteydessä palaviin takavaloihin ovat hyödyntäneet Audi ja Volvo sekä Škoda uusinta tekniikkaa käyttävien mallien osalta.

Joissakin lähinnä eurooppalaisissa autoissa kuljettajaa helpottaa mahdollisuus jättää valokytkin pysyvästi ajovaloasentoon. Näin esimerkiksi koko talven voi ajaa huoletta varsinaisilla ajovaloilla.

Erilliset merkkivalot päivävaloille ja ajovaloille helpottaisivat, mutta ne löytyvät hyvin harvasta automallista. Useimmissa autoissa mittarivalot syttyvät vasta ajovalojen yhteydessä.

Automatiikka puuttuu halvimmista malleista

Lähes kaikkien myydyimpien automallien halvimmissa versioissa ei ole hämäräkytkimellä toimivaa valoautomatiikkaa, vaan kuljettaja joutuu itse kytkemään varsinaiset ajovalot olosuhteiden hämärtyessä.

Auto-asento valokytkimessä on vielä luksusvaruste, joka löytyy vain kalliimmista varustetasoista ja premium-merkeistä.

Teksti: Timo Nurmela