19.11.2019 Liikenne Tarvitaanko autoa tulevaisuudessa, mistä energiaa? – Autoliiton juhlaseminaari tarjosi ajateltavaa Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Sadan vuoden aikana Autoliitto on kehittynyt herraklubista koko kansan etu-, palvelu- ja harrastusjärjestöksi ja auto luksustuotteesta arjen mahdollistajaksi. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Autoliiton edeltäjäjärjestö Suomen Automobiili Klubi perustettiin Hotelli Kämpissä Helsingissä 19.11.1919. Sata vuotta myöhemmin Autoliittoon kuuluu jo yli 126 000 jäsentä. Esimerkiksi enemmän kuin yhteenkään poliittiseen puolueeseen. Nyt tasavuosia juhlitaan Helsingissä seminaarin merkeissä. Edunvalvontatyölle on kenties enemmän tilausta kuin koskaan aiemmin. Autoliiton puheenjohtaja Martti Merilinna toi juhlapuheessaan esiin, että autoilu Suomessa on tavallisille autoilijoille nykyisi halvempaa kuin koskaan. – Se on aika hyvä saavutus, jota Autoliitto on ollut edesauttamassa. Merilinna korosti juhlapuheessaan myös sitä, että liikenneturvallisuus on jo aika hyvällä tasolla, muta työsarkaa sen kohentamiseksi kuitenkin riittää tulevina vuosinakin. Merilinnasta on ensiarvoisen tärkeätä, että ihmisillä on tulevaisuudessakin vapaus valita kuinka he liikkuvat. – On hyvä mieltää, että tutkimusten mukaan liki 80 prosenttia suomalaisten liikkumista kilometreistä taitetaan henkilöautolla. Autolla on ja tulee oleman keskeinen sija liikumisessa. 36 miljoonaa kansainvälistä jäsentä Autoliiton 100-vuotisseminaarissa esiintynyt Kansainvälisen autoliitto FIA:n eurooppalaisia autoilijoita edustavan alue 1:n johtaja Thomas Møller Thomsen, on vakuuttunut siitä, että eri maiden autoliitoilla on tärkeä tehtävä kuluttajien eli liikkuvien kansalaisten etujen varmistamisessa. Møller Thomsenin mukaan järjestöillä on painoarvoa, onhan Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän 105 järjestössä yhteensä 36 miljoonaa jäsentä. Nykyaikaiset autot keräävät runsaasti tietoa, jotka tallentuvat ja ne on mahdollista välittää eteenpäin autonvalmistajalle. Harva autoilija tietää, mitä kaikkea dataa oma auto tallentaa ja välittää eteenpäin. Autot tallentavat muun muassa ajoneuvon paikkatietoja, matkojen pituuksia ja matkapuhelinten yhteystietoja. Muistiin jäävät myös muun muassa turvavyön esikiristimen toiminta, joka viittaa äkkijarrutuksiin, navigaattorin viimeisimmät kohdetiedot ja moottorin suurimmat käyntinopeudet. – Kuluttajilla tulisi olla oikeus päättää, kuka pääsee kiinni tähän tietoon. Mistä energiaa liikenteeseen? St1 Nordicin hallituksen puheenjohtaja Mika Anttosen juhlapuheen aiheena oli Mistä energiaa liikenteeseen? Anttonen linjasi heti aluksi, että liikenne on vain yksi osa globaalia energiajärjestelmää. Ja autoliikenne on vain yksi haitallisten päästöjen aiheuttajista. Anttosen mukaan maailman öljyriippuvuus ei vähene poliitikkojen tavoitteiden esiintuomisella saatikka moraaliposeerauksella – tarvitaan tekoja. Energiatarpeen taustalla on myös globaali väestönkasvu, joka vie kehitystä toiseen suuntaan. – Olemme tilanteessa, jossa esimerkiksi lentämisen ennustetaan kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2040 mennessä. Anttonen pahoin pelkää, että energiasektorin isot muutokset vievät aikaa. – Kyllä fossiilisesta riippuvaisuudesta päästään eroon erilaisin uusin tekniikoin, mutta se vie aikaa sellaiset 50–70 vuotta. Onko kaupungissa tarvetta autolle? Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara pohdiskeli puheessaan sitä, onko kaupungissa tarvetta autolle. Helsingin seutu kasvaa niin, että se laajenee. Kaupunkirakenne tavallaan väljenee. – Suurin haaste on ottaa haltuun kaupunkien muutos hajaantuviksi metropoleiksi. Esimerkiksi Kampin keskustan saavutettavuus on hyvä. Puoli miljoonaa asukasta pääsee Kamppiin omalla autolla 25 minuutissa, joukkoliikenteellä 35 minuutissa. Se on Vaattovaarasta erinomainen tulos. Esimerkiksi Vantaan Jumbon kauppakeskukseen pääsee sama määrä ihmisiä omalla autolla varsin hyvin, mutta joukkoliikenteen avulla kehnosti. – On hämmentävä ajatus, että me kaikki pääkaupunkiseudulla asuvat pääsisimme metrolla töihin, se ei vain onnistu, Vaattovaara kiteyttää ja näyttää samalla juhlayleisölle kuvan, jossa on muista matkustajista tyhjä metrovaunu. Autoilun tuomiin ongelmiin kuten ruuhkiin, tilankäyttöön ja päästöihin on Vaattovaaran näkemyksen mukaan löydettävissä ratkaisuja. Auto pysyy poliittisessa keskiössä Tulevaisuutta juhlayleisölle visioi Global Change ltd:n Patrick Dixon, joka on vakuuttanut siitä, että auto tulee olemaan poliittisessa keskiössä myös tulevaisuudessa. – Lentävät autotko ratkaisu ihmisten liikkumiseen lähitulevaisuudessa, eivät todellakaan! On hyvä mieltää, että Helsingin seudulla seitsemästä myydystä autosta kuusi on käytettyjä autoja. Muutokset vaikkapa sähköautoiluun tulevat olemaan paljon hitaampia kuin kuvittelemme. Kämpistä koko kansan liitoksi Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Satavuotiseen historiaan mahtuu vaiheita enemmän kuin koko illan elokuvaan. Marraskuussa 1919 perustettu Suomen Automobiili Klubi (AK) oli alun perin lähinnä Helsingin ruotsinkielisen yläluokan kerho ja autotkin pienen piirin eksoottinen harrastus. Autoilun pikkuhiljaa yleistyessä 1920-luvulla Suomeen perustettiin kaksi suomenkielistä autojärjestöä – Maaseudun Autoliitto vuonna 1926 ja Yleinen Autoliitto vuonna 1927. Toisen maailmansodan jälkeen siirryttiin askel kerrallaan klubitoiminnasta kohti etu- ja palvelujärjestöjä. Etujen ajamisen katsottiin vaativan joukkovoimaa ja yhteistyötä. Vuonna 1966 Maaseudun Autoliitto ja Yleinen Autoliitto yhdistyivät Suomen Autoliitoksi. Nykymuotoinen Autoliitto muodostui, kun AK ja Suomen Autoliitto yhdistivät voimansa vuonna 1972. Autoliiton ensimmäiseen sataan vuoteen on mahtunut niin alamäkiä kuin nousun kausia. Toiselle vuosisadalle lähdettäessä Autoliitto on vahvempi kuin koskaan aiemmin ja sillä on ennätysmäärä jäseniä – yli 126 000. Autoliitto on merkittävä edunvalvontajärjestö, jonka äänellä on painoarvoa päätöksiä tehtäessä. – Tänä päivänä useammalla suomalaisella kuin milloinkaan aiemmin on mahdollisuus omistaa auto ja käyttää sitä. Meidän tieverkostomme on laajempi ja liikenneturvallisuus paremmalla tasolla kuin ikinä ennen, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa. Suomi on Euroopan harvimmin asuttu maa ja henkilöauton käyttö on meillä perustellumpaa kuin missään muualla Euroopassa. Ihmisten yksilöllinen liikkumistarve ei ole myöskään katoamassa. Teknologia ratkaisee ympäristötavoitteet ja päättäjien tehtävänä on mahdollistaa ajoneuvokannan uudistuminen sosiaalisesti kestävällä tavalla. – Autoilu on ison murroksen keskellä ja Autoliiton edunvalvontatyötä tarvitaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan niin Suomessa kuin Euroopan unionissa, Nieminen toteaa. Teksti: Marko Jokela ja Antti Hentinen Kuvat: Antti Hentinen Lähde: Autoliitto Sata vuotta yksissä kansissa Syntymäpäiviään juhliva Autoliitto on julkaissut satavuotishistorian ”Vuosisata vapaan liikkuvuuden puolesta”. Kovakantinen, 248-sivuinen kirja luo kattavan katsauksen Autoliiton sekä suomalaisen autoilun ja yhteiskunnan historiaan ylä- ja alamäkineen. Kirja on myynnissä Autoliiton kaupassa osoitteessa www.kauppa.autoliitto.fi sekä Autoliiton toimipisteissä. Kirjan hinta on 49 € (Autoliiton jäsenille 29 €). Lue lisää Kaikki artikkelit 23.4.2024 Uutinen Nuoret hirvieläimet etsivät nyt elinpaikkojaan – ja voivat poukkoilla liikenteessä 17.4.2024 Liikenne Veroaikeet: Autoilulle keppiä ja porkkanaa 28.3.2024 Uutinen Vaarana on tiestön korjaustarpeen hallitsematon kasvu 26.3.2024 Uutinen Operaatio Pajunkissa starttaa jo 54. kerran – Autoliitto varoittaa routakuopista ja kevätauringosta 24.3.2024 Uutinen Taksien ryvettynyt maine vaatii korjausta – mutta mitä toimia? 23.3.2024 Uutinen Kuolonkolareiden kauhun kolmikko – vuodesta toiseen 21.3.2024 Uutinen Lentovuosi 2023: Kaupallisen lentoliikenteen historian toiseksi turvallisin vuosi – kukaan ei kuollut suihkukoneessa! 20.3.2024 Uutinen Suomalaiset: teiden kunto paremmaksi, alkolukko käyttöön 17.3.2024 Uutinen Helsinki-Vantaa Euroopan paras kokoluokassaan Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 22.4.2024 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Simca Chambord V8 - ”kaunis mutta voimaton” 22.4.2024 Moottoripyörät Tiesitkö, että amerikkalaiset Indian-moottoripyörät suunnitellaan Ruotsissa? 23.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: Mercedes-Benz S124 tyylikkäämmäksi tummennuskalvojen poistolla 22.4.2024 Koeajo Koeajo: Audi A3 – lisää premiumia olkaa hyvä! 21.4.2024 Lentokoneet Ilmailu: Kaksi vakavaa vaaratilannetta tammikuussa 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 16.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: ”onko teillä edes oikeita työkaluja autoonne?” 16.4.2024 Koeajo Koeajo: Škoda Superb Combi – kuin hengähdystauko kaiken nykymaailman hektisyyden keskellä 22.4.2024 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Simca Chambord V8 - ”kaunis mutta voimaton” 17.4.2024 Ajoneuvot Uudistunut Nissan Qashqai leikittelee muun muassa valoilla, väreillä ja isompien autojen herkuilla 24.3.2024 Ajoneuvot Et ollutkaan ainoa, joka ei ymmärtänyt Audin numeropohjaista mallimerkintäpolitiikkaa - siksi se siirtyy historiaan 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu?