3.12.2023

Raide-Jokerin ylityspaikoille varoitusmerkki, vaatii Autoliiton Helsingin osasto

Ylityspaikka_Helsinki_risteys_9_2023_Teppo_Vesalainen
Ensin suojatie vasemmalta oikealle menevän ajoradan yli, sitten ylityspaikka molempiin suuntiin menevien raitiotiekiskojen yli, sitten suojatie oikealta vasemmalle menevän ajoradan yli ja viimeisenä suojatie kaksisuuntaisen pyörätien yli. Kuva on Eliel Saarisen tieltä Pohjois-Haagasta.

”Kun jalankulkija lähtee jalkakäytävältä ylittämään ajorataa suojatietä käyttäen, suojatie voi päättyä ylityspaikkaan, jonka jälkeen kiskojen toisella puolella suojatie jälleen jatkuu. Suojateiden välissä on siis suojaton alue!”

Raide-Jokeri eli pikaraitiolinja 15 alkoi liikennöidä Helsingissä ja Espoossa lokakuun lopulla. Kuten Moottori ennakoi artikkelissaan jo syyskuun alussa, ei liikennöinti ole sujunut ilman liikenneturvallisuushaasteita.

Pääkaupunkiseudun Raide-Jokerin tulon myötä ylityspaikat yleistyivät. Ylityspaikat vaativat sekä raitiovaunujen kuljettajilta että kävelijöiltä ja pyöräilijöiltä uuden opettelua ja totuttelua sekä varovaisuutta.

Moottori kiteytti Ylityspaikkoja lisää Raide-Jokerin myötä – tiedätkö kuka väistää? -otsikon alla seuraavasti: ”Mysteeri monelle ja kaikkea muuta kuin suojatie. Sitä on ylityspaikka, jotka yleistyvät Helsingissä liikennöintinsä aloittavan Raide-Jokerin reitillä.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ylityspaikkoja on paljon

Raide-Jokeri eli pikaraitiolinja 15 on Espoon Keilaniemen ja Helsingin Itäkeskuksen välinen noin 25 kilometriä pitkä pikaraitiotie.

Pikaraitiotien uudella reitillä on lukuisia ylityspaikkoja, muistuttaa Autoliiton Helsingin seudun osasto tuoreessa ulostulossaan.

”Sellainen voi vaikuttaa kiskot ylittävältä suojatieltä, mutta suojatie se ei ole. Jalankulkijoiden on ylityspaikalla annettava lähestyvälle raitiovaunulle esteetön kulku. Sääntö on itse asiassa sama, ylittipä raitiotien missä tahansa muuallakin kuin suojatiellä”, todetaan osaston tiedotteessa.

Ylityspaikkojen kohdalla päällyste on yleensä ruskea ja siihen on maalattu symbolisia valkoisia raitiovaunun kuvia, tiedote toteaa. Jalankulkijoiden tulisi tästä ymmärtää, millaisesta paikasta on kysymys.

Kyseessä liikennesuunnitteluvirhe!

”Kun jalankulkija lähtee jalkakäytävältä ylittämään ajorataa suojatietä käyttäen, suojatie voi päättyä ylityspaikkaan, jonka jälkeen kiskojen toisella puolella suojatie jälleen jatkuu. Suojateiden välissä on siis suojaton alue!”

Autoliiton Helsingin seudun osasto pitää ratkaisua kestämättömänä: ”Tällaista voi pitää lähes ansana tai vähintäänkin liikennesuunnitteluvirheenä.”

Osasto pitää ratkaisuja sekavina, etenkin kun raitioteiden yli menee paljon myös suojateitä. Niillä raitiovaunujen pitää – toisin kuin ylityspaikoilla – antaa jalankulkijoille esteetön kulku.

”Väärinkäsitysten mahdollisuus on ilmeinen”, osasto summaa.

Valo-opasteita tarvitaan!

