Liikenne | Uutinen | 2.10.2019

Rattijuoppo ei usko jäävänsä kiinni – faktojen valossa tutkimustulos on omituinen

Lain pitkä koura ei pelota – suomalainen luottaa siihen, ettei poliisi tarkasta, vaikka tien päällä oltaisiin huumeissa, lääketokkurassa tai kännissä.

Jaa artikkeli

Suomalaiset autoilijat ovat Euroopan mitassa luottavaista sakkia kyselytutkimuksen perusteella, jossa selvitettiin autoilijoiden luottavaisuutta sen suhteen, uskovatko he jäävänsä kiinni, jos he lähtevät rattiin huumaavien lääkkeiden, huumeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisina.

Suomalaiset luottavat pääsevänsä perille poliisin pysäyttämättä ja tarkastamatta, vaikkeivat ole ajokuntoisia.

– Tulos on omituinen, jos sitä vertaa faktoihin. Suomessa puhallutetaan tien päällä varsin tiuhaan, Liikenneturvan järjestöpäällikkö Pasi Anteroinen hämmästelee.

Hän taustoittaa, että Suomessa puhallutetaan Puolan ja Viron jälkeen eniten tien päällä maan asukaslukuun suhteutettuna niistä Euroopan maista, joista on saatu vertailukelpoista tilatotietoa.

Vahvaa uskoa

Suomalaisten vahva luottamus siihen, ettei matka tyssää poliisin pysäyttämänä ja puhalluttamana, kävi ilmi kansainvälisessä liikenneturvallisuutta käsitelleessä tilaisuudessa Finlandia-talolla Helsingissä. Kyseessä oli European Transport Safety Councilin (ETSC) ja sen suomalaisjäsenten eli Liikenneturvan, Traficomin ja Liikennevakuutuskeskuksen järjestämä keskustelutapahtuma.

Kyselytutkimuksessa suomalaisten usko joutua tarkastetuksi sai prosenttiarvon 7,3 – merkittävästi alle sen, mikä oli tulos valtaosassa muita maita. Esimerkiksi Espanjassa vastaava prosenttiluku on 26,0, Puolassa 22,6, Tsekeissä 19,1, Italiassa 16,5, Unkarissa 16,1, Serbiassa 16,0 ja Belgiassa 14,3.

Kyselytutkimuksessa Portugalin prosenttiluku oli 13,9, Alankomaiden 13,0, Irlannin 11,3, Kreikan 11,2, Slovenian 11,9, Ruotsin 10,8, Sveitsin 10,6, Itävallan 10,5, Saksan 10,1, Ranskan ja Britannian 9,5 sekä Tanskan 8,0.

Huumekuskit kasvussa

Pasi Anteroinen toi esiin myös sen, että huumekuskien määrä Suomessa on ollut kasvussa. Poliisin ylläpitämien liikennejuopumustutkimusten vuositilaston mukaan esitutkinnasta oikeuteen edenneiden rattijuopumustapausten luku on ollut vähentymään päin. Kun vielä vuonna 2010 niitä tilastoitiin vuositasolla hieman yli 20 000 kertaa, ovat tapausmäärät laskeneet tasaisesti ollen vuonna 2017 hieman yli 13 600 tapausta.

Vastaavasti huumeissa ajavien tapauksia oli vuonna 2010 hieman yli 4 500, mutta vuonna 2017 jo yli 7 600. Samana vuonna tilastoitiin liki 1 700 sekakäyttäjätapausta eli kuskeja, joiden veressä oli ajokykyyn vaikuttavia huumeita tai lääkeaineita sekä alkoholia.

Anteroinen esittikin alustuksessaan kuulijoille kysymyksen, tulisiko Suomessa liikennevalvonnassa ja valistustyössä keskittyä aiempaa painokkaammin lääke- tai huumetokkurassa autoileviin.

Nyt 25 000 kuollutta vuodessa – tavoitteena kuolemien puolittaminen EU:ssa vuoteen 2030 mennessä

Euroopan komissio on esittänyt uutta turvallisuustavoitetta, jossa halutaan puolittaa Euroopan liikennekuolemat vuosien 2020–2030 välillä. Tavoitteena on nollavisiota vuoteen 2050 mennessä. Suomen tuoreessa hallitusohjelmassa sitoudutaan myös tähän nollaskenaarioon.

Suomen hallitus on luvannut antaa eduskunnalle vuoden 2021 aikana kokonaisvaltaisen hallintorajat ylittävän sisäisen turvallisuuden selonteon.

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös, että liikenneturvallisuuden parantaminen otetaan mukaan liikenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen. Luvassa on aiheesta myös valtioneuvoston periaatepäätös.

Euroopan laajuiset terveiset tilaisuuteen toi Euroopan komission Liikenteen ja liikkumisen pääosaston varapääjohtaja Matthew Baldwin.

Vuosittain EU:n alueella kuolee tieliikenteessä 25 000 ihmistä ja vaikeasti loukkaantuneita on 135 000. Baldwin kertoo, että näitä lukuja tarkastellessaan hänelle herää neljä kysymystä: kuinka me vielä hyväksymme nämä kuolinluvut, mitä turvallisuuden kohentamiseksi on tehty, tehdään ja tulee tehdä?

Baldwin peräänkuuluttaa yhteistyötä paitsi eri maiden kesken, myös erilaisten turvallisuutta kohentavien toimien kesken. Baldwin luettelee joukon esimerkkejä.

Hänen mukaansa turvallisuustyö vaatii ajoneuvojen aktiivisen ja passiivisen turvallisuuden kehittämisen jatkamista, liikenneympäristön parantamista, nopeusrajoitusten käyttöönottoa, tiukkaa toleranssia alkoholin vaikutuksena ajamiseen, rangaistusten koventamista, onnettomuuksien nykyistä parempaa tutkimista sekä tutkimuksen rahoituksen turvaamista – ja monia muita toimia.

Baldwin tuo esiin, eikä vain kohteliaana vieraana, että Suomi sijoittuu liikenneturvallisuudessa kuolintapausten määrän perusteella Euroopan tieturvallisuuttaan kehittäneiden maiden vertailussa parhaaseen kolmannekseen.

– Huolestuttavinta on, että monissa maissa on viime aikoina menty turvallisuudessa ja kuolleiden määrissä väärään suuntaan.

ETSC:n toiminnanjohtaja Antonio Avenoso toi alustuksessaan esiin lukuisia esimerkkejä eri maista, joissa ei olla kaikilta osin ylletty tavoitteisiin. Vaikka monissa maissa on saatu hyviä tuloksia, mutta vain kaksi EU-maata eli Kreikka ja Liettua ovat tavoitelinjalla kuolonuhrien määrän vähentämisvauhdissa. Toki näissä maissa lähtöluvutkin ovat olleet korkealla tasolla.

 

Jaa artikkeli

Keskustelu