Liikenne Liikennepolitiikka Uutinen 31.8.2022
”Täysin päätön päätös” – taksialaa närästää sähköautojen hankintatuen rajaus
Taksiautot eivät kuulu uusien sähköautojen hankintatukien piriin, kuten yksityishenkilöt, jotka voivat edellytysten täyttyessä saada edukseen 2 000 euron hankintatuen.
Taksiautot eivät kuulu uusien sähköautojen hankintatukien piriin, kuten yksityishenkilöt, jotka voivat edellytysten täyttyessä saada 2 000 euron hankintatuen edukseen ostettaessa omaan käyttöön korkeintaan 50 000 euroa maksava täyssähköauto.
Taksialaa edustava Suomen Taksiliitto pitää rajausta outona ja vääränä. Taksiliiton tekninen asiantuntija Ville Jaakola ei säästele sanoja, kun kysyn, mitä taksialan edusjärjestö on mieltä rajauksesta.
– Päätöshän on täysin päätön! Jos tavoitteena olisi vähentää päästöjä, tuki kannattaisi ehdottomasti kohdistaa sinne, missä sen vaikutus olisi suurin, Jaakola linjaa ja perustelee kantaa sillä, että taksiautolla ajetaan paljon: keskimäärin 80 000 kilometriä vuodessa.
– Esimerkiksi Mercedes-Benz 200 E:n vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 10 240 kiloa, ja tähän tukea ei saa. Tukea myönnetään Smartin vaihtamiseen, jonka ajosuorite on 7 000 kilometriä vuodessa ja hiilidioksidipäästöt 693 kiloa, Jaakola vertaa liki tuohtuneena.
Jaakola ottaa esiin, että liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) perusteli eduskunnan lähetekeskustelussa taksien jättämistä hankintatuen ulkopuolelle taksien autoverohuojennuksella.
– Perustelu on sikäli erikoinen, että ensinnäkään sähköautoista ei peritä autoveroa ja toisekseen taksien veroetu poistui tavallisilta takseilta kesäkuun lopulla tänä vuonna.
Jaakola ottaa avukseen toisen vertauksen.
– Jos hankintatuella haluttaisiin vähentää liikenteen päästöjä, tulisi taksiyrityksille tarjota sama tuki kuin putkifirmalle, sehän saa 6 000 euroa/ajoneuvo tukea, enintään viiden ajoneuvon hankintaan.
Moottori kertoi vastikään otsikolla Sähkötaksit tulevat!, että intoa sähköautoihin taksitoiminnassa olisi, etenkin suurimmissa kaupungeissa. Investointihalukkuutta autokaluston kuitenkin rajoittaa se, ettei taksiala ole vielä toipunut koronaa edeltävälle tasolle.
Kitkerä lausunto
Taksiliitto on antanut kitkerän lausunnon aiheesta eli luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta (VN/18327/2022)
Taksiliiton lausunnossa todetaan, että ”Taksiyrittäjät eivät voi saada hankintatukea lain 2 luvun 3.1 §:n soveltamisalarajauksen johdosta, minkä vuoksi lainsäädäntö kohtelee taksiyrittäjiä eriarvoisesti, mutta ratkaisua voidaan pitää myös epäonnistuneena ilmastotavoitteet huomioiden.”
Toive: hintaraja 70 000 euroon
Samaisessa lausunnossa tuodaan esiin myös kaksi muutostoivetta, jossa ensinnäkin poistetaan taksialaa koskeva keskeisin virke (lain 2 luvun 3 §:n 1 momentin virke): ”Tukea ei kuitenkaan voida myöntää elinkeinoharjoittamista varten yksityiselle elinkeinonharjoittajalle rekisteröitävän ajoneuvon hankintaan.”
Taksialan etujärjestö esittää myös, että lain 2 luvun 3 §:n 1 momentin hankittavan täyssähköauton hintarajaa 50 000 euroa korotetaan 70 000 euroon.
Taksit jääneet ulkokehälle
Taksi Helsinki Oy:n toimitusjohtaja Juha Pentikäisen arvioissa hankintatuen kattavuudesta on tuohtumusta.
– Pidän tätä päätöstä aivan käsittämättömänä linjauksena. Taksiliikenne on jostain syystä jätetty useampaan kertaan muun ammattiliikenteen ulkopuolelle erilaisissa verotus- tai tukikysymyksissä.
Pentikäinen nostaa esiin alalla ilmeisen yleisen kannan.
– Keskeisintä olisi miettiä mikä on tavoite. Jos se on päästöjen vähentäminen, mikä minusta olisi toivottavaa, niin eikö hankintatukea kannattaisi kohdentaa siihen osaan autoista, jotka ajavat eniten kuten takseihin henkilöautopuolella.
Pentikäinen juoksuttaa avukseen Tilastokeskuksen tiedot, joiden mukaan suomalaisten keskimääräinen ajosuorite on noin 14 000 kilometriä vuodessa, takseilla normaaliaikana noin 80 000 km.
Lähitaksi: ”Miksi takseja sorsitaan?”
Lähitaksin vt. toimitusjohtaja Pasi Rokosa ei voi ymmärtää valtiovallan valitsemaa linjaa.
– Miksi takseja, tärkeänä osana julkista liikennettämme, sorsitaan asiassa, vaikka takseille on asetettu tiukimmat ja ripeimmin toimeenpantavat ympäristövaatimukset? Autokanta vaihtuisi vielä nopeammin, pitkistä toimitusajoista huolimatta, jos taksi nostettaisiin vihdoin ja viimein tasavertaiseen asemaan hankintatukijärjestelmässä.
– Tämä vääryys on korjattava pikimmiten, Rokosa linjaa.
Cabonline Finland Oy toimii Suomessa pääkaupunkiseudulla ja Oulun alueella, kahdella eri tuotemerkillä, jotka ovat Kovanen ja FixuTaxi. Cabonline Finlandin operatiivinen johtaja Lasse Huttusen mukaan taksiautojen poissulkeminen sähköautojen hankintatukijärjestelmästä on ollut pettymys.
– Kun tavoitteena on ollut liikenteen päästöjen vähentäminen, niin olisi ollut järkevintä kohdentaa tuki eniten päästöjä aiheuttaviin autoihin. Taksien vuosittaiset ajokilometrit ovat niin suuria, että taksiyrittäjille kohdennettu hankintatuki vähentäisi huomattavasti enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kuluttajille suunnattu tuki. Tukieurojen panos/tuotos-tarkastelussa taksien jättäminen hankintatuen ulkopuolelle vaikuttaa järjettömältä ratkaisulta.
Menevä: sivukulut merkittävämpi
Taksiyhtiö Menevä Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Halminen suhteuttaa, että autokaluston hankinnan merkitys taksipalvelun kustannuksista on melko pieni.
– Jos taksialan toimintakykyä halutaan parantaa, esimerkiksi palkan sivukulujen keventäminen olisi merkittävästi tärkeämpi. Toki ymmärrän, että muun muassa Taksiliitto ajaa vastaavia tukia takseillekin, kun muulle autojen hankkijoille, Halminen toteaa.
Kovat päästötavoitteet vaikuttavat
Taksien sähköistyminen ja latausratkaisut liittyvät Suomen kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin, joiden keskiössä on siirtymä pois fossiilisista polttoaineista. Hallitusohjelman sekä energia- ja ilmastostrategian mukainen tavoite on, että Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.
Tavoitteita tukemaan on laadittu Fossiilittoman liikenteen tiekartta, joka ulottuu vuoteen 2030 asti. Se tarkoittaa keinokokonaisuutta, jolla tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt aluksi puolitetaan, ja vuoteen 2045 mennessä yllettäisiin päästöttömään liikenteeseen.
Liikenteen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on hieman alle viidennes, henkilöautojen osuus kokonaispäästöistä on laskentatavasta riippuen 9–11 prosenttia. Liikenteen päästöt jakaantuvat eri kulkutapojen kesken seuraavasti: Tilastokeskuksen ja VTT:n käyttämän laskentatavan (osuus päästöistä ilman LULUCF-sektoria) mukaan tieliikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 20,6 %, josta henkilöautoliikenteen osuus on 10,8 %, kuorma-autoliikenteen 6,8 %, pakettiautoliikenteen 1,7 % ja linja-autojen 0,9 %.
