Tarvitaanko autoa tulevaisuudessa, mistä energiaa? – Autoliiton juhlaseminaari tarjosi ajateltavaa

Autoliiton edeltäjäjärjestö Suomen Automobiili Klubi perustettiin Hotelli Kämpissä Helsingissä 19.11.1919. Sata vuotta myöhemmin Autoliittoon kuuluu jo yli 126 000 jäsentä. Esimerkiksi enemmän kuin yhteenkään poliittiseen puolueeseen.

Nyt tasavuosia juhlitaan Helsingissä seminaarin merkeissä. Edunvalvontatyölle on kenties enemmän tilausta kuin koskaan aiemmin.

Autoliiton puheenjohtaja Martti Merilinna toi juhlapuheessaan esiin, että autoilu Suomessa on tavallisille autoilijoille nykyisi halvempaa kuin koskaan.

– Se on aika hyvä saavutus, jota Autoliitto on ollut edesauttamassa.

Merilinna korosti juhlapuheessaan myös sitä, että liikenneturvallisuus on jo aika hyvällä tasolla, muta työsarkaa sen kohentamiseksi kuitenkin riittää tulevina vuosinakin.

Merilinnasta on ensiarvoisen tärkeätä, että ihmisillä on tulevaisuudessakin vapaus valita kuinka he liikkuvat.

– On hyvä mieltää, että tutkimusten mukaan liki 80 prosenttia suomalaisten liikkumista kilometreistä taitetaan henkilöautolla. Autolla on ja tulee oleman keskeinen sija liikumisessa.

36 miljoonaa kansainvälistä jäsentä

Autoliiton 100-vuotisseminaarissa esiintynyt Kansainvälisen autoliitto FIA:n eurooppalaisia autoilijoita edustavan alue 1:n johtaja Thomas Møller Thomsen, on vakuuttunut siitä, että eri maiden autoliitoilla on tärkeä tehtävä kuluttajien eli liikkuvien kansalaisten etujen varmistamisessa.

Møller Thomsenin mukaan järjestöillä on painoarvoa, onhan Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän 105 järjestössä yhteensä 36 miljoonaa jäsentä.

Nykyaikaiset autot keräävät runsaasti tietoa, jotka tallentuvat ja ne on mahdollista välittää eteenpäin autonvalmistajalle. Harva autoilija tietää, mitä kaikkea dataa oma auto tallentaa ja välittää eteenpäin.

Autot tallentavat muun muassa ajoneuvon paikkatietoja, matkojen pituuksia ja matkapuhelinten yhteystietoja. Muistiin jäävät myös muun muassa turvavyön esikiristimen toiminta, joka viittaa äkkijarrutuksiin, navigaattorin viimeisimmät kohdetiedot ja moottorin suurimmat käyntinopeudet.

– Kuluttajilla tulisi olla oikeus päättää, kuka pääsee kiinni tähän tietoon.

Mistä energiaa liikenteeseen?

St1 Nordicin hallituksen puheenjohtaja Mika Anttosen juhlapuheen aiheena oli Mistä energiaa liikenteeseen? Anttonen linjasi heti aluksi, että liikenne on vain yksi osa globaalia energiajärjestelmää. Ja autoliikenne on vain yksi haitallisten päästöjen aiheuttajista.

Anttosen mukaan maailman öljyriippuvuus ei vähene poliitikkojen tavoitteiden esiintuomisella saatikka moraaliposeerauksella – tarvitaan tekoja. Energiatarpeen taustalla on myös globaali  väestönkasvu, joka vie kehitystä toiseen suuntaan.

– Olemme tilanteessa, jossa esimerkiksi lentämisen ennustetaan kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2040 mennessä.

Anttonen pahoin pelkää, että energiasektorin isot muutokset vievät aikaa.

– Kyllä fossiilisesta riippuvaisuudesta päästään eroon erilaisin uusin tekniikoin, mutta se vie aikaa sellaiset 50–70 vuotta.

Onko kaupungissa tarvetta autolle?

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara pohdiskeli puheessaan sitä, onko kaupungissa tarvetta autolle.

Helsingin seutu kasvaa niin, että se laajenee. Kaupunkirakenne tavallaan väljenee.

– Suurin haaste on ottaa haltuun kaupunkien muutos hajaantuviksi metropoleiksi.

Esimerkiksi Kampin keskustan saavutettavuus on hyvä. Puoli miljoonaa asukasta pääsee Kamppiin omalla autolla 25 minuutissa, joukkoliikenteellä 35 minuutissa. Se on Vaattovaarasta erinomainen tulos.

Esimerkiksi Vantaan Jumbon kauppakeskukseen pääsee sama määrä ihmisiä omalla autolla varsin hyvin, mutta joukkoliikenteen avulla kehnosti.

– On hämmentävä ajatus, että me kaikki pääkaupunkiseudulla asuvat pääsisimme metrolla töihin, se ei vain onnistu, Vaattovaara kiteyttää ja näyttää samalla juhlayleisölle kuvan, jossa on muista matkustajista tyhjä metrovaunu.

Autoilun tuomiin ongelmiin kuten ruuhkiin, tilankäyttöön ja päästöihin on Vaattovaaran näkemyksen mukaan löydettävissä ratkaisuja.

Satavuotiseen historiaan mahtuu vaiheita enemmän kuin koko illan elokuvaan.

Marraskuussa 1919 perustettu Suomen Automobiili Klubi (AK) oli alun perin lähinnä Helsingin ruotsinkielisen yläluokan kerho ja autotkin pienen piirin eksoottinen harrastus.

Autoilun pikkuhiljaa yleistyessä 1920-luvulla Suomeen perustettiin kaksi suomenkielistä autojärjestöä – Maaseudun Autoliitto vuonna 1926 ja Yleinen Autoliitto vuonna 1927.

Toisen maailmansodan jälkeen siirryttiin askel kerrallaan klubitoiminnasta kohti etu- ja palvelujärjestöjä. Etujen ajamisen katsottiin vaativan joukkovoimaa ja yhteistyötä.

Vuonna 1966 Maaseudun Autoliitto ja Yleinen Autoliitto yhdistyivät Suomen Autoliitoksi. Nykymuotoinen Autoliitto muodostui, kun AK ja Suomen Autoliitto yhdistivät voimansa vuonna 1972.

Autoliiton ensimmäiseen sataan vuoteen on mahtunut niin alamäkiä kuin nousun kausia. Toiselle vuosisadalle lähdettäessä Autoliitto on vahvempi kuin koskaan aiemmin ja sillä on ennätysmäärä jäseniä – yli 126 000. Autoliitto on merkittävä edunvalvontajärjestö, jonka äänellä on painoarvoa päätöksiä tehtäessä.

– Tänä päivänä useammalla suomalaisella kuin milloinkaan aiemmin on mahdollisuus omistaa auto ja käyttää sitä. Meidän tieverkostomme on laajempi ja liikenneturvallisuus paremmalla tasolla kuin ikinä ennen, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Suomi on Euroopan harvimmin asuttu maa ja henkilöauton käyttö on meillä perustellumpaa kuin missään muualla Euroopassa. Ihmisten yksilöllinen liikkumistarve ei ole myöskään katoamassa. Teknologia ratkaisee ympäristötavoitteet ja päättäjien tehtävänä on mahdollistaa ajoneuvokannan uudistuminen sosiaalisesti kestävällä tavalla.

– Autoilu on ison murroksen keskellä ja Autoliiton edunvalvontatyötä tarvitaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan niin Suomessa kuin Euroopan unionissa, Nieminen toteaa.

Teksti: Marko Jokela ja Antti Hentinen Kuvat: Antti Hentinen Lähde: Autoliitto