Liikenne Liikennepolitiikka Uutinen 10.2.2021

Suomessa vasta 10 000 sähköautoa – kohenevatko hankintatuet?

Liikenteen koviin päästötavoitteisiin on rutkasti matkaa ainakin henkilöautojen sähköistymisen näkökulmasta: täyssähköautoja on vasta 0,35 prosenttia autokannasta.

Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on esitetty kovia tavoitteita Suomen liikenteen haitallisten päästöjen vähentämiseksi. Yksi keino on Suomen iäkkään autokannan nuorentaminen ja sähköistäminen.

Taustalla on tavoite puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä ja jatkaa päästötalkoita siten, että päästöt putoavat nollaan vuoteen 2045 mennessä. Suomi on sitoutunut EU-tason tavoitteisiin kansallisesti. Liikenne- ja viestintäministeriön ohjastamissa päästötalkoissa riittää töitä henkilöautojen sähköistymisen näkökulmasta, sillä sähköautojen osuus maan autokannasta on vielä varsin mitätön.

Syitä on useita. Vaihtohalukkuus voi olla viriämässä, mutta vaihtomahdollisuudet vähäisiä, sillä sähköautot ovat vielä varsin kalliita vastaaviin polttomoottoriautoihin verrattuna. Henkilöautojen keski-ikä on yli 12 vuotta, joten iäkkäästä nykykoslasta ei ole vaihtotilanteessa odotettavissa kovin kummoista hyvityshintaa.

Sähköautot ovat myös niin nuori ilmiö, ettei niitä ole kovinkaan paljon tarjolla käytettyinä. Ja tietty osa autoilijoista on vielä odottavalla kannalla sähköautojen akkutekniikan kehityksen eli toimintamatkojen kohentumisen suhteen. Myös latausverkoston haasteet mietityttävät monia.

Yksi tapa saada käytettyjä sähköautoja tarjolle ja hintatasoltaan tavallisten suomalaisten palkansaajien ulottuville, on kohentaa sähkötyösuhdeautojen etuisuuksia. Nämä autot tulevat tarjolle 2–4 käyttövuoden viiveellä.

Tavoite 700 000 sähköautoa

Työryhmän raportissa mainitaan, että sähköautojen määrää tulee kasvattaa. Työryhmä suosittaa nykyistä vuoden 2030 sähköautotavoitetta kiristettävän noin 600 000–700 000 autoon, joista valtaosan tulisi olla täyssähköautoja.

Tavoite on enemmän kuin tiukka, kriittinen arvioisi tavoitetta utopistiseksi. Tavoitteeseen on nimittäin kosolti matkaa. Traficomin tuoreimpien tietojen mukaan Suomessa oli joulukuun lopussa liikennekäytössä 9 697 täyssähköistä henkilöautoa, joka on 0,35 prosenttia 2 748 448 henkilöauton autokannasta.

Vastaavasti ladattavia bensiinihybridejä oli käytössä 42 658 eli 1,55 prosenttia autokannasta. Ladattavia dieselhybridejä oli 2 963 (0,11 %) ja kaasuautoja 5 151 (0,19 %).

Vaihtoehtoisista käyttövoimista ladattavien bensiinihybridien määrä kasvoi viime vuonna kohisten: lähes kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Muutos selittyy paitsi uusilla ensirekisteröinneillä myös lähes 8 000 käytettynä maahantuodulla ladattavalla bensiinihybridillä.

Kuluvan vuoden tammikuussa ensirekisteröitiin 9 573 henkilöautoa, joista sähköautoja 355, kaasuautoja 109, ladattavia bensiini-hybridejä 1 653 ja ladattavia diesel-hybridejä 145 kappaletta.

Sähköautotukia odotellessa

Fossiilittoman liikenteen työryhmätyössä on noussut esiin sähköautojen hankintatukien kohentaminen. Työryhmässä on todettu myös, että huomiota on kohdistettava sähköautojen latausinfran kehittämiseen erityisesti taloyhtiöissä ja haja-asutusalueilla.

Liikenneministeri Timo Harakka (sd.) ilakoi Moottorin tammikuisessa haastattelussa, että joulukuussa henkilöautojen ensirekisteröintitilastoissa sähköautot ja ladattavat hybridit ohittivat dieselautojen rekisteröinnit. Ministerin mukaan tämänkaltaisen kehityksen tukeminen on äärimmäisen tärkeätä liikenteen ilmastotoimissa.

Kysyimme tuolloin ministeriltä, mitä hallituksessa on linjattu vähäpäästöisten autojen hankintatuista ja onko ladattavien hybridien ja täyssähköautojen hankintatukiin tulossa korotuksia?

Ministerin vastaus: ”Kyllä. Mitään summia ei ole lausunnoille lähtevässä asiakirjassa mainittu, jottemme aiheuta markkinahäiriöitä ja toisekseen koska hankintatuille ei ole budjettia eli rahoituspäätöksiä. Kaikki rahoituspäätökset tehdään erikseen. On ilmiselvää, että puhtaiden kulkuneuvojen hankintatukia ja konversiotukia halutaan laajentaa ja parantaa. Samalla parannetaan sähköautojen latausverkostoa ja kaasuautojen tankkausverkostoa.”

Jaa artikkeli

Keskustelu