26.10.2022 Liikenne Polttonesteiden hinnan nousupaine 34–88 snt/l – jos tieliikenteen kansallinen päästökauppa toteutuu Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Ilmastopaneeli esittää kansallisen tieliikenteen päästökaupan käyttöönottoa. Se nostaisi polttonesteiden litrahintoja merkittävästi. Autoliitto kritisoi, ettei päästökaupan vaikutuksia ole lainkaan arvioitu kotitalouksien ja elinkeinoelämän toimeentuloon. Ilmastopaneelin Tieliikenteen kansallisen päästökaupan toteuttaminen ja vaikutukset -raportti nostaa esiin kansallisen tieliikenteen päästökaupan kustannustehokkaana ja luotettavana keinona liikenteen päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Jos päästökauppa toteutuu, tietää se autoilun kannalta kovia aikoja: polttonesteiden litrahintojen nousua. Raportin mukaan ”mahdollinen EU-tasoinen liikenteen päästökauppa ei todennäköisesti yksin riitä” saavuttamaan Suomen liikenteen kunnianhimoisia päästötavoitteita. Suomi on asettanut tavoitteekseen puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Liikenne kattaa Suomen kokonaispäästöistä 21 prosenttia ja noin 40 prosenttia päästökaupan ulkopuolisen eli taakanjakosektorin päästöistä. Henkilöautojen osuus Suomen kokonaispäästöistä on noin kymmenen prosenttia. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Kaksi päästökauppaa rinnan? Raportissa linjataan, että ”Kansallinen liikenteen päästökauppajärjestelmä on mahdollista tuoda EU:n järjestelmän rinnalle.” Suomessa kansallinen päästökauppa voitaisiin ottaa käyttöön tarvittaessa ns. perälautana esimerkiksi vuonna 2026, jos vaikuttaa siltä, että muut toimet eivät riitä liikenteen ja taakanjakosektorin päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Litrahinta kohoaisi reilusti Raportissa on laskettu päästökaupan erilaisten toteuttamistapojen vaikutuksia fossiilisten polttoaineiden litrahintoihin. Toteuttamiseen liittyy päästöoikeuksien huutokauppa, joka väistämättä nostaa polttonesteiden kuluttajahintoja. Raportissa arvioidaan, että litrahinta nousisi portaittain siten, että litrahinnan nousu vuonna 2030 olisi 34 senttiä. – Päästökaupan vaikutus polttoaineiden hintaan riippuu siitä, millaisia vaihtoehtoja autoilijoille on olemassa – kuinka paljon fossiilisten polttoaineiden sijasta on käytettävissä vaihtoehtoisia käyttövoimia, kuten sähköä tai bio- ja sähköpolttoainetta, tai autottomia tapoja liikkua. Mitä enemmän sopeutumiskeinoja on, sitä alemmaksi hintapaine jää, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen huomauttaa. Autoliitto kriittisenä Ilmastopaneelin arvioimat viisi erilaista päästökauppaskenaariota nostaisivat kaikki polttoaineiden hintoja merkittävästi, huomauttaa Autoliitto. Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö tuo esiin, että raportin mukaan bensiinin hinnan korotus olisi ”pelkän päästökaupan vaikutuksesta 34 senttiä litralta vuoteen 2030 mennessä, mutta samassa raportissa todetaan korotuksen voivan olla jopa 88 senttiä litralta.” Huomioitavaa on Autoliiton mukaan sekin, että raportissa on tutkittu vain päästökaupan vaikutusta polttoaineen hintoihin ja polttoainehintojen lähtötasona on käytetty reilua 1,5 euroa litralta. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy ”Litrahinnat jo nyt korkeammalla” – Polttoainehinnat ovat jo nyt ilman päästökauppaakin arvioperusteena käytettyä hintaa yli 50 senttiä litralta korkeammalla tasolla. Lisäksi suunnitelmissa on muun muassa jakeluvelvoitteen ankara kiristäminen tulevina vuosina, mikä sekin nostaisi polttoaineiden hintoja jopa kymmenillä senteillä litralta. Jo nykyiset hinnat aiheuttavat suuria vaikeuksia elinkeinoelämälle ja kotitalouksille. Suomen kansainvälinen kilpailukyky kärsii muita korkeammasta hintatasosta, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa. Niemistä kummeksuttaa, ettei raportissa ei ole arvioitu lainkaan päästökaupan vaikutuksia kansantalouteen. – Selvitysten mukaan eniten henkilöautoa käyttävät ihmiset ovat työssäkäyviä, veroja maksavia henkilöitä, joiden liikkuminen tapahtuu selkeästä tarpeesta. Juuri näiden ihmisten veronmaksukyvystä