Joillakin ylityspaikoilla on jalankulkijoille valo-opastimet, mutta sellaisia paikkoja ei ole paljon. Autoliiton Helsingin seudun osasto pitää jalankulkijoiden valo-opastimien merkittävää lisäämistä ylityspaikoille välttämättömänä.

Niiden mahdollinen rakentaminen vie kuitenkin aikaa. Tästä syystä kaikki ylityspaikat olisi Autoliiton osaston näkemyksen mukaan ”ensi tilassa varustettava” varoitusmerkein.

Sama ajatus tuotiin esiin syyskuisessa Moottorin artikkelissa, jossa Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen totesi – myös Tampereella eri lailla toteutettujen ylityspaikkaratkaisujen näkökulmasta – , että ”tilannetta selkeyttäisi, jos ylityspaikalle olisi oma selkeä merkintätapansa, jota käytettäisiin koko maassa, kaikilla ylityspaikoilla. Suomen oloissa päällysteen pintaan tehtävissä merkinnöissä on myös se huono puoli, että ne peittyvät talvella lumen alle.”

Vesalaisen mukaan virallinen ”Ylityspaikka”-liikennemerkki ei olisi ollenkaan huono idea.

Ylityspaikka_Helsinki_risteys_9_2023_Teppo_Vesalainen
Pyöräilijän ja jalankulkijan ylityspaikat on merkitty eri värein ja raitiovaunusymbolein. Jalankulkijan kuuluu väistää vain raitiovaunuja – pyöräilijä väistää myös ajoneuvoliikennettä. Kuva Pirkkolan ja Maunulan väliseltä Pirkkolantieltä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Liikennevalottomalla ylityspaikalla väistetään raitiovaunua

Moottorin aiemmassa artikkelissa Vesalainen toi esiin tärkeän näkökohdan eli sen, että kulkijoiden on olennaista huomata, että ylityspaikalla on aina väistettävä raitiovaunua pois lukien tilanne, jossa ylityspaikalla on liikennevalot.

– Tällöin jalankulkijoille tai pyöräilijöille tarkoitetun valon ollessa vihreä, väistämisvelvollisuus on raitiovaunulla, Vesalainen toteaa.

Ylityspaikka_Helsinki_risteys_9_2023_Teppo_Vesalainen
Jos jalankulkija lähtee ylittämään tätä kokonaisuutta vasemmalta oikealle, väistävät häntä ensin molemmista suunnista lähestyvät pyöräilijät ja sen jälkeen molemmista suunnista lähestyvät autot. Kiskojen ylityspaikalla jalankulkijan on kuitenkin väistettävä molemmista suunnista lähestyviä raitiovaunuja. Sen jälkeen taas molemmista suunnista lähestyvät pyöräilijät väistävät häntä. Kuva Pirkkolan ja Maunulan väliseltä Pirkkolantieltä.

Erityisen tarkkana pitää Vesalaisen mukaan olla paikoissa, joissa ylityspaikan välittömässä läheisyydessä ylitetään myös ajorataa. Tällöin on usein tilanne, että ylityspaikan toisessa tai molemmissa päissä on suojatie tai pyörätien jatke.

– Ajorataa lähestyvien ajoneuvojen pitäisi väistää suojatietä ylittäviä jalankulkijoita sekä pyörätien jatkeella pyöräileviä. Kun suojatien tai pyörätien jatkeen päätyttyä tullaan raitiotiekiskojen ylityspaikkaan, onkin väistämisvelvollisuus jalankulkijalla ja pyöräilijällä. Jos ylityspaikan jälkeen on vielä ajoradan ylitys, on tilanne taas toinen, Vesalainen opastaa.

Autoliiton Helsingin seudun osastolla on runsaat 22 000 henkilöjäsentä. Osasto pyrkii vaikuttamaan alueellaan liikennejärjestelyiden, liikenneympäristön sekä liikenneturvallisuuden kehittämiseen.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Teppo Vesalainen / Autoliitto

a:2:{i:0;s:6:"144507";i:1;s:6:"147471";}

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat