Pisararata haukkaisi väylärahat
Jos valtio sitoutuu Pisararata -hankkeeseen, tarkoittaa se todennäköisesti olemassa olevan väylästön entisestään kiihtyvää rapautumista.
Jos valtio sitoutuu Pisararata -hankkeeseen, tarkoittaa se todennäköisesti olemassa olevan väylästön entisestään kiihtyvää rapautumista.
Hallitus on päättämässä Helsingin Pisararadan rahoituksesta tällä viikolla. Hanke edellyttää toteutuessaan merkittävää valtion panostusta, jonka hyöty-kustannussuhteeksi Liikennevirasto on arvioinut erittäin kannattamattoman 0,5. Eli jokainen sijoitettu euro poikii takaisin vain 50 senttiä.
Samaan aikaan tiestön kunto on romahtanut ja vauriot ovat siirtymässä jo päällysteistä teiden runkoihin. Tämän seurauksena tuleva korjauslasku moninkertaistuu.
Lisävelkaa 100 miljoonaa vuodessa
Parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä arvioi joulukuussa julkaistussa loppuraportissaan olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin eli muun muassa ratojen, tiestön ja vesiväylien korjausvelaksi 2,4 miljardia euroa. Työryhmän mukaan korjausvelka kasvaa 100 miljoonalla eurolla vuodessa.
– Maalaisjärjellä ajateltuna päärakennukseen ei kannata rakentaa uutta elintasosiipeä, ennen kuin vanhan osan vuotava katto ja märät perustukset on korjattu, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen huomauttaa.
Korjaus kannattaa
Tässä valtiontalouden tilanteessa olisi Autoliiton mukaan järkevintä keskittyä hyöty-kustannussuhteeltaan kannattavan, jo olemassa olevan ja maan kilpailukyvyn kannalta välttämättömän väylästön hoitoon ja lykätä mittavia uusinvestointeja.
Mahdollisesta EU:n rahoitusosuudesta Pisararataan ei ole Autoliiton arvion mukaan suurta iloa, sillä olemassa olevan väyläverkoston korjauskustannukset kertaantuvat saman aikaisesti niiden laiminlyönnin takia.
– Viime vuosina on useissa työryhmissä etsitty keinoja kannattamattomista hankkeista luopumiseksi ja kannattavien hankkeiden rahoituksen varmistamiseksi. Tämä työ näyttää valuvan aina hukkaan kun on poliittisen päätöksenteon aika, Nieminen toteaa.