pitäisi olla huolissaan. Kaikkea ei kansalaisten kontolle Pasi Nieminen tähdentää, että päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta toimenpiteitä suunniteltaessa kaikkia kustannuksia ei voida hänen mukaansa työntää kansalaisten maksettaviksi ilman vakavia vaikutuksia myös valtiontalouteen. – Jos Suomi haluaa aidosti tavoitella kunnianhimoisia päästövähennyksiä, niin valtion pitää olla valmis panostamaan päästövähennyksiin merkittävästi muun muassa edistämällä uusien päästöttömien autojen yleistymistä tuntuvin hankintatuin ja veronalennuksin, Autoliitto linjaa. – Päätöksissä on huomioitava myös se, että suurin osa suomalaisista ei pysty hankkimaan uutta autoa, vaan ajaa vielä pitkään polttomoottoriautoilla. Nämä henkilöt kärsivät polttoaineiden hintojen noususta kaikkein eniten. Nieminen muistuttaa, että valtiovallan ja poliitikkojen olisi päätöksiä valmistellessaan syytä mieltää, että Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien harvaan asutussa maassa on tärkeää ymmärtää henkilöautoliikenteen merkitys ihmisten ja tavaroiden liikkumisessa. – Sitä varten arvioinnin pohjana pitäisi olla aina kattavat välilliset ja välittömät vaikutusarvioinnit. Nyt sellaisia ei ole esitetty. Mikä ihmeen Ilmastopaneeli? Suomen Ilmastopaneeli kertoo tavoitteekseen edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ilmatopaneeli ”antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein, paneelin valitsemilla tavoilla.” Sekin selviää, että eri ministeriöt ja työryhmät voivat antaa Ilmastopaneelille toimeksiantoja, mutta eivät vaikuttaa lopputulokseen tai kannanottoihin. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä sivutoimisesti. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Ilmastopaneelin työtä avustaa viisihenkinen sihteeristö. Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Ilmastopaneelli: Tieliikenteen kansallisen päästökaupan toteuttaminen ja vaikutukset -raportti, Autoliitto Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 17.4.2024 Liikenne Veroaikeet: Autoilulle keppiä ja porkkanaa 16.4.2024 Uutinen Dacia Duster alkaen 24399 euroa – eikä muitakaan hintoja tarvitse muistaa kuin kaksi 12.4.2024 Liikennepolitiikka Näin taksien ryvettynyt maine palautuisi – eikä toimia ole ihan vähän! 12.4.2024 Sähköautot Porsche odottaa uuden Taycanin myötä uusia asiakkaita – automalli noussut Porschen myydyimmäksi malliksi 11.4.2024 Uutinen Volkkarin sähköfarkku nähtiin ensi kertaa Suomessa – tätä on luvassa kesällä lisää 10.4.2024 Uutinen Vertailu: sähkö- ja bensiiniauton kustannukset – bensabudjetista sähkönsäästöön 8.4.2024 Yleinen Taksin käyttö: kuluttajien karut kokemukset – myös kuskit kertovat 7.4.2024 Uutinen Boeingin syvä kierre: vaaratilanteita, oikeusjuttuja, laadunvalvonnan puutteita, konetoimitusten myöhästymisiä 3.4.2024 Uutinen Arvottavan Yamaha MT-07:n uusi omistaja selvillä – onni potkaisi Mattia Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 18.4.2024 Esittely Koeistuttu: Mazda CX-80 – kun iso katumaasturi haluaa olla 7-paikkainen tila-auto 18.4.2024 Moottoripyörät "Jotain suurta tulossa" - BMW:ltä vihaisempi versio R18-retromallista? 19.4.2024 Koeajo Maistiainen: Škoda Kodiaq – suosikki nyt lataushybridinä alkaen 48955 euroa 18.4.2024 Koeajo Maistiainen: Audi A3 Allstreet – kolme ratkaisevaa lisäsenttiä? 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 16.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: ”onko teillä edes oikeita työkaluja autoonne?” 16.4.2024 Koeajo Koeajo: Škoda Superb Combi – kuin hengähdystauko kaiken nykymaailman hektisyyden keskellä 17.4.2024 Ajoneuvot Uudistunut Nissan Qashqai leikittelee muun muassa valoilla, väreillä ja isompien autojen herkuilla 24.3.2024 Ajoneuvot Et ollutkaan ainoa, joka ei ymmärtänyt Audin numeropohjaista mallimerkintäpolitiikkaa - siksi se siirtyy historiaan 20.3.2024 Ajoneuvot Vanhassa, yli 170 000 kilometriä ajetussa Škodassa havaittiin suuri öljynkulutus pian kauppojen jälkeen – myyjän mielestä autossa ei ollut vikaa luovutushetkellä 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu?