Polttonesteiden hinnan nousupaine 34–88 snt/l – jos tieliikenteen kansallinen päästökauppa toteutuu

Ilmastopaneeli esittää kansallisen tieliikenteen päästökaupan käyttöönottoa. Se nostaisi polttonesteiden litrahintoja merkittävästi. Autoliitto kritisoi, ettei päästökaupan vaikutuksia ole lainkaan arvioitu kotitalouksien ja elinkeinoelämän toimeentuloon.

Ilmastopaneelin Tieliikenteen kansallisen päästökaupan toteuttaminen ja vaikutukset -raportti nostaa esiin kansallisen tieliikenteen päästökaupan kustannustehokkaana ja luotettavana keinona liikenteen päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Jos päästökauppa toteutuu, tietää se autoilun kannalta kovia aikoja: polttonesteiden litrahintojen nousua.

Raportin mukaan ”mahdollinen EU-tasoinen liikenteen päästökauppa ei todennäköisesti yksin riitä” saavuttamaan Suomen liikenteen kunnianhimoisia päästötavoitteita.

Suomi on asettanut tavoitteekseen puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Liikenne kattaa Suomen kokonaispäästöistä 21 prosenttia ja noin 40 prosenttia päästökaupan ulkopuolisen eli taakanjakosektorin päästöistä. Henkilöautojen osuus Suomen kokonaispäästöistä on noin kymmenen prosenttia.

Kaksi päästökauppaa rinnan?

Raportissa linjataan, että ”Kansallinen liikenteen päästökauppajärjestelmä on mahdollista tuoda EU:n järjestelmän rinnalle.”

Suomessa kansallinen päästökauppa voitaisiin ottaa käyttöön tarvittaessa ns. perälautana esimerkiksi vuonna 2026, jos vaikuttaa siltä, että muut toimet eivät riitä liikenteen ja taakanjakosektorin päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi.

Litrahinta kohoaisi reilusti

Raportissa on laskettu päästökaupan erilaisten toteuttamistapojen vaikutuksia fossiilisten polttoaineiden litrahintoihin. Toteuttamiseen liittyy päästöoikeuksien huutokauppa, joka väistämättä nostaa polttonesteiden kuluttajahintoja.

Raportissa arvioidaan, että litrahinta nousisi portaittain siten, että litrahinnan nousu vuonna 2030 olisi 34 senttiä.

– Päästökaupan vaikutus polttoaineiden hintaan riippuu siitä, millaisia vaihtoehtoja autoilijoille on olemassa – kuinka paljon fossiilisten polttoaineiden sijasta on käytettävissä vaihtoehtoisia käyttövoimia, kuten sähköä tai bio- ja sähköpolttoainetta, tai autottomia tapoja liikkua. Mitä enemmän sopeutumiskeinoja on, sitä alemmaksi hintapaine jää, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen huomauttaa.

Autoliitto kriittisenä

Ilmastopaneelin arvioimat viisi erilaista päästökauppaskenaariota nostaisivat kaikki polttoaineiden hintoja merkittävästi, huomauttaa Autoliitto.

Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö tuo esiin, että raportin mukaan bensiinin hinnan korotus olisi ”pelkän päästökaupan vaikutuksesta 34 senttiä litralta vuoteen 2030 mennessä, mutta samassa raportissa todetaan korotuksen voivan olla jopa 88 senttiä litralta.”

Huomioitavaa on Autoliiton mukaan sekin, että raportissa on tutkittu vain päästökaupan vaikutusta polttoaineen hintoihin ja polttoainehintojen lähtötasona on käytetty reilua 1,5 euroa litralta.

”Litrahinnat jo nyt korkeammalla”

– Polttoainehinnat ovat jo nyt ilman päästökauppaakin arvioperusteena käytettyä hintaa yli 50 senttiä litralta korkeammalla tasolla. Lisäksi suunnitelmissa on muun muassa jakeluvelvoitteen ankara kiristäminen tulevina vuosina, mikä sekin nostaisi polttoaineiden hintoja jopa kymmenillä senteillä litralta. Jo nykyiset hinnat aiheuttavat suuria vaikeuksia elinkeinoelämälle ja kotitalouksille. Suomen kansainvälinen kilpailukyky kärsii muita korkeammasta hintatasosta, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Niemistä kummeksuttaa, ettei raportissa ei ole arvioitu lainkaan päästökaupan vaikutuksia kansantalouteen.

– Selvitysten mukaan eniten henkilöautoa käyttävät ihmiset ovat työssäkäyviä, veroja maksavia henkilöitä, joiden liikkuminen tapahtuu selkeästä tarpeesta. Juuri näiden ihmisten veronmaksukyvystä pitäisi olla huolissaan.

Kaikkea ei kansalaisten kontolle

Pasi Nieminen tähdentää, että päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta toimenpiteitä suunniteltaessa kaikkia kustannuksia ei voida hänen mukaansa työntää kansalaisten maksettaviksi ilman vakavia vaikutuksia myös valtiontalouteen.

– Jos Suomi haluaa aidosti tavoitella kunnianhimoisia päästövähennyksiä, niin valtion pitää olla valmis panostamaan päästövähennyksiin merkittävästi muun muassa edistämällä uusien päästöttömien autojen yleistymistä tuntuvin hankintatuin ja veronalennuksin, Autoliitto linjaa.

– Päätöksissä on huomioitava myös se, että suurin osa suomalaisista ei pysty hankkimaan uutta autoa, vaan ajaa vielä pitkään polttomoottoriautoilla. Nämä henkilöt kärsivät polttoaineiden hintojen noususta kaikkein eniten.

Nieminen muistuttaa, että valtiovallan ja poliitikkojen olisi päätöksiä valmistellessaan syytä mieltää, että Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien harvaan asutussa maassa on tärkeää ymmärtää henkilöautoliikenteen merkitys ihmisten ja tavaroiden liikkumisessa.

– Sitä varten arvioinnin pohjana pitäisi olla aina kattavat välilliset ja välittömät vaikutusarvioinnit. Nyt sellaisia ei ole esitetty.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Ilmastopaneelli: Tieliikenteen kansallisen päästökaupan toteuttaminen ja vaikutukset -raportti, Autoliitto